Varhaiskasvatuslain uudistusesityksestä puuttuvat kustannusarviot

(Kuntaliitto tiedottaa 21.3.2014) Varhaiskasvatuslain uudistustyöryhmän raportti sisältää monia uusia tehtäviä ja velvoitteita verrattuna nykyisen lainsäädäntöön. Työryhmän erilaisten kantojen vuoksi koko lain mahdollisia kustannusvaikutuksia ei ole voitu laskea.

​Kuntaliitto ei hyväksy sitä, että palvelun järjestämistä vaikeutetaan määrittelemällä palvelun periaatteista nykyistä tiukemmin. Kuntaliitto on jättänyt eriävän mielipiteen tänään opetusministeri Krista Kiurulle luovutettuun varhaiskasvatuslain uudistamistyöryhmän raporttiin.

– Valmistelussa on unohdettu, että päivähoito toimii nykyisellään hyvin ja palveluun ollaan kattavasti tyytyväisiä. Tämä ilmenee opetus- ja kulttuuriministeriön helmikuussa julkaisemista kyselytuloksista, joiden mukaan vanhemmat ovat pääosin erittäin tyytyväisiä varhaiskasvatukseen. OKM:n kyselyn mukaan vanhemmat pitivät jo nyt vahvuutena henkilöstön osaamista, muistuttaa Kuntaliiton opetus- ja kulttuuriyksikön johtaja Anneli Kangasvieri.

– Varhaiskasvatuslainsäädännön tulee olla sisällöltään mahdollisimman pitkälle tavoitteellinen, eikä liian yksityiskohtainen. Kuntien on voitava sovittaa tehokkaalla tavalla yhteen lasten ja perheiden tarpeet sekä paikalliset olosuhteet, sanoo Kuntaliiton varhaiskasvatusasioiden erityisasiantuntija Jarkko Lahtinen.

Kuntaliitto katsoo, että useissa työryhmän raportin esityksissä on jätetty huomioimatta, millä tavoin ne vaikuttavat palvelujen järjestämiseen ja kustannuksiin. Tällaisia kysymyksiä ovat päiväkodin henkilöstön mitoitus, henkilöstön kelpoisuus, päiväkodin mitoituksesta poikkeaminen, perhepäivähoidon henkilöstön mitoitus, osa-aikainen oikeus varhaiskasvatukseen, varhaiskasvatuksen toiminta-ajat ja varhaiskasvatuksen järjestäminen.

Päiväkodin ryhmärakenteen rajaaminen epätarkoituksenmukaista

Varhaiskasvatuslain työryhmän raportissa on muun muassa esitetty aikuisten ja lasten välisen suhdeluvun lisäksi määritelmää, millaisin ryhmärakentein päiväkodissa voi jatkossa toimia.

– Nykyistä tiukemman toimintatavan säätäminen ryhmäkokojen osalta ei ole tarkoituksenmukaista, sillä tämänhetkinen suhdelukusäännös on toimiva. Ryhmät voidaan nykyisin muodostaa joustavasti päiväkodin sisällä ottaen huomioon koko päiväkodin lapset, toimintatilojen joustava käyttö ja lasten sisarussuhteet, sanoo Jarkko Lahtinen.

Kuntaliitto vaatii, että osa-aikaiseen varhaiskasvatus toteutetaan vähintään hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa esitellyllä tavalla, jonka mukaan lapsella on oikeus osa-aikaiseen varhaiskasvatukseen, mutta ei kokopäiväiseen hoitoon, mikäli toinen vanhemmista hoitaa perheen muita lapsia kotona. Rajauksesta huolimatta kaikilla lapsilla olisi edelleen oikeus osallistua varhaiskasvatukseen.

– Lapsen näkökulmasta varhaiskasvatukseen osallistuminen esimerkiksi kolme- neljä tuntia päivässä voisi olla riittävä. Tärkeää olisi myös, että kunnille jäisi mahdollisuus tarkemmin määritellä, millaisina aikoina osa-aikainen palvelu paikallisesti järjestetään, kuvaa Lahtinen Kuntaliiton näkemyksiä.

Kunnat vastaavat jatkossakin varhaiskasvatuspalvelujen järjestämisestä. Kunnat pyrkivät jo nyt siihen, että huoltajien matkat lapsen hoitopaikkaan olisivat tarkoituksenmukaisia.

– Kunnan on varhaiskasvatusta järjestäessään mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon liikenneyhteydet sekä asutuksen ja järjestämispaikkojen sijainti. Koska lapset eivät kulje päivähoitoon yksin, tästä ei kuitenkaan tarvita säännöksiä samalla tasolla kuin mitä perusopetuslaissa on koulumatkojen osalta, arvioi Lahtinen.

– Kaikki tahot haluavat lapsille hyvää lapsuutta ja laadukasta varhaiskasvatusta. Uuden varhaiskasvatuslain peruslähtökohtana tulee olla lapsen edun ja oikeuksien toteutuminen ja paikallisten olosuhteiden huomioonottaminen.

Lisätietoja: 

Anneli Kangasvieri, Opetus- ja kulttuuriyksikön johtaja, p. 050 368 4165

Jarkko Lahtinen, erityisasiantuntija, varhaiskasvatus p. 050 361 4526