Valtiovarainministeriön talousarvioehdotus tuo kuntiin tiukkuutta

Valtiovarainministeriö (VM) julkaisi torstaina 9. elokuuta ehdotuksensa valtion vuoden 2019 talousarvioksi. Ehdotus löytyy valtiovarainministeriön nettisivuilta ja ehdotusta pohjustaneiden valtiovarainministeriön sisäisten neuvotteluiden tiedotusmateriaali löytyy täältä.

VM:n talousarvioehdotus vuodelle 2019 ei sisällä suuria yllätyksiä valtion määrärahoihin, sillä hallituskausi on lopuillaan ja keskeisimmät tarkistukset hallituskauden panostuksiin linjattiin jo keväällä 2017 puoliväliriihessä ja kuluvan vuoden huhtikuussa pidetyssä kehysriihessä. Ehdotuksen suurin yllätys lieneekin se, että säästöistä ja hyvistä kansantalouden suhdannetiedoista huolimatta valtion ennakoidaan ottavan uutta velkaa yhä 1,7 mrd. euroa. Kaiken lisäksi alijäämä olisi noin 3,2 mrd. euroa, jos Suomen Vientiluotto ei maksaisi valtiolle ensi vuonna ennenaikaisesti saamiaan jälleenrahoitusluottoja. Tätä taustaa vasten valtiovarainministeriön linja näyttäytyykin varsin lepsulta.

Valtiovarainministeriön ehdotus ensi vuoden talousarvioksi ei sisällä muutoksia myöskään kuntien tulopohjaa sääteleviin linjauksiin. Kuntien ensi vuoden yhteisö- tai kiinteistöveron perusteisiin ei esitetä muutoksia, mutta hallitusohjelman mukaisesti valtio korvaa valtion päätöksistä aiheutuvat tuloveromenetykset kunnille. Sen sijaan kilpailukykysopimuksessa päätettyjen palkansaajien sosiaaliturvamaksujen korotuksia ei korvata kunnille. Näiden muutosten vaikutukset kuntien kassaan tarkentuvat syksyn aikana.

VM:n ehdotus ei muuttanut myöskään kuntien valtionosuuksiin jo aiemmin tehtyjä linjauksia. Linjaukset leikkaavat kuntien valtionosuuksia ensi vuonna voimakkaasti, useilla sadoilla miljoonilla euroilla. Euromääriltään suurimmat muutokset johtuvat kuntien valtionosuuksien indeksijäädytyksestä sekä kuntien vuoden 2016 valtionosuuspohjaan kuuluvien laskennallisten kustannusten perusteella tehdystä kustannustenjaon tarkistuksesta. Nämä vähentävät valtionosuutta yhteensä lähes 400 miljoonaa euroa. Valtionosuuksia leikkaa myös uusi kiky-vähennys, joka liittyy päätökseen leikata kunnilta vuosityöajan pidennyksestä arvioidut laskennalliset säästöt pois.

Myös hallituksen kuntasopeutukselle, esimerkiksi erikoissairaanhoidon keskittämisestä tai omais- ja perhehoidon kehittämisestä, asetettu säästötavoite leikkaa kuntien valtionosuuden määrää ensi vuonna. Nämä leikkaukset liittyvät julkisen talouden suunnitelmassa kuntataloudelle asetettuun menorajoitteeseen ja sen tavoitteeseen pienentää kuntien toimintamenoja yhteensä 830 miljoonalla eurolla vuoden 2019 tasolla. Tavoitteen edistämiseksi hallitus on laittanut liikkeelle useita lakiesityksiä kuntien tehtävien uudistamiseksi, mutta kunnista saatujen tietojen perusteella hallituksen esittämät säästötoimet eivät ole olleet riittäviä. Tavoiteltuja säästöjä onkin ollut mahdoton toteuttaa.

VM:n riihiesitys vie eteenpäin myös hallituksen tavoitetta säästää ja muuttaa osa kuntien yleiskatteellisesta valtionosuusrahoituksesta kannustinperusteiseksi valtionavuksi. Vuonna 2019 valtion talousarvioon ollaankin tuomassa 40 miljoonan euron kuntien digitalisaatiota edistävä valtionavustus, jonka rahoitus otetaan kuntien peruspalvelujen valtionosuusmomentilta. Avustuksen kohteeksi on määritelty kunnan henkilöstö- ja taloushallinnon digitalisointi. Avustusjärjestelmän yksityiskohdat ovat yhä valmistelussa. Vuonna 2021 tähän ns. kannustin- eli säästöohjelmaan on tarkoitus lisätä myös kuntien käyttötalouden menojen ja kuntien rakennuskannan kehittämisen ja tehostaminen. Avustusjärjestelmät lisäävät hallinnollisia kustannuksia niin kunnille kuin ministeriöillekin. Samalla ne laajentavat ministeriöiden taloudellista ohjausvaltaa kuntasektorin taloudenhoitoon.

Kuntien valtionosuusrahoitusta tarkistetaan vuosittain automaattisesti lukuisten valtionosuuspohjaan kuuluvien tekijöiden ja kriteerien perusteella. Kaikkien muutosten jälkeen kuntien peruspalvelujen valtionosuudeksi on muodostumassa 8,4 mrd. euroa vuonna 2019. Summa on noin 180 miljoonaa euroa vähemmän kuin kuluvana vuonna.

VM:n riihen yhteydessä ei julkaistu uutta kuntatalouden ennustetta. Jo tässä vaiheessa on kuitenkin selvää, että kuntien valtionosuusrahoitus on ensi vuonna supistumassa. Myös kuntien verotuottoihin, erityisesti kunnallisveroon, kohdistuu tällä hetkellä alaspäin suuntautuvia paineita viime vuoden lopullisista verotiedoista julkaistujen heikkojen ennakkotietojen myötä. Myös kuntien toimintamenoihin kohdistuu ensi vuonna kova kasvupaine. Palkkoja korotetaan huhtikuun alussa, ja lomarahaleikkaukset ovat vähitellen päättymässä. Tarkat tiedot kuntatalouden ennusteesta saadaan 17.9.2018, jolloin julkaistaan kuntien kirjanpidon mukainen ennuste sekä kuntatalousohjelma.

Valtiovarainministeriön ehdotus ensi vuoden talousarvioksi on kunnille varsin karu. Se ei vahvista kuntataloutta, vaan leikkaa rajusti kuntien tulopohjaa. Kuntien kiky-säästöistäkään ei ole pelastajaksi, sillä ne säästöt on imuroitu kunnista jo aikaisemmin. Ensi vuodesta on tulossa tiukka. Ensi vuonna laadittava hallitusohjelma ja uuteen julkisen talouden suunnitelmaan sisällytettävät kuntatavoitteet määrittävät hyvin pitkälle, miltä kuntatalouden vuodet sen jälkeen tulevat näyttämään.