Kunnat moittivat kuntauudistusten valmistelua tempoilevaksi
Kuntakentän päättäjät kokevat, että kunnat on otettu huonosti mukaan viime vuosien kuntauudistuspaketin valmisteluun. Uudistusten valmistelu ja edistäminen käytännössä on ollut erittäin vaikeaa päätöksenteon ennakoimattomuuden vuoksi.
Jari Stenvall.
Kuntauudistusten valmisteluprosessia ja siinä tehtyjä ratkaisuja arvioidaan Tampereen yliopiston, Lapin yliopiston ja Kuntaliiton tutkimuksessa Kunnat ajopuina – koskesta sumaan. Vuosina 2011–2014 kuntiin kohdistuneiden uudistusprosessien arviointi. Tutkimus käsittelee Jyrki Kataisen hallituksen käynnistämän kuntauudistuspaketin tavoitteiden asettamista, ilmapiiriä, valmisteluprosessin onnistumisia ja epäonnistumisia sekä hankkeiden vaikutuksia kuntiin ja kuntien ja valtion välisiin suhteisiin.
Tutkimus perustuu virkamiesten, poliittisten päätöksentekijöiden ja keskeisten kuntatoimijoiden haastatteluihin sekä Manner-Suomen kuntien johtajille ja valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajistoille tehtyyn kyselyyn. Kyselyyn saatiin 464 vastausta, ja haastateltavia oli yhteensä 61. Sekä kysely että haastattelut tehtiin syksyllä 2014.
Epävarmuus tulevaisuudesta heikentänyt yhteistyötä
Tutkimuksen perusteella kuntauudistusten valmisteluprosessi on näyttänyt ajelehtimiselta, ja sen tavoitteet ovat hämärtyneet. Prosessin eteneminen on ollut tempoilevaa, ja johtaminen ja koordinointi on koettu puutteellisiksi.
– Päätösten valmistelussa vallinnutta ilmapiiriä vastaajat pitivät kielteisenä ja jännitteisenä. Uudistukset ovat myös heikentäneet kuntien aiempia yhteistyökäytäntöjä. Prosessia leimannut odottelu ja tämänhetkinen pysähtyneisyyden tila ovat jähmettäneet kuntien oman kehittämistoiminnan, sanoo tutkimusryhmän johtaja, professori Jari Stenvall Tampereen yliopistosta.
– Vastaajien mielestä kunnat on otettu huonosti mukaan päätösten valmisteluun ja prosessia on ohjattu kuntakentän ulkopuolelta. Valmistelusta on puuttunut vuorovaikutus ja ymmärrys kunnan toimintalogiikasta, ja toteutustapa on koettu määräileväksi. Tämä on lisännyt kuntien muutosvastarintaa.
Vastaajat pitivät myös kuntauudistusten poliittista johtamista heikkona ja kokivat, että siihen on vaikuttanut poliittinen taktikointi. Tiedolla johtaminen on ollut puutteellista.
Professori vaatii valmisteluun lisää ennakoitavuutta
Kunnat ajopuina – koskesta sumaan -tutkimus kehottaa valmistelemaan suuret uudistukset nykyistä johdonmukaisemmin.
– Kuntarakennetta koskevissa uudistuksissa tulee kiinnittää nykyistä enemmän huomiota valmistelun ennakoitavuuteen ja suunnitelmallisuuteen sekä tavoitteista viestimiseen, Stenvall sanoo.
Lukuisat samanaikaiset uudistukset näyttävät toimineen tavoitteidensa vastaisesti: ne ovat vahvistaneet kuntien identiteettiä ja yhteistä tahtotilaa itsenäisenä säilymisen puolesta. Tutkimuksen mukaan uudistusten edetessä kuntien välinen kyräily on lisääntynyt, ja luottamus keskuskaupunkien ja kehyskuntien välillä on heikentynyt.
– Kunta–valtio-suhde perustuu aina luottamukseen, eli kokemukseen siitä, että asioita valmistellaan yhdessä. Koko yhteiskunnan tasoiset uudistukset koskevat aina kuntia, joten niiden osallistuminen valmisteluun on välttämätöntä. On tärkeää lisätä valmistelun vuorovaikutteisuutta ja pyrkiä aikaansaamaan myönteinen ilmapiiri.
Tutkimus korostaa, että uudistusten valmistelussa pitää hyödyntää tutkimustietoa ja hyviksi todettuja toimintakäytäntöjä. Liikkeelle pitää lähteä kansalaisten ja palvelujen käyttäjien näkökulmasta. Kunnallinen itsehallinto ja kuntien riittävät resurssit niiden oman toiminnan kehittämistä varten on turvattava. Kuntauudistuksissa on edelleen käytävä keskustelua kunnan roolista ja tehtävistä.
ARTTU2-tutkimusohjelma arvioi uudistusten vaikutusta kuntakenttään
Kunnat ajopuina – koskesta sumaan on vuodenvaihteessa käynnistyneen ARTTU2-arviointitutkimusohjelman ensimmäinen julkaisu.
Kunnissa toteutettujen ja tulevien uudistusten arviointitutkimusohjelma 2014–2018 eli ARTTU2 on useasta osaprojektista koostuva tutkimuskokonaisuus. Sen tavoitteena on tuottaa systemaattista ja vertailukelpoista tutkimustietoa kuntia koskevien uudistusten ja kehittämistoiminnan vaikutuksista. Se selvittää, miten uudistukset ovat vaikuttaneet kuntien palveluihin, talouteen, demokratiaan ja johtamiseen, henkilöstövoimavaroihin sekä elinvoimaan.
Ohjelmassa on mukana 40 tutkimuskuntaa, jotka edustavat erikokoisia ja -tyyppisiä kuntia eri puolilta Suomea. ARTTU2 on jatkoa vuosina 2008–2012 toteutetulle, vastaavantyyppiselle Paras-arviointitutkimusohjelmalle. Ohjelma on eri tutkimustahojen yhteinen, ja sitä koordinoi Kuntaliitto.
Julkaisu:
Jari Stenvall, Antti Syväjärvi, Hanna Vakkala, Petri Virtanen ja Kari Kuoppala: Kunnat ajopuina – koskesta sumaan. Vuosina 2011–2014 kuntiin kohdistuneiden uudistusprosessien arviointi. ARTTU2-ohjelman tutkimuksia nro 1. Acta nro 258. Tampereen yliopisto ja Suomen Kuntaliitto. Helsinki 2015.
Lisätietoja:
professori Jari Stenvall, Tampereen yliopisto, p. 040 828 4350
yliopistonlehtori Hanna Vakkala, Lapin yliopisto, p. 040 4844 230
erityisasiantuntija Arto Koski, Kuntaliitto, p. 050 542 9299
tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom, Kuntaliitto, p. 050 337 5634