Kunnissa ei ole veronkorotusautomaattia:
Poikkeuksellisen harva kunta korottaa verotustaan
(Kuntaliitto tiedottaa 18.11.2015) Kunnallisveroprosenttiaan korottaa vuodelle 2016 kaikkiaan 45 kuntaa, kun viime vuonna korottajia oli 98. Veroprosenttia laskee kolme kuntaa. Viimeksi korottajia oli näin vähän vuonna 2001.
– Kunnat ovat sopeuttaneet talouttaan sinnikkäästi vaikeissa olosuhteissa. Etenkin työttömyyden hoidon menot ovat kasvaneet kunnissa merkittävästi, koska talouskehitys on ollut heikkoa ja kuntien vastuu työttömyyden hoidosta on korostunut, Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio analysoi.
Kuntien päätöksissä näkyy Punakallion mukaan myös se, että viime vaalikauden mittavat valtionosuusleikkaukset ovat lähes päättyneet, ja että kunnille ei ole luvassa uusia tehtäviä. Valtion ensi vuoden talousarvio vahvistaa lievästi kuntataloutta.
– Verotuspäätöksillään kunnat osoittavat toimivansa vastuullisesti ja pidättäytyvät veronkorotuksista silloin, kun ne eivät ole välttämättömiä.
Kunnallisveroprosenttien korotus lisää kuntien verotuloja ensi vuonna noin 40 miljoonaa euroa. Yhteensä kunnallisvero- ja kiinteistöverotulojen korotukset tuottavat 69 miljoonaa euroa.
Veroprosenttien korotuksista huolimatta kuntien verotulojen ennustetaan vähenevän vuonna 2016, kun yhteisöveron korotettu jako-osuus poistuu.
Alueelliset erot yhä suuria
Korkein kunnallisveroprosentti on ensi vuonna Savonlinnassa, 22,50 prosenttia ja alhaisin Kauniaisissa, 16,50 prosenttia.
Keskimääräinen kunnallisveroprosentti on ensi vuonna 19,87, mikä merkitsee 0,04 prosenttiyksikön kasvua tästä vuodesta. Kuntaliitosten takia kuntia on ensi vuonna yhteensä 313.
Kunnallisverojen kiristykset kohdistuvat ensi vuonna lähinnä pienempiin kuntiin, mikä näkyy erittäin pienenä keskimääräisen kunnallisveron nousuna. Yli 50 000 asukkaan kaupungeista kunnallisveroprosenttiaan nostavat Vaasa, 0,50 prosenttiyksikköä ja Kouvola, 0,25 prosenttiyksikköä. Suurin korotus tehdään Pelkosenniemellä, 2,0 prosenttiyksikköä.
Kunnallisveroprosenttiaan laskevat Kitee, Luoto ja Luhanka. Näiden lisäksi veroprosentti laskee osalla kuntaliitoskunnissa asuvilla.
Ero korkeimman ja matalimman kunnallisveroprosentin välillä pysyy ensi vuonna ennallaan kuudessa prosenttiyksikössä.
– Kuntalaiselle kuusi prosenttiyksikköä merkitsee suurta eroa maksetuissa kunnallisveroissa. Palkansaaja, joka tienaa 3 000 euroa kuukaudessa maksaa vuodessa 1 888 euroa enemmän veroja siinä kunnassa, jossa on korkein kunnallisveroprosentti kuin alimman kunnallisveroprosentin kunnassa, kuntatalousasioiden johtaja Ilari Soosalu kuvaa eroa.
Maakunnittain tarkasteltuna korkeimmat keskimääräiset kunnallisveroprosentit ovat ensi vuonna Keski-Pohjanmaalla, 21,42 prosenttia, Kainuussa, 21,14 prosenttia ja Etelä-Pohjanmaalla, 21,13 prosenttia.
Alhaisimmat kunnallisveroprosentit ovat Ahvenanmaalla 17,74 prosenttia ja Uudellamaalla 18,86 prosenttia. Ahvenanmaan kuntien tehtävät eroavat muun Suomen kuntien tehtävistä, joten tiedot eivät ole vertailukelpoisia.
Kunnat eivät tarvitse verokattoa
– Kuntien päätökset puhuvat sen puolesta, että kunnille ei tarvitse rakentaa verokattoja, kun sote-palvelujen rahoitusvastuu siirtyy pois kunnilta. Kunnat osoittavat vastuullisuutensa ja asettavat veroprosenttinsa menojensa ja muiden tulojensa mukaan, Kuntaliiton veroasiantuntija Jukka Hakola sanoo.
Kuntien tuleviin verotuspäätöksiin vaikuttaa erityisesti se, millainen valtionosuusjärjestelmä meillä on kaavaillun itsehallintoalueuudistuksen jälkeen.
– Valtionosuuksien ohella sote-uudistus merkitsee suuria muutoksia myös verojärjestelmään. Myös kuntien verotuloista siirtyy yli puolet itsehallinnollisille alueille. Miten valtionosuuksien ja verotulojen siirto vaikuttaa eri kuntiin, on kuntien talouden kantokyvyn kannalta aivan keskeistä, Hakola toteaa.
Kiinteistöveroprosentit maltillisessa kasvussa
Yleinen, vakituisen asuinrakennuksen tai muun kuin vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti nousee 63 kunnassa. Kiinteistöverojen korotukset lisäävät kuntien verotuloja 29 miljoonaa euroa.
Yleisen kiinteistöveroprosentin keskimääräinen veroprosentti nousee 0,01 prosenttiyksikköä ja vakituisten asuinrakennusten veroprosentit 0,01 prosenttiyksikköä. Kiinteistöverojen osuus kuntien verotuloista on keskimäärin 7,6 prosenttia.
Valtioneuvosto päätti nostaa kiinteistöveroprosenttien ylärajoja, mutta kunnat tekevät lopulliset päätökset itsenäisesti. Kunnat käyttivät lakimuutoksen korotusmahdollisuutta etupäässä voimalaitosten kiinteistöveroon.
Lisätietoja:
Pääekonomisti Minna Punakallio, p. 040 751 5175
Kuntatalouden johtaja Ilari Soosalu, p. 050 371 2999
Veroasiantuntija Jukka Hakola, p. 050 411 7112
Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, p. 0400 486 043