Lähes puolet kuntalaisista haluaa ottaa käyttöön nettiäänestämisen kuntavaaleissa

(Kuntaliitto tiedottaa 2.2.2016) Kuntalaisista 45 prosenttia haluaisi, että äänestäminen internetin välityksellä mahdollistetaan kuntavaaleissa. Nettiäänestäminen saa eniten kannatusta 30–50-vuotiaiden keskuudessa: heistä 60 prosenttia haluaisi mahdollistaa verkossa äänestämisen. Kuntaliiton kyselytutkimukseen vastasi 12 500 suomalaista vuonna 2015.

Yli 70-vuotiaista vastanneista puolet vastustaa ja neljännes kannattaa nettiäänestämisen mahdollistamista. 60–69-vuotiaista vastanneista 40 prosenttia kannattaa nettiäänestämisen käyttöönottoa.

– Internetin välityksellä äänestäminen kuntavaaleissa on saavuttanut vakaan tukensa kuntalaisten keskuudessa. Nettiäänestämistä kannattavien osuudet ovat pysyneet suhteellisen vakaalla tasolla vuodesta 2008 lähtien, ja vastustajien määrä on hieman vähentynyt, tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom Kuntaliitosta tiivistää tuloksia.

Äänestäminen koetaan tärkeimmäksi tavaksi vaikuttaa

Kaikkiaan 67 prosenttia kuntalaisista pitää kuntavaaleissa äänestämistä tärkeimpänä keinona vaikuttaa oman kunnan asioihin. Kuntavaaleissa äänestäminen tärkeimpänä keinona on vahvistunut kuntalaisten mielissä 2000-luvun alusta lähtien.

Etenkin vanhimmat ikäluokat pitävät äänestämistä tärkeimpänä keinona vaikuttaa. Nuorimmista eli 18–29-vuotiaista vastaajista 48 prosenttia piti äänestämistä ensisijaisena vaikuttamistapana, kun taas vähintään 70-vuotiaista sitä piti tärkeänä peräti 80 prosenttia vastanneista.

Kunnallisen kansanäänestyksen järjestäminen tärkeimmistä asioista saa kuntalaisten vanhan kannatuksen. 55 prosenttia kyselyyn vastanneista kannattaa kunnallisen kansanäänestyksen järjestämistä tärkeimmistä asioista päätettäessä. Eri mieltä on joka viides vastanneista. Kansanäänestyksen kannatus on lisääntynyt hieman vuosien 2008 ja 2011 tuloksista, ja vielä merkittävämmin sitä aiemmista ajankohdista.

Puolueen merkitys kasvanut

Neljäsosa kyselyyn vastanneista ilmoittaa äänestävänsä aina samaa puoluetta ja 39 prosenttia pääsääntöisesti samaa puoluetta. Puoluevalinta vaihtelee eri vaaleissa lähes kolmasosalla kyselyyn vastanneella.

– Kuntavaalit mielletään edelleen ensisijaisesti henkilövaalina, sillä 84 prosenttia vastanneista korostaa henkilön tärkeyttä äänestyspäätöstä tehtäessä. Kuitenkin puolueen tärkeyttä korostaa kaksi kolmesta vastaajasta, ja puolueen tärkeys on vahvistunut 2000-luvun alusta lähtien koko ajan, Pekola-Sjöblom sanoo.

Selvästi harvempi pitää tärkeänä sitä, että äänestää oman kylän tai kunnanosan ehdokasta (42 prosenttia vastanneista), ikää (28 prosenttia vastanneista) tai sukupuolta (20 prosenttia vastanneista pitää tärkeänä).

Harva kannattaa äänestysikärajan laskemista

Kyselyyn vastanneista 67 prosenttia vastustaa ja 16 prosenttia kannattaa äänestysikärajan laskemista 18 vuodesta 16 vuoteen.

Eniten äänestysikärajan laskemista kannatetaan 18–29-vuotiaiden sekä 40–49-vuotiaiden ikäryhmässä, näissäkin ryhmissä kannattajia on vain viidennes. Vanhimmassa ikäryhmässä eli vähintään 70-vuotiaiden keskuudessa vastustus on suurinta. Noin kolme neljästä vastanneesta ei kannata ikärajan laskemista.

Kuntalaiskysely osana mittavaa tutkimusohjelmaa

Kuntalaiskysely on osa ARTTU2-tutkimusohjelmaa. Kunnissa toteutettujen ja tulevien uudistusten arviointitutkimusohjelma 2014–2018 eli ARTTU2 on useasta osaprojektista koostuva tutkimuskokonaisuus.

ARTTU2-ohjelma selvittää, miten uudistukset ovat vaikuttaneet kuntien palveluihin, talouteen, demokratiaan ja johtamiseen, henkilöstövoimavaroihin sekä yhdyskuntarakenteeseen ja elinvoimaan.

Ohjelmassa on mukana 40 tutkimuskuntaa, jotka edustavat erikokoisia ja -tyyppisiä kuntia eri puolilta Suomea. ARTTU2 on jatkoa vuosina 2008–2012 toteutetulle, vastaavantyyppiselle Paras-arviointitutkimusohjelmalle. Ohjelma on eri tutkimustahojen yhteinen ja sitä koordinoi Kuntaliitto.

Tutkimuskuntien väestörakenne ja muut ominaisuudet yhdessä muodostavat edustavan otoksen koko maasta.

ARTTU-tutkimuskunnat

Askola, Espoo, Hattula, Hirvensalmi, Hollola, Hämeenlinna, Inari, Jyväskylä, Kankaanpää, Keitele, Kemiönsaari, Keuruu, Kokkola, Kotka, Kurikka, Kuusamo, Lappeenranta, Lempäälä, Liperi, Mikkeli, Mustasaari, Nivala, Oulu, Paltamo, Parkano, Petäjävesi, Pudasjärvi, Raasepori, Raisio, Rautalampi, Salo, Sipoo, Säkylä, Tampere, Tornio, Turku, Vaasa, Vantaa, Vimpeli, Vöyri.

Lisätietoja:

Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö, p. 050 337 5634