Kuntalainen ei ole hallinnoinnin kohde

Paikallinen demokratia ja sen oleellinen ilmentymä, toimiva kunnallishallinto, on ollut ja tulee olemaan suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan peruspilari ja demokraattisen järjestelmämme kulmakivi, totesi Kuntaliiton hallituksen II varapuheenjohtaja, kansanedustaja Tapani Tölli Demokratiapäivän avajaispuheessaan Kuntatalolla Helsingissä tiistaina.

​- Kuntaliiton tämä vuonna tekemän kuntalaistutkimuksen mukaan kuntalaisissa, asukkaissa, on merkittävä vajaalla käytöllä oleva potentiaali. Tulokset, jotka julkaistaan huomenna, osoittavat, että kuntalaisia kiinnostavat kunnan asiat ja odotettua enemmän myös luottamustehtävät, sanoi Tölli.

Perustuslakimme luo lujan perustan paikallisdemokratialle, muistutti Tapani Tölli.  Perustuslain 14. pykälässä todetaan: "Julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon".

- Tämä on hyvin painava ja velvoittava kirjaus. Tämä perustuslain tuoma näkökulma on oltava vahva kaikissa uudistuksissa. Merkittävin uudistus on paljon puhuttu sote-uudistus. Siinä perusratkaisuna on toimintojen keskittäminen tehtävistään ja toimivallaltaan selkeille itsehallintoalueille. Tämä uudistus on myös demokratian kannalta merkittävä.

Asukkaiden itsehallinto perustuslain keskeinen viesti

Ehkä tässä yhteydessä on syytä todeta myös, mitä perustuslakimme sanoo itsehallinnosta, jatkoi Tölli: ”Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Kuntien hallinnon yleisistä perusteista ja kunnille annettavista tehtävistä säädetään lailla. Itsehallinnosta kuntia suuremmilla hallintoalueilla säädetään lailla.”

- Oleellinen asia ja demokratiapäivään kuuluva on se, että on kyse nimenomaan kunnan asukkaiden itsehallinnosta. Perustuslaki tuntee myös kuntaa laajemmat itsehallintoalueet, josta nyt suuressa uudistuksessa on kysymys. Merkittävä asia on, että ylin päättävä elin valitaan suorilla vaaleilla, joten päätösvalta kulkee alhaalta ylös. Vailla merkitystä ei ole myöskään se, että muodostettavilla alueilla on oma identiteetti, korosti Tapani Tölli.

- Paljon keskustelua on herättänyt asia: mikä on kunta nyt ja tulevaisuudessa. Kunta on mielestäni ihmisten yhteisö. Se on kansanvallan ja demokratian perusyksikkö. Kunnan perusolemukseen kuuluu paikallisuus. Kunta ei ole ensisijaisesti valtionhallinnon jatke, painotti Tölli.

- Kuntalainen ei myöskään ole hallinnoinnin kohde, objekti vaan subjekti, toimija. Näin, vaikka samalla kuntalainen on palveluiden käyttäjä. Oleellisessa roolissa on siten aktiivinen kuntalainen valvontaan keskittyvän palvelujen käyttäjän sijasta. Aktiivinen kuntalaisuus merkitsee osallistumisjärjestelmien kehittämistä.

Onko sote-uudistuksen jälkeen kunta vain vaakunankiillotuskunta?, kysyi Tölli.

- Mielestäni kunnan keskeinen tehtävä on elinvoima ja kehittämisen lähtökohta on elinvoimajohtaminen. Se on enemmän kuin hallinto-organisaation johtamista. Kunta on enemmän kuin palvelutehdas tai -kone. Se on myös eri yhteisöjen toiminta-alusta ja yhteiskunnan sosiaalista rakennetta koossapitävä voima. Kunta on tulevaisuudessakin merkittävä ja vahva toimija.

- Kuntien päätösvaltaa elinvoimaan liittyvissä asioissa, kuten esimerkiksi maankäytössä, on lisättävä.

Lisätietoja: 

Tapani Tölli, Kuntaliiton hallituksen II varapuheenjohtaja, p. 050 511 3180