Maankäytön valinnat onnistuneen ilmastotyön taustalla

(Kuntaliitto tiedottaa 12.5.2016) Kunnat ovat pitkällä tavoitteellisessa ja systemaattisessa ilmastotyössä. Strategisen ilmastotyön keskeiset ratkaisut tehdään kuntien maankäytön valinnoilla, muistutti Kuntaliiton ympäristöpäällikkö Miira Riipinen torstaina Tampereella pidetyssä kuntien kahdeksannessa ilmastokonferenssissa.

​− Yli 75 prosenttia suomalaisista asuu kunnissa, joissa tehdään systemaattista ilmastotyötä. Ilmastotyön vaikuttavuus kunnissa on ainutlaatuista juuri siksi, että yhdellä toimijalla on käytössään toimivalta ja työkalut maankäytössä aina suunnittelusta rakentamiseen ja ylläpitoon, totesi Riipinen.

− Kuntien päästövähennystavoitteet ovat linjassa kansallisten ja kansainvälisten tavoitteiden kanssa ja useilla kunnilla on selvästi kansallista tasoa kunnianhimoisempiakin päästövähennystavoitteita. Ilmastotyötä tukevat maankäytön ratkaisut ja liikenteen hillintä kytkeytyvät vahvasti ilmaston-muutoksen hillintään.

Kokonaisvaltainen vastuu yhdyskunta-asioista onnistuneen ilmastotyön taustalla

Suomen kunnilla on laaja tehtäväkenttä verrattuna moniin maihin ja se näkyy siinä, kuinka kokonaisvaltaisesti kunnat pystyvät ilmastokysymykseen vastaamaan.

− Kunnat ovat sitoutuneet edistämään esimerkiksi ilmastoystävällistä jätehuoltoa ja liikennettä ja tehneet pitkäjänteistä kehitystyötä näiden tavoitteiden toteuttamisessa, Miira Riipinen totesi.

− Esillä olleet kaavailut kuntien vastuiden rajaamiseksi jätehuollossa ja joukkoliikenteen järjestämisessä uhkaisivatkin ilmastotyön jatkuvuutta. Vastuiden pirstaloittaminen vaikeuttaisi kuntien mahdollisuuksia vaikuttaa jätehuollon ja liikenteen ilmastopäästöihin, Riipinen muistutti.

Energia-avustukset ja valtion panostaminen uusiutuvaan energiaan tarpeen

− Ilmastotyönsä tueksi kunnat tarvitsevat valtiolta taloudellista- ja asiantuntijatukea, kuten energia-avustuksia, valtion voimakkaampaa panostamista uusiutuvaan energiaan, joukkoliikenneavustuksia ja yhteneväisiä päästölaskennan työkaluja, Miira Riipinen muistutti.

Uhkia ja mahdollisuuksia maakuntauudistuksesta

− Maakuntauudistuksen myötä kaavajärjestelmän uusiminen on välttämätöntä, mutta sitä tulee rakentaa kieli keskellä suuta, ettei käy niin, että yksi suunnittelee ja toinen toteuttaa eikä kukaan kanna vastuuta ilmastovaikutusten hallinnasta kustannustehokkaasti, painotti Riipinen.

− Maakuntien ilmastotyö on jäänyt tähän mennessä usein irralliseksi käytännöstä. Uudet vahvem-mat maakunnat voidaan nähdä mahdollisuutena parantaa tilannetta. Alueellinen energianeuvonta olisi konkreettinen ja tarpeellinen ilmastotyötä edistävä tehtävä, joka sopisi hyvin maakuntien toimenkuvaan.

Lisätietoja:

Ympäristöpäällikkö Miira Riipinen, p. 040 824 4401