Kunnilla on kykyä parantaa työllisyyttä ja elinvoimaa

(Kuntaliitto tiedottaa 8.2.2017) Kuntatalous on lähtökohtaisesti tasapaino- ja ylijäämätaloutta. Kun katsotaan kuntatalouden kehitystä, on selvästi todettava, että kunnat ovat hoitaneet oman osuutensa julkisen talouden tasapainosta varsin hyvin, totesi Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja Sirpa Paatero Kuntaliiton talous- ja rahoitusfoorumissa keskiviikkona.

– Kuntien talous on koko 2000-luvun ollut joka vuosi ylijäämäinen yhtä vuotta lukuun ottamatta. Kuntien taseisiin on kertynyt jo merkittävä, runsaan 10 miljardin euron ylijäämä. Näin on käynyt vuosittain myös silloin, kun valtio on leikannut valtionosuuksia tai muulla tavoin vaikeuttanut kuntien taloudenpitoa - kunnat sopeutuvat ja sopeuttavat. Viime vuosina kuntien henkilöstösäästöt ovatkin liikkuneet noin 300 miljoonan euron suuruusluokassa.

– Kunnat ovat osaltaan myös pitäneet yllä investointeja ja näin edesauttaneet oman alueensa ja kuntansa elinvoimaa ja työllisyyttä. Kuntien velkaantuminen on kohdistunut juuri investointien rahoitukseen, kun taas valtion velka on niin sanottua syömävelkaa, joka on saatava hallintaan. Keskustelua tarvitaan myös velan laadusta pelkän määrän sijaan.

Paikallisilla toimijoilla painoarvoa infrahankkeissa – kunnilla myös paljon annettavaa työllisyysasioissa

Paikallisilla toimijoilla tulee jatkossa olla aiempaa suurempi merkitys myös suurissa infrahankkeissa, korosti Paatero.

– Esimerkiksi olisi tarve selvittää perustamismahdollisuudet yhtiölle joka voisi toteuttaa Oulu–Murmansk ratayhteyden. Siinä olisivat mukana valtion lisäksi paikalliset toimijat, alueen kunnat ja maakunnat, rahoittajana pääosin kuntarahoitus. Tämänkaltainen malli ei vaatisi minkäänlaisia muutoksia nykyiseen lainsäädäntöön, mikäli paikallisilla toimijoilla olisi perustettavassa yhtiössä enemmistöomistus.

– Viime hallituskauden työllisyyden kuntakokeilut osoittivat, että kunnat haluavat ja kykenevät hoitamaan erityisesti vaikeimmin työllistyvien työmarkkinakelpoisuuden ja aktivoinnin kehittämisen, mikäli niillä on riittävästi siihen toimintavapauksia ja mahdollisuuksia, muistutti Paatero. 

– Hallituksen pöydällä oleva kasvupalvelulaki ja siihen liittyen kuntien työllisyysvastuut nyt ja jatkossa ovat erityisesti kaupunkiseutujen kannalta hyvin keskeisiä. Tältäkin osin tärkeätä on, että maakunnat ja kunnat voivat sopia järkevästä työnjaosta alueellaan. Erityisesti kaupunkiseudut ovat valmiita myös jatkamaan ja jopa laajentamaan työllisyysvastuitaan. 

– Kuntaliitto antoi laajan lausunnon sote- ja maakuntauudistuksen lakipaketista. Sen keskeinen sanoma on itsehallinnon korostaminen – emme halua kuntiamme valtion aluehallinnon alamaisiksi omissa maakunnissamme. Kunnilla on lisäksi myös jatkossa oltava mahdollisuus olla mukana tuottamassa sotepalveluita, esimerkiksi yhtiöiden kautta. 

Lisätietoja:

Sirpa Paatero, Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja, p. 050 512 1602