Mistä ratkaisuja koulusegregaatioon? -seminaari 19.-20.11.
Alueellinen eriytyminen ja koulusegregaatio ovat yhteiskunnallisia haasteita, jotka kohdataan kunnissa.
Kuntaliitto ammatillisen koulutuksen reformista:
(Kuntaliitto tiedottaa 23.11.2016) Kuntaliitto pitää tärkeänä, että kunnat ja kuntayhtymät voivat jatkossakin toimia ammatillisen koulutuksen järjestäjinä. Kuntien ja valtion tulee myös rahoittaa ammatillista koulutusta yhdessä.
Kuntaliiton hallituksen työvaliokunta käsitteli tänään keskiviikkona 23.11. Kuntaliiton lausuntoa koskien ammatillisen koulutuksen reformia ja julkisti samalla oman lausuntoluonnoksensa. Luonnokseen pyydetään kunnilta ja ammatillisen koulutuksen järjestäjiltä palautetta ennen Kuntaliiton virallisen lausunnon valmistumista.
Kuntaliiton hallituksen työvaliokunta pitää hallitusohjelman mukaisia tavoitteita kannatettavina ja katsoo, että toisen asteen ammatillisen koulutuksen uudistaminen on tarpeellista.
Kuntaliiton arvion mukaan lakiesityksestä syntyy kuitenkin vaikutelma, että esityksellä valmistellaan ammatillisen koulutuksen siirtämistä valtion ohjauksessa oleviin ammatillisen koulutuksen osakeyhtiöihin vuoden 2020 alusta.
Ammatillisen koulutuksen reformin lakiesityksessä esitetyllä järjestelmällä ei saavuteta maan hallitusohjelman mukaista tavoitetta taata toisen asteen koulutuspaikkaa kaikille perusopetuksen päättäneille nuorille, arvioi Kuntaliitto.
Kuntaliiton hallituksen työvaliokunta esittää siksi lausuntoluonnoksessaan, että ammatillisen koulutuksen järjestämisluvissa määrätään perusopetuksen päättäneiden koulutustehtävä. Ammatillisen koulutuksen järjestäjät voisivat hakea tätä tehtävää. Perusopetuksen päättävien hakijoiden määrä säätelisi tältä osin koulutustarjonnan määrää ja alueellista kohdentamista.
Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformissa yhtenä tavoitteena on tiivistää koulutuksen ja työelämän välistä vuorovaikutusta. Kuntaliitto pitää yhteistyön ja työelämälähtöisyyden lisäämistä ammatillisessa koulutuksessa erittäin kannatettavana.
Kuntaliitto kantaa kuitenkin huolta siitä, pystyvätkö ammatillisen koulutuksen järjestäjät toimimaan kaikissa tilanteissa lakiesityksen vaatimalla tavalla. Työelämän - eli suomalaisten yritysten ja julkishallinnon - tulee esityksen mukaan osallistua muun muassa opiskelijoiden osaamisen tunnustamiseen, osaamisen osoittamiseksi järjestettävien näyttöjen toteuttamiseen ja osaamisen arviointiin.
Opiskelijat suorittavat joka vuosi noin 1,3 näyttöä osana tutkintoaan. Näyttöjä on nykyisellä noin 300 000 opiskelijamäärällä arvioituna 390 000 kpl vuodessa.
Kuntaliiton hallituksen työvaliokunta esittää, että säädöksiä väljennettäisiin työelämän osallistumisen osalta siten, että koulutuksen järjestäjillä olisi tosiasialliset mahdollisuudet toimia säädösten edellyttämällä tavalla.
Lisätietoja:
Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja Sirpa Paatero, p. 050 512 1602
Varatoimitusjohtaja Hanna Tainio, p. 050 567 1624
Johtaja, opetus- ja kulttuuri, Terhi Päivärinta, p.050 590 4796
Erityisasiantuntija, ammatillinen koulutus, Maarit Kallio-Savela, p.050 437 0045
Alueellinen eriytyminen ja koulusegregaatio ovat yhteiskunnallisia haasteita, jotka kohdataan kunnissa.
Erikoislainsäädäntöön sisältyvät muutoksenhakusäännökset syrjäyttävät kuntalaissa säädetyn muutoksenhaun. Lue lisää