Erillinen luottamuselin vastaisi metropolialueen ruotsinkielisistä palveluista

(Kuntaliitto tiedottaa 21.1.2014) Ruotsinkielisten palveluiden turvaamiseksi tulevassa metropolihallinnossa tulee perustaa erillinen luottamuselin vastaamaan ruotsinkielisistä palveluista. 



Konsultti Marcus Henricson tuo ajatuksen esiin raportissaan, joka esitellään Kuntaliiton tämänpäiväisessä Metropolialueen ruotsinkielisten palveluiden hallintomalli -hankkeen päätösseminaarissa.

​Luottamuselimen jäsenet valittaisiin ruotsinkieliseen kieliryhmään kuuluvien henkilöiden keskuudesta, ja sillä tulisi olla päätösvalta ja talousarviovastuu omalla tehtäväalueellaan.

Metropolialueella asuu noin 28 prosenttia (82 000 henkeä) maamme ruotsinkielisestä väestöstä. Ruotsinkielinen väestö asuu suhteellisen hajallaan, mikä tekee ruotsinkielisten palveluiden tarjoamisesta tasavertaisin perustein haastavaa. Erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä koulutuksessa on tärkeää pystyä järjestämään palveluita asiakkaan äidinkielellä.

Hankkeen taustalla on kaksi hallituksen piirissä meneillään olevaa lainvalmisteluhanketta: sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön valmistelu ja metropolihallintoa koskevan lainsäädännön valmistelu. Hankkeen tarkoituksena on tuoda valmistelukokonaisuuteen erityistä lisäarvoa, minkä Kuntaliitto haluaa tehdä esittelemällä konkreettisen mallin siitä, miten metropolihallinnolla tai jollakin muulla alueellisella toimijalla voisi olla rooli metropolialueen ruotsinkielisten kunnallisten peruspalveluiden turvaamisessa, koordinoinnissa ja kehittämisessä.

Mallin tulee olla riittävän täsmällinen voidakseen toimia konkreetisena rakennuspalikkana valmistelussa. Toisaalta sitä pitäisi pystyä soveltamaan riippumatta siitä, mihin rakenneratkaisuihin valtioneuvosto päätyy asian jatkovalmistelussa.

Raportissa ehdotettava metropolialueen ruotsinkielisten palvelujen halintomalli voidaan tiivistää seuraavasti:

• Perustetaan luottamuselin, joka on vastuussa ruotsinkielisistä palveluista, esimerkiksi lautakunta, jolle metropolivaltuusto voi delegoida tehtäviä.

• Luottamuselimen nimittää metropolivaltuusto.

• Sen jäsenet valitaan ruotsinkieliseen kieliryhmään kuuluvien henkilöiden keskuudesta.

• Luottamuselimen päätöksenteko tapahtuu esittelyn pohjalta, esimerkiksi ruotsinkielisistä palveluista vastaavan johtajan esittelystä.

• Luottamuselimellä tulee omalla tehtäväalueellaan olla päätösvalta ja talo-usarviovastuu.

• Sen tehtävänä on ruotsinkielisten palvelujen turvaaminen sekä niiden koordinointi ja kehitys.

• Käyttäjien vaikutusmahdollisuudet turvataan.

– Omien ehdotusten esittäminen metropolin ruotsinkielisten palveluiden järjestämisestä tulevaisuudessa on tärkeää. Jo vuonna 2008 Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta hyväksyi vision, jonka mukaan Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen toimivat aktiivisesti sen puolesta, että kuntalaiset voisivat käyttää ruotsin kieltä ja saada ruotsinkielistä palvelua kuntarajoista riippumatta. Nyt tuon vision toteuttaminen on mahdollista, sanoo Kristina Wikberg, Kuntaliiton ruotsinkielisten ja kansainvälisten asioiden yksikön johtaja. 

Sosiaali- ja terveydenhuollossa suurin tarve

Kuntien toiminta voidaan pääpiirteissään jakaa viiteen osaan: sivistys- ja kulttuuripalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut, tekniikka- ja ympäristöpalvelut, hallinto ja konsernipalvelut sekä elinkeinoelämä- ja kehityspalvelut. Käytännössä on osoittautunut, että tarve alueelliselle ruotsinkielisten palveluiden koordinoinnista ja kehityksestä vastaavalle taholle on suurin sosiaali- ja terveyspalveluissa. Siksi konsultti Marcus Henricson on selvityksessään päättänyt ensisijaisesti keskittyä sosiaali- ja terveyspalveluihin ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevien palvelumallien jatkokehittelyyn.

– Perusterveydenhuolto ja vanhustenhuolto ovat alueita, joilla on nähtävissä eniten tarvetta yhteiselle ruotsinkieliselle palvelurakenteelle, toteaa Henricson.

Kolme palvelumallia esitellään 

Raportissa esitellään kolme mahdollista sosiaali- ja terveydenhuollon palvelumallia, joilla metropolihallinnolle tai jollekin muulle alueelliselle viranomaiselle voisi antaa tehtäväksi ruotsinkie-listen palvelujen koordinoinnin ja kehittämisen.

 

1. Vastuu palveluiden järjestämisestä siirtyy kunnilta metropolihallinnolle tai muulle alueelliselle viranomaiselle, joka tuottaa huomattavan osan palveluista itse. Omaa tuotantoa täydennetään tarvittaessa ostopalveluilla, jotka hankitaan julkisina hankintoina.

2. Vastuu palveluiden järjestämisestä siirtyy kunnilta metropolihallinnolle tai muulle alueelliselle viranomaiselle, joka ostaa kaiken palvelutuotannon julkisina hankintoina.

3. Vastuu palveluiden järjestämisestä asukkaille säilyy kotikunnalla ja/tai sote-alueella. Kyseisten ruotsinkielisten palveluiden osalta vastuu toteutetaan valinnanvapausjärjestelmällä tai palvelusetelijärjestelmällä, jota metropolihallinto tai muu alueellinen viranomainen ylläpitää.

"Tarvitsemme lisää valinnanvapautta"

Raportissa Marcus Henricson nostaa valinnanvapausmallin esiin vahvana vaihtoehtona ruotsinkielisten sote-palveluiden järjestämiseksi.

– Alueellisessa valinnanvapausjärjestelmässä on mahdollista hyödyntää tehokkaasti alueen ruotsinkielisiä palveluresursseja niin julkisella, yksityisellä kuin kolmannellakin sektorilla. Samalla tarvitaan etukäteen päätetty vaihtoehto niille asiakkaille, jotka eivät pysty tekemään omia valintojaan, jatkaa Henricson.

Valinnanvapausmalli tarkoittaa sitä, että olisi olemassa alueellinen viranomainen, esimerkiksi metropolihallinto, joka vastaa laadunvarmistuksesta, seurannasta, hinnoittelusta ja tiedotuk-sesta. Tämä luo edellytykset todellisen laatukilpailun syntymiselle hyväksyttyjen palveluntuottajien välille, mikä puolestaan tarkoittaa sitä, että ruotsinkielisiä palveluita edistetään ja kehitetään.

Kuntatalolla järjestettävässä päätösseminarissa klo 15 raportti luovutetaan ylijohtaja Helena Säterille, joka on metropolilainsäädäntöä valmistelevan työryhmän varapuheenjohtaja, hallitusneuvos Anne Koskelalle, joka on metropolialueen sote-asioita valmistelevan ryhmän jäsen sekä metropolialueen kuntajakoselvittäjä Cay Sevónille. Sen jälkeen on varattu aikaa keskustelulle ja kommenteille.

Lisätietoja:

Marcus Henricson, konsultti, marcus(at)henricson.fi, puh. 050 69611

Kristina Wikberg, johtaja, kristina.wikberg(at)kuntaliitto.fi, puh. 050 3780466

Kia Leidenius, asiantuntija, kia.leidenius(at)kuntaliitto.fi, puh. 050 329 8649

Sandra Bergqvist, tiiminvetäjä, sandra.bergqvist(at)kuntaliitto.fi, puh. 040 534 1108