Kaupungit huolissaan liikenne- ja viestintäministeriön lakihankkeesta

(Kuntaliitto ja paikallisliikenneliitto tiedottavat 8.4.2016) Kuntakentällä pelätään liikenne- ja viestintäministeriössä valmisteilla olevan Liikennekaari-lainsäädäntöhankkeen heikentävän merkittävästi joukkoliikenteen toimintamahdollisuuksia.

Kuntaliitto on yhdessä suurten ja keskisuurten kaupunkien sekä Helsingin seudun liikenteen ja Paikallisliikenneliiton kanssa lähettämässä kannanottoa liikenne- ja viestintäministeriölle, jossa edellytetään avointa julkista keskustelua käynnissä olevasta lakihankkeesta. Kaupungeista mukana allekirjoittajina ovat Helsinki, Hämeenlinna, Joensuu, Jyväskylä, Kauniainen, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Oulu, Pori, Tampere, Turku ja Vantaa.

– Vaarana on, että suunnitteilla oleva liikennemarkkinoita koskeva lakimuutos heikentää joukkoliikennejärjestelmien toimivuutta. Toteutuessaan lakimuutos lisäisi mitä ilmeisimmin julkisen tuen tarvetta kaupunkiliikenteessä hiljaisimpina liikenneaikoina, samoin vaarana on joukkoliikenteen vaihtoyhteyksien heikkeneminen. Nykyisin kaupunkiseutujen maankäyttö perustuu merkittävästi toimiviin joukkoliikenneverkkoihin. Lakimuutos heikentäisi edellytyksiä kaupunkiseutujen suunnitelmalliseen kehittämiseen, sanoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen.

– Riskinä on myös, että matkustajille on jatkossa vaikeampi tarjota yhtenäisiä palvelukokonaisuuksia ja matkalippuja kaupunkiseuduilla.

Kalleimmat joukkoliikennevuorot jäisivät kunnille

Valmisteluvaiheessa olevassa lakihankkeessa on tavoitteena koota liikennemarkkinoiden sääntely yhtenäiseksi Liikennekaari-nimiseksi laiksi, jolla edistetään uusien palvelumallien syntymistä ja helpotetaan yritysten markkinoille tuloa. Yhtenä osa-alueena lakihankkeessa on suunnitelma poistaa niin sanottu PSA-suoja tarjouskilpailuihin perustuvalta joukkoliikenteeltä.

– Jos viranomaisille jäisi vastattavaksi vain se liikenne, joka ei synny markkinaehtoisesti, kunnat voisivat tulevaisuudessa käytännössä hankkia ja järjestää vain kalliin ilta- ja viikonloppuliikenteen sekä syrjäseutujen liikenteen. Tämä lisäisi subvention tarvetta merkittävästi. Markkinaehtoinen linja-autoliikenne saisi myös kilpailla viranomaisten jo kertaalleen kilpailuttaman ja maksaman liikenteen kanssa samoista asiakkaista, huomauttaa toiminnanjohtaja Pekka Aalto Paikallisliikenneliitosta.

– Lakimuutos merkitsisi kunnille joukkoliikenteen kustannusten nousua, koska lipputulot alenisivat selvästi samalla kun hankintakustannukset kasvaisivat. Vaihtoehtona olisi palveluiden karsiminen, ennakoi Aalto.

Päästövaatimuksissa eroja eri toimijoiden kesken

Yhtenä huolena on myös, että lainvalmistelussa ei ole huomioitu mahdollisen lakimuutoksen mukanaan tuomia ympäristövaikutuksia.

– Markkinaehtoisessa liikenteessä sallitaan kaikki katsastusmääräykset täyttävät bussit. Kuntien kilpailuttamassa liikenteessä kaupungit ovat asettaneet tiukempia päästövaatimuksia. Terveysriskit kaupunkiympäristössä kasvaisivat päästöjen myötä, muistuttaa liikenneasiantuntija Johanna Vilkuna Kuntaliitosta.

Lain valmistelua avattava - vaikutusten arviointiin panostettava

– Lakimuutosta ei tule tehdä ilman julkista keskustelua sekä kattavaa ja läpinäkyvää vaikutusten arviointia. Liikennekaari - lakikokonaisuudessa valmistelussa tulisi ennen päätöksentekoa arvioida suorat ja välilliset vaikutukset riittävän laajasti ja puolueettomasti, korostaa Johanna Vilkuna.

– Ministeriön tulisi kuulla asiassa myös kuntia ja kuntien järjestämää liikennettä hoitavia liikenteenharjoittajia. Joukkoliikenteen kasvun ja uudenlaisten liikkumispalveluiden tukijalkana on yhtenäinen joukkoliikennejärjestelmä, sanoo Pekka Aalto Paikallisliikenneliitosta.

Vaikutuksia tulee arvioida eri asiakasryhmien, erityyppisten kuntien ja yhteiskunnan kokonaistaloudellisuuden näkökulmasta. Keskeiset vaikutukset liittyvät liikkumisen tasa-arvoon, ympäristöön, maankäyttöön ja talouteen. Myös joukkoliikenteen markkinoiden toiminnalle ja liikenteenharjoittajien yhdenvertaiselle kilpailuasemalle aiheutuvat vaikutukset ja mahdolliset häiriöt pitää selvittää luotettavalla tavalla.

Lisätietoja: 

Kuntaliitto, Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja, puh. 0400 486 043

Kuntaliitto, Johanna Vilkuna, liikenneasiantuntija, puh. 040 869 7836

Paikallisliikenneliitto, Pekka Aalto, toiminnanjohtaja, puh. 040 830 6727

Helsinki, Reetta Putkonen, liikennesuunnittelupäällikkö, puh 09 310 370 79

Helsingin seudun liikenne HSL, Suvi Rihtniemi, toimitusjohtaja, puh. 050 565 8884

Hämeenlinna, Maarit Kaartokallio, joukkoliikennekoordinaattori, puh. 03 621 3850

Joensuu, Marja-Leena Inkinen-Remes, joukkoliikennelogistikko, puh. 050  408 1524

Jyväskylä, Ari Tuovinen, joukkoliikenneinsinööri, puh. 050 311 8926

Kauniainen, Christoffer Masar, kaupunginjohtaja, puh. 050 411 0163

Kuopio, Jani Reinikainen, joukkoliikennepäällikkö, puh. 044 718 5145

Lahti, Kim Venesjärvi, joukkoliikennelogistikko, puh. 050 320 0101

Lappeenranta, Pasi Leimi, kaupungininsinööri, puh. 040 7401643

Oulu, Minna Soininen, joukkoliikennepäällikkö, puh. 044 703 2629

Pori, Sanna Välimäki, liikenneinsinööri, puh. 044 701 4180

Tampere, Mika Periviita, joukkoliikennepäällikkö, puh. 050 326 7007

Turku, Sirpa Korte, joukkoliikennejohtaja, puh. 044 907 5121

Vantaa, Hannu Penttilä, apulaiskaupunginjohtaja, puh. 09 8392 9019

Faktaa joukkoliikenteestä

Joukkoliikenteen matkustajamäärät kaupungeissa ovat kasvaneet talouden taantumasta huolimatta. Suurilla kaupunkiseuduilla tehdään noin 400 miljoonaa matkaa ja keskisuurilla kaupunkiseuduilla noin 60 miljoonaa matkaa vuodessa.

Joukkoliikennepalveluiden järjestäminen ja rahoittaminen eivät ole kuntien lakisääteisiä velvoitteita. Kunnat rahoittivat vuonna 2015 joukkoliikennettä yhteensä 422 miljoonalla eurolla. Valtio rahoitti samana vuonna kuntien ja ELY-keskusten järjestämää joukkoliikennettä yhteensä 54 mijoonalla eurolla (noin 11 prosenttia kustannuksista).

Linja-autoliikenteen markkinat avautuivat kaukoliikenteessä ja kuntien kilpailuttamassa liikenteessä käytännössä alle kaksi vuotta sitten, pääkaupunkiseudulla liikennettä on kilpailutettu 1990-luvulta lähtien.

Tarjouskilpailussa voittaneilla liikenteenharjoittajilla on EU:n palvelusopimusasetuksen (PSA:n) perusteella koko sopimuskauden ajan suojattu asema uudelta kilpailevalta joukkoliikenteeltä. Esimerkiksi tarjouskilpailun hävinnyt liikenteenharjoittaja ei PSA-suojan vuoksi voi tulla samalle reitille kilpailemaan markkinaehtoisella liikenteellä siten, että PSA-liikenteen kannattavuus vaarantuu. Pikavuoroliikenne ei yleensä kilpaile PSA-liikenteen kanssa, eikä sitä näin ollen rajoiteta.