Tiedote, 
4.11.2014

Kuntakokeilu kehittää työllistämistä pitkäjänteisesti

Parhaat työllistämisreseptit jakoon

(Kuntaliitto tiedottaa 4.11.2014) Pitkäaikaistyöttömyyden nujertaminen edellyttää laajaa ja kestävää yhteistyötä. Työllisyyden kuntakokeilulla on jo löydetty uusia malleja yleisen työllisyyspolitiikan ja yksittäisten kuntien käyttöön. Kuntakokeilu on koonnut parhaista työllisyyden hoidon resepteistä ”keittokirjan” yhteistyön kehittämiseksi.

​

Työllisyyden kuntakokeilussa luodaan ja kehitetään paikalliseen kumppanuuteen perustuvia, moniammatillisia ja sektorirajat ylittäviä toimintamalleja. Kokeilussa on 26 erilaista hanketta, joissa on mukana 61 kuntaa. Tavoitteena on pitkäaikaistyöttömien työmarkkinakelpoisuuden parantaminen kokonaisarvion pohjalta.

– Kuntakokeilusta saaduilla kokemuksilla on jo ollut vaikutuksia työllisyyspolitiikassa tehtäviin uudistuksiin. Kokeilun tuloksia on voitu hyödyntää muun muassa valmisteltaessa lakia työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta, sanoo kuntakokeilun pääsihteeri Erja Lindberg.

Entistä kiinteämpää kumppanuutta tarvitaan TE-toimiston, kunnan ja Kelan kesken, minkä lisäksi yhteistyötä tulee tehdä yrittäjien, kolmannen sektorin ja oppilaitosten kanssa. Hallitusneuvos Päivi Kerminen työ- ja elinkeinoministeriöstä sanoo, että yhteistyön lisääntyessä kuntien palveluja ja paikallistuntemusta on voitu hyödyntää aikaisempaa enemmän pitkäaikaistyöttömien työllistymisen edistämisessä.

– TE-hallinnossa ja työvoimapalvelujen lainsäädännössä on tehty paljon muutoksia viime vuosina. Varsinaiseen työnjakoon kuntien ja valtion välille ei ole kuitenkaan tehty muutoksia. Kumppanuus on lisääntynyt ja hyvät tulokset sen myötä, Kerminen sanoo.

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen on tyytyväinen kuntien aktiivisuuteen ja kokeiluun sitoutumiseen.

– Ongelmana on, ettei ole voitu kokeilla poikkeamia nykyisestä lainsäädännöstä. Tarvitaan jatkokokeilu, johon voisi tulla mukaan suppeampi joukko kuntia ja jossa kokeilun rajat olisivat väljemmät, Kietäväinen sanoo.

Työllistämisen välineet eroavat alueellisesti

Työllisyydenhoidon mallit ja toimintatavat ovat hyvin erilaisia eri puolilla Suomea. Yhdellä alueella toimiva malli ei välttämättä toimi toivotulla tavalla toisella alueella. Lainsäädäntö luo toiminnalle raamit.

– Jokaisen toiminta-alueen on rakennettava omiin lähtökohtiinsa, vahvuuksiinsa, osaamiseensa ja tarpei-siinsa perustuva malli. Muiden kokemuksista ja toimintatavoista voi kuitenkin oppia, saada ideoita ja rohkaistua kokeilemaan jotain ihan uudenlaista, Kerminen kannustaa.

Työllisyyden keittokirjassa esitellään 30 erilaista esimerkkiä työllisyyttä edistävien palvelujen järjestämi-sestä entistä tehokkaammin. Vantaan kaupunki on lähtenyt mukaan Työraide-projektillaan.

– Työraide on osoittanut olevansa loistava konsepti. Tehokkaan asiakas- ja palveluohjauksen ansiosta Vantaan pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut vähemmän kuin alueella keskimäärin. Yhteistyö yritysten kanssa on tiivistynyt ja tehostunut. Yrittäjät tuntevat Työraiteen ja ovat olleet tyytyväisiä Työraiteen kautta tulleisiin työntekijöihin, kuvailee Vantaan kaupungin työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen.

Erja Lindberg kuuluttaa jatkuvaa vuoropuhelua sekä paikallisella että valtakunnallisella tasolla.

– Parhaan mahdollisen tuloksen aikaan saamiseksi tulee toimijoilla olla käytössään riittävät resurssit ja rakenteiden tulee olla joustavia. Paikallistasoa tulee tukea erilaisissa toimintatavoissa. Kestävää toimintamallia ei voida rakentaa tuijottamalla pelkästään aktivointiasteeseen tai kuntien työmarkkinatukilas-kuun. Ne eivät kerro mitään tarjottavan palvelun laadusta tai vaikuttavuudesta.

– Heikommassa työmarkkina-asemassa olevien työnhakijoiden saamisessa takaisin työmarkkinoille ei ole jaossa nopeita voittoja. Pitkällä tähtäimellä kustannustehokkuutta saadaan aikaiseksi pitkäjänteisellä ja räätälöidyllä työllä, Lindberg sanoo.

Työllisyyden keittokirja on saatavilla osoitteessa http://shop.kunnat.net/product_details.php?p=3057.

Lisätietoja:

Työllisyyspoliittisen kuntakokeilun pääsihteeri, erityisasiantuntija Erja Lindberg, Suomen Kuntaliitto, 050 381 4096

Hallitusneuvos, ryhmäpäällikkö Päivi Kerminen, Työ- ja elinkeinoministeriö, 050 396 0141

Vantaan kaupungin työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen, 040 547 3944

Faktoja: Kunnat ja työllistäminen

2013

Kunnat käyttivät aktiiviseen työllisyyden hoitoon yli 420 miljoonaa euroa (kuntaliiton selvitys).

Kunnat rahoittivat työmarkkinatukea 215 miljoonalla eurolla (Kelan Kelasto-tilastotietokanta) .

2014

Syyskuussa työ- ja elinkeinotoimistoissa oli 314 500 työtöntä työnhakijaa (29 600 enemmän kuin vuotta aikaisemmin).

Syyskuun lopussa yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä oli 92 600 (15 900 enemmän kuin vuotta aikaisemmin).

Yli kaksi vuotta yhtäjaksoisesti työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömistä oli 41 300 (7 500 enemmän kuin vuosi sitten).

Lähde: Työllisyyskatsaus, syyskuu 2014, TEM .

Työllistymistä edistävissä palveluissa merkittävää nousua aikaisempien vuosien tasosta on ollut lähinnä kuntouttavassa työtoiminnassa ja omaehtoisessa opiskelussa työttömyysetuudella. Molempien rahoituksessa ja toteutuksessa kunnilla on merkittävä rooli.

2015

Kuntien työmarkkinatuen rahoituslasku noussee yli 450 miljoonaan euroon (HE 183/2014).

Työttömyys pitkittyy edelleen, vaikka työllisyysasteen lasku näyttäisi loppuneen.

Valtion rahoitus työllistämistä edistäviin palveluihin vähenee vuodesta 2014 noin 60 miljoonaa euroa (budjetti 2015).

Työllisyyden kuntakokeilun pilottikunnat ja yhteyshenkilöt

Espoo, sanna.lindholm(at)espoo.fi, p. 043 825 1878

Hamina, Kotka, jarmo.kujanpaa(at)hamina.fi, p.040 199 1488

Helsinki, anne.raivio(at)hel.fi, p. 040 334 7463

Hämeenlinna, Hattula, Janakkala, heikki.rantala(at)hameenlinna.fi, p. 03 621 3113

Imatra, Ruokolahti, Rautjärvi, Parikkala sekä Lappeenranta, Lemi, Savitaipale, Luumäki, Taipalsaari, kati.kiiski(at)lappeenranta.fi, p. 040 661 3136

Joensuu, Outokumpu, satu-sisko.eloranta(at)jns.fi, p. 050 310 9621

Jyväskylä, Jämsä, Muurame harri.halttunen(at)jkl.fi, p.050 366 9331

Kajaani, Kuhmo, lasse.kilponen(at)kajaani.fi, p. 044 421 4045

Kemi, riitta.hakala(at)kemi.fi, p. 040 674 8355

Keuruu, kati.somppi(at)keuruu.fi, p. 040 486 3376

Kokkola, mervi.ritvonen(at)kokkola.fi, p. 040 806 5348

Kuopio, Maaninka, Rautalampi, Siilinjärvi, Suonenjoki, Tuusniemi, mirka.launonen(at)kuopio.fi, p. 044 718 3979

Lahti, Hollola, Nastola, Heinola, Hartola, Sysmä, Orimattila, marita.melkko(at)lahti.fi, p. 044 416 3310

Lieksa, marjo.vallius-hyttinen(at)lieksa.fi, p. 040 104 4291

Mikkeli, kaija.vaisanen(at)mikkeli.fi, p. 044 794 5728

Oulu, sanna.h.rautio(at)ouka.fi, p. 050 432 8873

Pori, Merikarvia, Pomarkku, Ulvila, paivi.lankoski-raitio(at)pori.fi, p. 044 701 2649

Raahe, Pyhäjoki, Siikajoki, satu.m.kinnunen(at)ras.fi, p. 044 439 3704

Rovaniemi, Ranua, pirjo.lehtola(at)rovaniemi.fi, p. 050 562 6323

Savonlinna, ritva.muhonen(at)savonlinna.fi, p. 044 417 4107

Seinäjoki, sonja.meyer-jokiranta(at)seinajoki.fi, p. 044 418 1556

Tampere, mari.toivonen(at)tampere.fi, p. 040 806 3682

Turku, suvi.heiniola(at)turku.fi, p. 050 467 2008

Valkeakoski, Akaa, Urjala, ilkka.peltomaa(at)valkeakoski.fi, p. 040 335 7319

Vantaa, anne.matilainen(at)vantaa.fi, p. 043 824 9982

Varkaus, Leppävirta, arja.heiskanen(at)varkaus.fi, p. 044 444 2250

 

Lisää aiheesta

Löydä lisää sisältöä samoista teemoista
Elinvoima ja työllisyys