Kunta-ala ja yksityinen sektori kiinnostavat kuntajohtajia

(Kuntaliitto, KT Kuntatyönantajat ja Suomen kuntajohtajat ry tiedottavat 17.5.2017) Kuntajohtajat arvioivat työskentelevänsä kolmen vuoden päästä todennäköisimmin oman kuntansa kunnanjohtajana, selviää Kuntajohtajatyön arvostus ja kehittäminen ­-kyselystä.

Kysymykseen, miten todennäköisenä tai epätodennäköisenä kuntajohtajat kokivat eri työnantajien palveluksessa toimimisen lähitulevaisuudessa, enemmistö (64 %) arvioi toimivansa todennäköisesti nykyisessä tehtävässään. Muina todennäköisinä vaihtoehtoina kyselyyn vastanneet kuntajohtajat pitivät siirtymistä yksityiselle sektorille (28 %) tai kuntajohtajaksi toisen kunnan palvelukseen (26 %).

Sen sijaan vain 16 % pitää todennäköisenä, että siirtyisi tulevien maakuntien palvelukseen ja ainoastaan 7 % arvioi, että työskentelisi todennäköisesti valtion palveluksessa.

Suomen Kuntaliiton, KT Kuntatyönantajien ja Suomen kuntajohtajat ry:n kyselyyn vastasi keväällä 2017 yhteensä 185 kuntajohtajaa Manner-Suomesta ja Ahvenanmaalta. Kyselyn vastausprosentti oli 59,5 %.



Monien tahojen arvostus koetaan tärkeäksi



Yhteistyötahoilta saatu palaute vaikuttaa kuntajohtajan työhön. Arvostuksen merkitystä koskevaan kysymykseen Kuinka tärkeäksi koet seuraavien tahojen osoittaman arvostuksen kuntajohtajatyötäsi kohtaan? lähes kaikki vastaajat pitivät tärkeänä oman kunnan johtavien luottamushenkilöiden (98 %), kunnan henkilöstön (93 %) ja elinkeinoelämän (91 %) osoittamaa arvostusta. Samoin luottamushenkilöiden sekä kuntalaisten ja muiden sidosryhmien arvostus on kuntajohtajille tärkeää.

– Kuntajohtajat tekevät tiivistä yhteistyötä eri tahojen kanssa. Työn onnistumisen ja mielekkyyteen vaikuttaa monien tahojen arvostus, sanoo kehityspäällikkö Jarkko Majava Kuntaliitosta.



Työn vaativuuden ja määrän lisääntyminen ei heijastu palkkaan



Kyselyyn vastanneista kuntajohtajista 60 % kokee, että kunnassa on tehty työn vaativuuteen ja määrään liittyviä muutoksia. Työn vaativuutta lisäävät erityisesti tulevaisuuden kunnan rakentaminen ja siihen liittyvä strateginen johtaminen, kunnan elinvoiman edistäminen sekä konsernijohtaminen ja myös sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu. Palkkakehitykseen tällä ei kyselyn mukaan ole ollut merkittävää vaikutusta.

– Vaikka kuntajohtajat kokevat, että heidän palkkakehityksensä on jäljessä yksityiseen ja valtion sektoriin verrattuna, silti lähes puolet vastaajista on sitä mieltä, että se on ollut riittävää työn vaativuuden ja määrän muutokseen, toteaa Majava.



Kuntajohtajat haluavat kehittää juridiikan osaamistaan

Kyselyyn vastanneista kuntajohtajista puolet haluaa kehittää osaamistaan juridiikassa. Vastaajista 41 % koki tarvetta johtamisvalmennukselle.

– Sopimusten hallinta on yhä merkittävämmässä osassa kuntajohtajien työtä. Tarve juridisen osaamisen kehittämiseen kasvaa, Majava analysoi.

– Kuntakentän suuret muutokset edellyttävät myös monipuolisia johtamistaitoja, joka heijastui kuntajohtajien vastauksiin.

Lisätietoja:

 

Kehityspäällikkö Jarkko Majava, Suomen Kuntaliitto, p. 050 325 2306, jarkko.majava@kuntaliitto.fi

Tutkimuspäällikkö Mika Juutinen, KT Kuntatyönantajat, p. 050 502 0300, mika.juutinen@kt.fi

Suomen kuntajohtajat ry:n hallituksen puheenjohtaja, kunnanjohtaja Heidi Rämö, Lempäälän kunta,

p. 03 565 51 070, heidi.ramo@lempaala.fi

Kuntajohtajakyselyn ensimmäinen osa-aineisto julkaistiin 2.5.