Kuntatalouden kestävyydestä pidettävä muutoksessa kiinni

(Kuntaliitto tiedottaa 13.3.2017) Kuntatalouden kestävyydestä huolehtiminen on perusedellytys sille, että kunnat kykenevät hoitamaan lakisääteiset tehtävänsä ja vastaamaan vaatimuksiin mittavista investointitarpeista ja työllisyyden sekä kasvun edistämisestä, katsoo Kuntaliiton hallitus lausunnossaan, johon on koottu kuntakentän näkökulmia maan hallituksen tulevaan kehysriiheen.

Kuntasektori on saavuttamassa hallituksen sille asettaman rahoitusasematavoitteen, mutta kuntatalouden kestävyydestä on pidettävä jatkuvasti huolta. Vuoden 2017 talousarviossa kilpailukykysopimukseen liittyvät valtionosuusvähennykset olivat 372 milj. euroa. Ne pohjautuivat julkisen sektorin lomarahaleikkauksen täysimääräiseen säästöarvioon ja vuosityöajanpidennyksen laskennalliseen säästöön. Koska vuosityöajan pidennys ei ole tuomassa säästöjä oletetulla tavalla, ei myöskään suunniteltua valtionosuuksien lisäleikkausta tule toteuttaa.

Lisätehtävistä on tässä vaiheessa pidättäydyttävä ja mahdolliset valtion toimista seuraavat veroperustemuutokset tai maksualennukset on kompensoitava kunnille täysimääräisesti. Esimerkiksi neljän tunnin maksuton varhaiskasvatus lisäisi henkilöstömenoja ja muita käyttökustannuksia kunnissa 330 miljoonalla eurolla, minkä lisäksi päälle tulevat kasvaneen lapsimäärän edellyttämät noin miljardin euron investointikustannukset. Ilman kompensoivia toimia kuntien rahoitusasema siis heikkenisi huomattavasti tavoitellulta uralta.

Kuntaliitto edellyttää, että sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun sekä sen edellyttämiin ICT- ja muihin investointeihin tulee varata kehyksessä riittävät voimavarat. Maakuntien valmistelukustannuksia ei voi jättää kuntien vastuulle.

Kunnilla keinoja parantaa työllisyyttä ja vauhdittaa kasvua

Korjausvelan kasvun hillitsemiseksi, työllistävien investointien liikkeelle saamiseksi sekä asumisen ja yhdyskuntien kehittämisen kannalta välttämättömän infrastruktuurin turvaamiseksi tulee käynnistää määräaikainen kuntien ja valtion korjausvelkaohjelma. Sen osana tulee mahdollistaa Valtion asuntorahaston (VAR) varoista myönnettävät avustukset kuntien jo olemassa olevan infrastruktuurin korjaamiseen.

Kuntaliito esittää alueellisten infrahankkeiden osalta selvitettäväksi rahoitusmallia, jossa kunnat ja valtio voisivat perustaa tiettyä investointia varten yhteisen infrayhtiön. Sen omistajaksi voisi tulevaisuudessa tulla myös maakunta. Kun yhtiö on kuntien määräysvallassa, sen vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen voisi hoitaa Kuntarahoitus Oyj.

Kuntien ja erityisesti kaupunkiseutujen osaamista ja resursseja ei voida korvata pelkästään markkinavetoisuutta kasvattamalla, vaan kuntien edellytyksiä kasvun ja työllisyyden luomiseksi on päinvastoin vahvistettava sekä käynnistyvillä alueellisilla työllisyyskokeiluilla että valmisteltavana olevalla kasvupalvelu-uudistuksella. Erityisen tärkeää tämä on pitkäaikaistyöttömyyden lievittämisessä. 

Samalla on kehitettävä uusia malleja passiivituen käyttämiseksi työttömien aktivoinnissa. Myös avustavien työtehtävien ja matalan kynnyksen työpaikkojen lisääminen on keskeistä. Kunnilla on hyvät edellytykset vastata tähän. Näillä keinoilla voidaan tukea myös maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä.

Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanoa on tuettava myöntämällä lisäpaikkoja reformin tavoitteita vastaaviin pilottikoulutuksiin. Ne tulisi suunnata esimerkiksi alueille, joissa on pulaa ammattitaitoisesta työvoimasta.

Lisätietoja:

Sirpa Paatero, Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja, p. 050 512 1602

Timo Reina, varatoimitusjohtaja, p. 040 555 8458

Minna Punakallio, pääekonomisti, p. 040 751 5175