Opiskeluhuoltolaki toteutuu vain osittain

(Kuntaliitto tiedottaa 24.8.2015) Suuri osa kunnista ei ole pystynyt järjestämään oppilas- ja opiskelijahuollon palveluja kokonaan vuosi sitten voimaan tulleen lain mukaisesti. Esteenä ovat usein kuntien taloudellinen tilanne ja henkilöstön saatavuus. Kuntaliiton tekemä kysely osoitti myös vaikeudet kokonaisuuden hallinnassa, koska laki ei ulotu kaikkiin koulutuksen järjestäjiin.

Siellä missä henkilöstöä on saatu palkattua, laki on lisännyt ja parantanut eniten opiskeluhuollon suunnitelmallisuutta ja raamittanut toimintaa. Palvelujen saatavuus on parantunut, koska opiskeluhuollon henkilöstöresurssia on saatu vahvistettua rekrytointien kautta. Tässä on hyvin suuria kuntakohtaisia eroja.

– Yhteistyön vahvistumiselle perheen, koulun ja eri toimijoiden välillä on hyvät edellytykset. Yhteistyön vahvistuminen on hyvällä alulla, ja osassa kuntia jo parantunut, sanoo Kuntaliiton erityisasiantuntija Aila Puustinen-Korhonen.

– Oppilaiden ja opiskelijoiden ja perheen asema ja osallisuus myös vahvistuvat tai niiden nähdään tulevaisuudessa vahvistuvan, kun lain toimeenpano edistyy. Moniammatillisuuden, ehkäisevän tuen ja yhteisöllisyyden vahvistuminen on myös hyvällä alulla.

Kuntaliiton oppilas- ja opiskelijahuoltolain arviointi on toteutettu kyselyjen ja asiantuntijahaastatteluiden perusteella touko–kesäkuussa 2015. Kuntaliitto on toteuttanut opiskeluhuoltolain vaikutuksiin liittyvää arviointia lain valmisteluvaiheesta vuodesta 2013 lähtien.

Kysely lähetettiin kaikkiin Manner-Suomen 301 kuntaan ja 72 kuntayhtymään. Vastauksia saatiin yhteensä 152 kunnasta ja 44 kuntayhtymästä. Vastausprosentti oli kuntien osalta 50,5 % ja kuntayhtymien osalta 61 %.

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) on ollut voimassa 1.8.2014 alkaen.

Opiskeluhuollon kokonaisuuden hallinta on haastavaa

Opiskeluhuoltolain asettamien palvelujen järjestäminen kunnissa on sirpaleista. 60 % vastanneista kunnista tuottaa palvelut osittain omana tuotantona, osittain yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa ja osittain ostopalveluina yksityisiltä palveluntuottajilta.

– Tämä heikentää kuntien mahdollisuuksia opiskeluhuollon kokonaisuuden suunnitteluun ja toimeenpanoon, johtamiseen sekä kustannusten hallintaan, arvioi erityisasiantuntija Sini Sallinen Kuntaliitosta.

Palveluita ei ole pystynyt järjestämään lain vaatimusten mukaisesti 70 % niistä 141 kunnasta, jotka vastasivat tähän kysymykseen. Vastanneista kuntayhtymistä palvelut on pystynyt järjestämään lain edellyttämällä tavalla 45 prosenttia.

Todellisia henkilöstökustannuksia ei vielä tiedetä

Kyselyyn vastanneisiin kuntiin ja kuntayhtymiin oli rekrytoitu tai ollaan tänä vuonna rekrytoimassa yhteensä noin 270 henkilöä. Vastanneiden kuntien väkilukuun suhteuttamalla voidaan arvioida, että koko Suomeen laki on tuomassa noin 350 uutta työntekijää.

– Tämä on liki puolet vähemmän, kuin mitä Kuntaliitto syksyllä 2014 tehdyn kyselyn perusteella arvioi, Sini Sallinen toteaa.

Koko Suomen lisähenkilötarpeesta on vaikea tehdä arvioita, mikä johtuu muun muassa siitä, että henkilöstöä palkataan sekä kuntiin että kuntayhtymiin, ja resursseja voidaan järjestellä kunnan sisällä.

Henkilöstökustannukset ovat nousseet arvioitua vähemmän myös sen vuoksi, että lisähenkilöstöä ei ole saatu palkattua riittävästi.

– Henkilöstön saatavuus vaihtelee kunnittain ja alueittain.  Erityisesti psykologeja ei kaikkialla saada tarvetta vastaavasti. Lain velvoitteita on osittain hoidettu myös ostopalveluina erityisesti niissä tilanteissa, joissa rekrytointi ei ole onnistunut, sanoo Kuntaliiton kehittämispäällikkö Marja Lahtinen.

Kyselyyn vastanneet kunnat ja kuntayhtymät tuovat vastauksissaan esille, että laki toimeenpantiin liian kiireisellä aikataululla. Kunnat eivät ole pystyneet varautumaan rekrytointitarpeeseen. Lisäksi kunnat eivät ole voineet rekrytoida lain edellyttämällä tavalla taloudellisesta tilanteesta johtuen.

Yksityiskohtainen sääntely kahlitsee toimivia ratkaisuja

Lailla on arvioitu olevan kielteisiä vaikutuksia opiskeluhuollon toimintaan tai oppilaisiin ja opiskelijoihin.

– Oppilaiden avun saanti on vaikeutunut tai kokonaan estynyt tiukkojen tietosuojasäännösten vuoksi, sanoo Aila Puustinen-Korhonen.

– Monet hyvät käytännöt ovat romuttuneet lain myötä ja erityisesti oppilaitoksen rehtorin rooli opiskeluhuollossa on hämärtynyt, Marja Lahtinen valittelee.

Kuntien kannalta merkittäviä kielteisiä vaikutuksia ovat kustannusten kasvu suhteessa laille annettuun rahoitukseen, byrokratian kasvu, työn kuormittavuuden ja kiireen lisääntyminen.

Lainsäädännön monimutkaisuus, tulkinnanvaraisuus ja riittämätön tuki kunnille lain toimeenpanossa ovat vaikeuttaneet merkittävästi lain saattamista käytäntöön ja lisänneet opiskeluhuollon henkilöstön epävarmuutta ja huolta siitä, toimitaanko lainmukaisesti.

Lain vaikutusarviointeja kehitettävä

Oppilashuoltolain kiireinen valmistelu ja toimeenpanon vaikeudet osoittavat hyvin yleisen kehittämistarpeen lainvalmistelussa.

– Lainsäädännön laatua voitaisiin parantaa huomattavasti, jos jo lainvalmistelussa tunnistettaisiin ja arvioitaisiin myös mahdollisia kielteisiä vaikutuksia, Sini Sallinen sanoo.

– Kielteisiin vaikutuksiin voitaisiin varautua etukäteen, pyrkiä lieventämään niitä ja arvioida myös sitä, ovatko lain tavoitteet ja keinot sopusoinnussa. Olisi myös pystyttävä arvioimaan realistisesti, ylittävätkö lain haitat sen hyödyt.

Uusi opas opiskeluhuollon tueksi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on koonnut oppaan tukemaan oppilaitoksia opiskelijahuoltolain toimeenpanossa. ”Monialainen opiskeluhuolto ja sen johtaminen” (THL Opas 36/2015) kuvaa opiskeluhuollon johtamista ja opiskeluhuoltoa yhteisöllisenä toimintana. Opas antaa evästyksiä siihen, miten edistetään oppilaiden ja opiskelijoiden tuen ja palvelujen saamista oikea-aikaisesti ja yhdenvertaisesti. Opas ilmestyy syyskuussa 2015.

Lisätietoja:

Kehittämispäällikkö Marja Lahtinen, 050 431 1887

Erityisasiantuntija Aila Puustinen-Korhonen, 050 344 6884

Erityisasiantuntija Sini Sallinen, 050 464 5662