Leikkaukset kunnilta johtavat veronkorotuksiin

(Kuntaliitto tiedottaa 13.3.2014) Kuntaliitto odottaa hallituksen kehysriihestä vastuullisia linjauksia. Hallituksen hakiessa uusia sopeutustoimia säästöt tulee etsiä lähinnä oikeiden menosäästöjen kautta, ei siirtelemällä säästövastuita julkisen sektorin sisällä.

​– Mahdollinen lisäsopeutus on tehtävä leikkaamalla ensisijaisesti valtion vastuulla olevia menoja ja  mahdollisesti kiristämällä kulutusveroja. Toistaiseksi hallituksen päättämät todelliset valtiota koskevat menosäästöt ovat jääneet hyvin pieniksi.  Noin 60 prosenttia valtion menojen säästöistä on kohdistunut kuntien valtionosuuksien leikkaukseen, sanoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen.

Samalla kun valtionosuuksia on karsittu, on kuntien tehtäviä lisätty vastoin hallitusohjelman periaatetta. Hallitusohjelman mukaan valtionosuutta uusiin tehtäviin ja velvoitteisiin korotetaan yli 50 prosenttiin. Tämä on toteutunut toistaiseksi vain vanhuspalvelulain täytäntöönpanossa.

– Kuntien valtionosuusleikkaukset vaarantavat kuntapalvelujen toimivuuden. Mahdolliset lisäleikkaukset siirtyvät suoraan kuntaverojen korotuksiin eli kuntien valtionosuusleikkauksia on kehysriihessä tarkastella osana verotuksen kiristämistä. Kuntaverojen kautta sopeutus uhkaa kasvattaa entisestään kuntien ja kuntalaisten keskinäisiä veroeroja.

– Maan hallituksen tulee noudattaa julkisten palvelujen rahoitusperiaatetta, joka edellyttää valtion huolehtivan kuntien tehtävien riittävästä rahoituksesta.  Valtionosuuksia on jo karsittu tällä hallituskaudella yli 1,2 miljardia euroa, ja kuluvana vuonna 156 kuntaa joutui nostamaan veroprosenttia. Tämä suunta ei voi jatkua, sanoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen.

Kuntaliiton arvion mukaan hallituksen syksyllä tekemän rakennepoliittisen ohjelman säästöpäätökset eivät ole toteutuneet riittävällä tavalla, ja rakennepaketin sisältö kaipaa kipeästi konkretiaa.

Hallituksen rakennepaketin mukaan kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähennetään niin, että kuntatalous vahvistuu miljardilla eurolla vuoden 2017 menoilla laskettuna. Tämä tavoitteen toteutumista on edelleen valmisteltava, ellei kehysriihessä pystytä toteamaan, että tarvittavat päätökset on koossa.

Toinen miljardin säästö on määrä saada aikaan kuntien omilla toimilla - toiminnan tehostamisella ja veronkorotuksilla. Kunnat ovat veronkorotusten ohella sopeuttaneet omaa ja koko julkista taloutta tehostamalla toimintaansa, mikä on näkynyt merkittävinä henkilöstösäästöinä.

Kuntien veropohjaa tulee laajentaa niin, että kuntapalveluiden rahoitus turvataan ilman kohtuutonta painetta kunnallisveron korotukseen. Kuntien toiminnan tehostamista estäviä normeja on joustavoitettava ja edistettävä tuloksekkaiden toimintatapojen käyttöön ottamista. Kunta- ja sote-rakenneuudistukset on tehtävä kuntia kuullen ja alueelliset erityispiirteet huomioon ottaen.

Talouskasvun käynnistyminen on edelleen hyvin epävarmaa, ja nyt tarvitaan voimakkaita työllisyyttä tukevia toimenpiteitä. Kuntaliitto pitää mielekkäänä kunnallisten peruskorjausinvestointien tukemista ensi ja seuraavana vuonna työllisyyden kohentamiseksi.

– Nyt olisi arvioitava uudelleen vielä toteutumattomat, mutta jo päätetyt tehtävät ja velvoitteet, erityisesti työmarkkinatuen rahoitusvastuun siirto kunnille. Samalla kuntien on jatkettava toimintojen tehostamista.

Lisätietoja:
varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, p. 0400 486 043
kuntatalousyksikön johtaja Ilari Soosalu, p. 050 371 2999
apulaisjohtaja Reijo Vuorento, p. 050 667 41
pääekonomisti Minna Punakallio, p. 0 40 751 5175

Kuntaliiton esityksiä vuosien 2015–2018 valtion talouden kehyksiin ja siihen liittyvään peruspalveluohjelmaan:

Kunta-valtiosuhdetta on kehitettävä:

• Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman linjaus kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisestä on toteutettava niin, että kuntatalous vahvistuu miljardilla eurolla vuoteen 2017 mennessä.
• Jo päätetyt uudet tehtävät ja velvoitteet on otettava uudelleen tarkasteluun.
• Rahoitusperiaatetta on noudatettava ja sen seurantajärjestelmiä kehitettävä.
• Uuteen kuntatalouden ohjausjärjestelmään siirrytään hallitusti vuonna 2015.
• Kunnat jatkavat ja tehostavat tuottavuuden parantamista sekä edesauttavat työurien pidentämistä.
• Kunnat jatkavat aktiivisesti kuntarakenteeseen ja palveluiden järjestämiseen liittyviä rakenteellisia uudistuksia vapaaehtoiselta pohjalta.
   

Kuntien vero- ja maksupohjaa tulee laajentaa:

• Kiinteistöveron tietokannat on saatettava ajan tasalle.
• Osa pääomaverojen tuotosta tulee ohjata kunnille.
• Käynnistetään selvitys liikenteen vastuista, kustannuksista sekä liikenneverojen kohdentumisesta osittain kunnille.
• Yhteisöveron kuntien jako-osuus tulee säilyttää vuoden 2015 jälkeenkin vähintään nykyisellä tasolla.

Valtionosuusjärjestelmä tulee uudistaa:

• Valtionosuusjärjestelmän uudistamisessa tulee edetä oikeudenmukaisempaan ja läpinäkyvämpään järjestelmään, jossa on vähemmän kriteereitä.
• Rahoitusperiaatteen tulee toteutua aidosti.
• Valtionosuusjärjestelmän on turvattava jatkossakin kunnallisten palvelujen järjestäminen tehokkaasti koko maassa kohtuullisella vero- ja maksurasituksella.
• Valtionosuuksien tasauksessa käytettävän veropohjan on oltava mahdollisimman laaja.
• Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus (entinen harkinnanvarainen rahoitusavustus) on pidettävä jatkossakin osana järjestelmää. Rakennemuutospaikkakuntien kuntapalvelujen rahoitusongelmiin sekä pahimmista kosteusvauriorakennuksista kärsivien kuntien talousongelmiin on kehitettävä erillisratkaisut.
• Valtionosuusjärjestelmän uudistusta on jatkettava ja järjestelmän hallinto on yhtenäistettävä.

Investointeja on tuettava:

• Suhdannepoliittisesti tärkeiden investointien valtion tukea on jatkettava.
• Valtion ja kuntien pitkäjänteinen infrainvestointien rahoitus on turvattava. Yhtenä vaihtoehtona on selvittää Infra Oy:n perustaminen.
• Investointien vaihtoehtoisia toteutus- ja rahoitustapoja on kehitettävä sekä selvitettävä uusien osapuolien saamista mukaan.