Valtionosuuslaskelmat

Päivitys 5.9.2024

Vuoden 2024 valtionosuuslaskelmaa on päivitetty, koska OKM on tehnyt muutoksia opetus- ja kulttuuritoimen vuoden 2024 valtionosuusrahoitukseen. Muutos perustuu VM:n kesäkuussa tekemään kotikuntakorvauksen perushinnan tarkistukseen. Tuota perushintaa käytetään perusteena myös esi- ja perusopetukselle kohdennetun opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusrahoituksen yksikköhintojen laskennassa. Tämän seurauksena lähes kaikkien (10 kuntaa lukuunottamatta) kuntien valtionosuudet hieman kasvavat. Yhteenlaskettu lisäys on noin 23 miljoonaa euroa. Muutos näkyy kuntien valtionosuusmaksatuksessa syyskuusta alkaen. Ks. Opetushallituksen uutinen ja tiedote 4.9.2024.

Päivitys 8.8.2024 (täydennyspäivitys 12.8. kotikuntakorvauksiin)

Vuoden 2024 valtionosuuslaskelma päivitetty jälleen kerran. VM julkaisi 27.6.2024 lopulliset oikaisut ja korjaukset sote-siirtolaskelmiin, millä oli vaikutuksia vuoden 2024 valtionosuuslaskelmaan. Lisäksi kunnille palautetaan vuoden 2023 käyttämättä jääneet kuntaliitosavustusavustuksiin varattu osuus valtionosuuksista. Useimpien kuntien kohdalla vaikutukset ovat vähäisiä. Lisäksi OKM on tehnyt muutoksia eräiden kuntien opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksiin. Tiedot on päivitetty OPH:n 22.4. yhteenvedon mukaiseksi. OKM:n valtionosuudet päivittyvät aiempien vuosien tapaan lopulliseksi vasta kalenterivuoden lopussa toisen asteen koulutuksen rahoitusjaon vahvistuessa.

Vuoden 2024 aikaisemmassa laskelmassa oli useampia vertailuvälilehtiä, jotka on tästä versiosta piilotettu. Ko. välilehdet päivittyvät myöhemmin vastaamaan lopullisia tietoja.

Kotikuntakorvaustiedot korjattu 12.8. VM:n kesäkuun laskelman mukaisiksi. Kotikuntakorvauksen perushintaa on tarkistettu ja se on nyt n. 7.880 €/oppilas, kun aiemmassa laskelmassa se oli n. 7.459 €/oppilas.

Päivitys 2.2.2024

Muutokset vertailuvuoden 2023 OKM:n valtionosuuksiin 18.12.2023 päätöksen mukaisesti (lopullinen vuoden 2023 lukiokoulutuksen rahoitus). Vaikuttaa vähäisessä määrin muutoslaskelmiin vuosien 2023-24 välillä.

Päivitys 2.1.2024, täydennetty ja korjattu 3.1.2024

Vuoden 2024 valtionosuuslaskelma on päivitetty. Laskelma sisältää nyt myös OKM:n valtionosuudet ministeriön 29.12.2023 tekemän päätöksen mukaisena. 

Lisäksi laskelmassa on nyt uusia välilehtiä, josta voi tarkastella kuntien valtionosuuksia maakunnittain, hyvinvointialueittain ja kuntakokoryhmittäin absoluuttisina euroina ja asukasta kohti laskettuna sekä muutosta vuosien 2023 ja 2024 välillä.

Tiedostossa ovat myös ennakolliset valtionosuusarviot vuosille 2025-27 (3.1. versiossa korjattu 2.1. julkaisussa havaitut virheet).

Kuntien valtionosuudet vähentyvät 271 miljoonalla eurolla eli 7,5 prosentilla vuonna 2024 verrattuna edellisvuoteen. Syynä ovat vuonna 2022 arvioidusta ylittyneet sote-kustannukset ja sote-uudistuksen rahoitusmalli.

Päivitys 8.12.2023

Vuoden 2024 valtionosuuslaskelma on valmistunut. Laskelma sisältää VM:n 8.12. julkaisemat lopulliset tiedot. Edelliseen 23.11. julkaistuun laskelmaan verrattuna muutosta on veromenetysten korvauksissa, jotka ovat useimpien kuntien osalta hieman pienentyneet. Laskelma-excel sisältää runsaasti vertailuvälilehtiä, joissa voi tarkastella vuoden aikana laskelmassa tapahtuneita muutoksia.

Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet (OKM-vos) on laskelmassa vuoden 2023 tiedoilla.

Päivitys 4.12.2023

Valtionosuuslaskuri 2024 päivitetty VM:n 23.11. tietojen mukaisena. Opetus- ja kulttuuritoimen laskurissa yksikköhinnat päivitetty vastaamaan OKM:n marraskuussa vahvistamia vuoden 2024 lukuja.

Ennakollisen valtionosuuslaskelman 2024 Vertailu1-välilehden laskelma laadittu aiemmasta poiketen. Lisäksi vuoden 2023 valtionosuudet on taulukossa päivitetty VM:n 24.11.2023 tekemän tarkistuksen mukaiseksi. Kuntien valtionosuudet ovat joulukuun maksatuksessa 3,43 €/asukas suuremmat, kun kunnille palautetaan yhdistymisavustuksiin viime vuonna varattu siivu valtionosuuksista.

Päivitys 29.11.2023

Ennakollinen valtionosuuslaskelma vuodelle 2024 VM:n 23.11. tietojen mukaisena. Myös opetus- ja kulttuuritoimen vuoden 2023 valtionosuudet on päivitetty laskelmaan tuoreimpien eli 26.10.2023 OPH:n julkaisemien tietojen mukaisena. 

Lokakuun laskelmaan verrattuna tärkeimmät muutokset kuntakohtaisissa valtionosuuksissa aiheutuvat sote-siirtolaskennan loppuhuipennuksesta, kun siirtyvät verotulot on viety laskelmiin vuoden 2022 valmistuneen verotuksen maksuunpanotietojen mukaisina. Lähes kaikkien kuntien kohdalla tämä heikentää valtionosuuksia verrattuna lokakuun laskelmaan kuntakohtaisen muutosrajoittimen ja järjestelmämuutoksen tasauksen kautta. Koska kaikille kunnille tasasuuruista leikkausta lykättiin vuosille 2025-27, niin valtionosuuksien vähennys on kuitenkin varsin vähäinen. Vertailuvälilehtiä tarkastelemalla voi saada käsityksen, mistä kuntakohtaisen laskelman muutokset johtuvat.

Lokakuun ennakolliseen valtionosuuslaskelmaan verrattuna muutoksia on tullut lisäksi verotuloihin perustuvaan tasaukseen, koulutustaustakriteerin tilastoihin ja pieni päivitys hyte-kertoimeen. Veromenetysten korvauksissa ei muutoksia, ne vielä päivittyvät myöhemmin.

Nyt on tarjolla myös tämän hetken tietojen pohjalta arviot suunnitelmavuosien 2025-27 valtionosuuksista. Tässä Kuntaliiton laskelmaversiossa on VM:n julkaisemia ennakollisia tietoja jalostettu siten, että on eriytetty omiksi sarakkeikseen myös sote-erät ja TE-uudistuksen vaikutus. Nämä tiedot löytyvät välilehdeltä "Vuodet 2024-27". Samat tiedot ovat omalla välilehdellään myös €/asukas -muodossa. Vertailutaulukossa on käytetty tuoreinta OKM-vos-tietoa (VM:n laskelmassa vanhat luvut).

Päivitys 23.11.2023

Ennakollinen valtionosuuslaskelma vuodelle 2024 on päivitetty VM:n 23.11. laskelmapäivityksen tietojen mukaisena. Tiedosto sisältää vertailulaskelmia sekä alustavat VM:n laskelmat vuosien 2025-27 valtionosuuksista.

Päivitys 11.10.2023

Vuoden 2024 ennakollinen valtionosuuslaskelma on päivitetty sisältämään VM:n 10.10. laskelmapäivityksen tiedot. Myös Kuntaliiton valtionosuuslaskuri 2024 on päivitetty vastaavin tiedoin (yhteenvetosivun kaavioissa ollut laskukaavavirhe korjattu ja kotikuntakorvaushinta lisätty 12.10.)

Huomattavimmat muutokset aiheutuvat niihin kuntiin, joiden sote-siirtolaskelmiin on tehty vielä uusia oikaisuja. Pääsääntöisesti kuntakohtaiset muutokset verrattuna edelliseen laskelmaan (elo-syyskuun vaihteessa) ovat vähäisiä.

Peruspalvelujen indeksikorotus on 2,2 prosenttia (edellisessä, elokuun laskelmassa se oli 3 %) ja siitä aiheutuva valtionosuuden lisäys kuluvan vuoden tasoon verrattuna on n. 53 miljoonaa euroa. Hallitusohjelman mukaisesti peruspalvelujen valtionosuuden indeksikorotukseen tehdään yhtä prosenttiyksikköä vastaava vähennys vuosina 2024—2027. Laskelmaan on päivitetty myös kotikuntakorvauksen perushinta.

Tämä Kuntaliiton yhteenvetolaskelma sisältää valtionosuuslaskelman yhteenvedon. Lisäksi laskelma-excelissä on lisätietona vertailuvälilehtiä, joilta voi tarkastella, kuinka kunnan valtionosuudet muuttuvat verrattuna kuluvaan vuoteen ja kuinka sote-siirtolaskelmat ovat muuttaneet valtionosuusarviota.

Tiedosto ei sisällä kaikkia peruspalvelujen valtionosuuden määräytymiseriä. Niihin voi tutustua VM:n sivuilla olevaan laskelmaan tutustumalla tai hyödyntämällä Kuntaliiton valtionosuuslaskuria, joka avaa yksityiskohtaisemmin valtionosuusjärjestelmän rakennetta ja kunnan valtionosuuden muodostumista.  

Tässä Kuntaliiton sivuilla olevassa laskelmassa on huomioitu myös opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus (OKM-vos) vuoden 2023 tiedoilla. OKM-vos on huomioitava kunnan valtionosuusrahoituksen kokonaisuudessa, mutta se ei sisälly VM:n laskelmiin. Tämä on huomattava, etenkin, jos tarkastelee VM:n sivuilla olevaa laskelmaa. OKM-vos on useimmilla kunnilla miinusmerkkinen, joka johtuu siitä, että kunnan OKM-vos:sta vähennetään kuntien omarahoitusosuus toisen asteen koulutukseen (lukiot ja ammatillinen koulutus).

Päivitys 27.9.2023

Ennakollinen valtionosuuslaskuri vuodelle 2024 on päivitetty. Luvut ovat VM:n 31.8. julkaisemien tietojen mukaiset eli samat kuin ennakollisessa valtionosuuslaskelmassa. Lisäksi laskuriin on päivitetty opetus- ja kulttuuritoimen yksikköhintatietoja hallituksen budjettiesityksen mukaisin tiedoin.

Laskurin on tarkoitus avata valtionosuuslaskennan logiikkaa ja laskentakriteereitä. Laskuri mahdollistaa kunnille erityisesti opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksien arviolaskelman tekemisen omatoimisesti. OKM ei julkaise ennakollisia valtionosuuslaskelmia samaan tapaan kuin VM, mutta kunta voi laskurin avulla syöttää omat arvionsa mm. lukion oppilasmäärästä ym. valtionosuuteen vaikuttavista tekijöistä ja siten ennakoida tulevan vuoden valtionosuutta.

"Uutuutena" erillisellä välilehdellä koko maan kuntien (pl. Ahvenanmaa) yhteenvetolaskelma.

Päivitys 5.9.2023 / 31.8.2023

Ennakollinen valtionosuuslaskelma vuodelle 2024 on julkaistu 31.8. VM:n laskelman sisältävin tiedoin. Tiedostoa on 5.9. täydennetty vertailulaskelmavälilehdillä sekä maakunta- ja hyvinvointialuekohtaisilla tiedoilla.

Laskelma on vielä ennakollinen ja päivittyy syksyn kuluessa. Sote-siirtolaskelmaa tullaan päivittämään vielä siirtyvien verotulojen osalta vuoden 2022 verotuksen valmistuttua. Samoin muut laskentatekijät tarkentuvat valtion budjettivalmistelun edetessä.

Kuntien valtionosuudet ovat tämän hetken laskelmatietojen perusteella heikkenemässä vuoden 2023 tasolta 257 miljoonalla eurolla ja olisivat noin 3,33 miljardia euroa (tänä vuonna n. 3,59 miljardia). Laskua on 7,2 %, kun huhtikuun ennakkolaskelmassa muutos oli -3,9 %. Asukasta kohti kuntien valtionosuudet ovat laskelman mukaan 602 euroa, mikä on 48 euroa vähemmän kuin vuonna 2023.

Huhtikuussa julkaistiin ensimmäinen vuoden 2024 ennakollinen valtionosuuslaskelma. Tämä toinen laskelma heikensi kuntien valtionosuuksia lähinnä sote-siirtolaskelmapäivityksestä johtuen. Kunnista siirtyvät sote-kustannukset ovat nyt hieman yli 100 miljoonaa euroa suuremmat kuin aiemmassa huhtikuun siirtolaskelmassa ja vaikka myös arvio siirtyvistä verotuloista kasvoi lähes 40 miljoonalla, niin valtionosuuslaskelma heikkeni tämän seurauksena 63 miljoonalla. Sote-uudistuksen aiheuttama ns. loppupiiska kuntien valtionosuuksiin on siten tämän hetken laskelman perusteella 223 miljoonaa euroa eli 40 euroa asukasta kohti ja jää pysyväksi. Tämä leikataan kaikilta kunnilta. Lisäksi takautuvasti leikataan vuoden 2023 vastaava osuus jyvitettynä vuosille 2024 ja 2025 eli loppupiiska näinä vuosina on 60 euroa asukasta kohti.

Kaikkiaan 193 kunnan valtionosuudet heikkenevät huhtikuun laskelmasta ja 100 kunnan laskelma pysyi joko ennallaan tai parani. Kuntakohtaiset vaihtelut ovat suuria ja niille merkittävin selitys löytyy nimenomaan sote-siirtolaskelmaan tulleista muutoksista.

Päivitys 11.8.2023

Valtionosuuslaskelma vuodelle 2024 päivitetty siten, että tärkein taulukko (Vos-laskelma) näyttää nyt suoraan sote-erien kokonaisvaikutuksen peruspalvelujen valtionosuuteen. Tarkoituksena on osoittaa selkeämmin sote-uudistuksen vaikutus kunnan valtionosuuden muodostumisessa. 

Lisäksi opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuussarakkeen tietoja (v. 2023 päätös) on päivitetty OKM:n 26.7.2023 tekemien oikaisupäätösten mukaiseksi. Valtionosuudet muuttuivat yhdeksällä kunnalla, mikä kasvatti kuntien yhteenlaskettua OKM-valtionosuutta noin 250.000 eurolla.

Seuraava varsinainen laskelmapäivitys, joka sisältää päivitetyt sote-siirtolaskelmatiedot, on luvassa elo-syyskuun vaihteessa.

Päivitys 24.4.2023

Valtionosuuslaskuri 2024 on nyt käytettävissä. Laskurissa käytetyt pohjatiedot ovat VM:n 6.4. valtionosuuslaskelman mukaisia. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet ovat vuoden 2023 tiedoilla. Laskuri sisältää useita välilehtiä. Jos olet uusi käyttäjä, aloita lukemalla laskurin Käyttöohje-välilehti.

Päivitys 6.4.2023

Ensimmäinen ennakollinen laskelma kuntien vuoden 2024 valtionosuuksista on julkaistu. Tämä laskelma on yhteenveto ja sisältää kunnan taloussuunnittelun ja kirjanpidon kannalta välttämättömät tiedot.

Laskelman luvut perustuvat VM:n 6.4. julkaisemiin yksityiskohtaisempiin tietoihin. VM:n laskelmissa on huomioitu kuntien TP21 ja TPA22 -lukujen mukaiset hyvinvointialueille siirtyvät kustannukset sekä tuoreimmat arviot hyvinvointialueiden rahoittamiseen kunnista siirtyvistä verotuloista sekä muut valtionosuuslaskennan perustana olevat tällä hetkellä ajantasaisimmat laskentatekijät.

Kuntaliiton yhteenvetolaskelmassa VM:n lukuihin on lisätty opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuden vaikutus kunnan valtionosuuteen. Tämä ns. OKM-vos on huomioitu tämän vuoden tietojen mukaisena. Taulukossa on myös vertailulaskelma, minkä verran kunnan valtionosuudet muuttuvat tähän vuoteen verrattuna.

Huomaa, että sarakejärjestys on hieman muuttunut aiemmasta. VM:n valtionosuuden laskentatekijät on esitetty ensin, sen jälkeen omana sarakkeena OKM-vos ja värikkäällä pohjalla olevassa sarakkeessa kunnan kannalta merkityksellisin luku eli kunnan valtionosuudet yhteensä.

Kunnan saamassa valtionosuusmaksatuksessa huomioidaan myös kotikuntakorvaukset. Koska ne kuuluvat kuitenkin kunnan kirjanpidossa toimintatuottoihin ja -kuluihin, ne esitetään tässä laskelmatiedostossa omalla välilehdellään. Kotikuntakorvaustiedot eivät ole päivittyneet, vaan ovat tämän vuoden valtionosuuspäätöksen mukaisia.

Seuraava varsinainen laskelmapäivitys on luvassa elokuussa. 

Valtionosuuslaskelma vuodelle 2024 (excel-tiedosto). Päivitetty 5.9.2024. 

Valtionosuuslaskuri 2024 (excel-tiedosto). Päivitys 5.1.2024. Sisältää samat tiedot kuin valtionosuuslaskelma (VM 8.12.2023, OKM 29.12.2023).

Miten ymmärtää valtionosuuslaskelmia? (pdf-tiedosto). Taloustorstaissa 27.4.2023 esitetty diasarja.

Miltä kuntien valtionosuudet näyttävät vuonna 2024 ja miten sote-uudistus niissä vaikuttaa? (pdf-tiedosto) Kuntien kärkikymmenikköjä eri näkökulmista. Maaliskuussa 2024 laadittu diasarja, julkaistu 8.9.2024.

Päivitys 2.2.2024

Lukiokoulutuksen vuoden 2023 rahoitus ja omarahoitus on OKM:n päätöksellä tarkistettu 18.12.2023. Laskelma on päivitetty tältä osin lopulliseksi.

Päivitys 8.12.2023

Päivitetty vuoden 2023 laskelma lopulliseksi VM:n 24.11.2023 tarkistamien tietojen mukaiseksi. Kuntien valtionosuuspottiin palautettiin kuntaliitosavustuksiin varatut, mutta käyttämättä jääneet rahat, noin 19 miljoonaa eli 3,43 euroa asukasta kohti. Tämä näkyy kuntien joulukuun 2023 valtionosuustilityksissä.

Lisäksi Leppävirran ja Muhoksen kunta ovat tehneet omiin vos-päätöksiinsä oikaisuvaatimukset ja saaneet ne menestyksellisesti läpi. Talousraportoinnissa on tullut virhe, jonka VM on oikaissut kuntien hyväksi ja se näkyy näiden kuntien sote-erissä ja heijastuu myös koko maan muutosrajoittimen ja järjestelmämuutoksen tasauksen summiin.

Myös OKM:n valtionosuudet tarkistettu vastaamaan tuoreinta 26.10.2023 tietoa.

Päivitys 11.8.2023

Laskelmaa päivitetty opetus- ja kulttuuriministeriön 26.7.2023 tekemien päätösten mukaiseksi. OKM-vos on muuttunut yhdeksän kaupungin osalta.

Päivitys 5.5.2023

Laskelmaa päivitetty opetus- ja kulttuuriministeriön 24.4.2023 tekemien päätösten mukaiseksi. Osalla kunnista OKM-vos siis muuttunut.

Päivitys 20.3.2023

Valtionosuuslaskelma on muutoin ennallaan, mutta kotikuntakorvauslaskelma on päivitetty VM:n 6.3.2023 tekemän korjauspäätöksen mukaiseksi. Vaikutus näkyy kuntien valtionosuusmaksatuksessa maaliskuusta alkaen.

Päivitys 19.1.2023

Valtionosuuslaskuri päivitetty vastaamaan vuoden 2023 valtionosuuspäätösten mukaisia tietoja.

Päivitys 10.1.2023

Valtionosuuslaskelma sisältää nyt VM:n ja OKM:n valtionosuuspäätösten mukaiset tiedot vuodelle 2023. Edellisen päivityksen jälkeen muutoksia on tullut vain veromenetysten kompensaatioihin.

Päivitys 3.1.2023

Valtionosuuslaskelmaa päivitetty opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksien osalta. Nyt ensimmäistä kertaa OKM:n viralliset vuoden 2023 luvut sekä vuoden 2022 viimeisen tarkistuksen mukaiset luvut (lähde OPH 20.12.2022). 

Laskelmaan on lisätty uusi välilehti, jossa vos-laskelma on kokonaisuudessaan myös euroina asukasta kohti.

Päivitys 24.11.2022

Valtionosuuslaskuri on päivitetty vastaamaan 18.11. valtionosuuslaskelman lukuja. Tuohon 18.11. laskelmaan on tehty pari pientä pilkunviilausta eli lähinnä lisätty kunnille maakuntanumero kaikkiin välilehtiin.

Päivitys 18.11.2022

Valtionosuuslaskelma on päivitetty. Löydät liitetiedoston tämän sivun alalaidasta. Laskelma vastaa VM:n 17.11. julkaiseman valtionosuuslaskelman tietoja, joissa on huomioitu tarkistukset sote-siirtolaskelmiin. Siirtyviin sote- ja pela-kustannuksiin vuoden 2021 tilinpäätöstietojen osalta on tullut muutoksia yli 100 kunnalla. Erityisesti näiden kuntien valtionosuuksiin on voinut tulla merkittäviäkin muutoksia.

Valtionosuuslaskelma on edelleen ennakollinen, mutta jo lähellä lopullista VM:n peruspalvelujen valtionosuuksien osalta. Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuuksien osalta on huomioitava, että luvut ovat tässä laskelmassa vuoden 2022 päätöksen mukaisina. OKM-valtionosuuksiin on tullut myös syksyn aikana muutoksia ja luvut ovat 27.10.2022 Oph:n vos-laskelmasivuilla julkaistun mukaisena.

Päivitys 22.9.2022 ja 4.10.2022

Valtionosuuslaskuri päivitetty! 4.10. päivitetyssä versiossa pieniä parannuksia ohjeistukseen ja toimivuuteen.

Laskuri löytyy sivun alareunan liitteistä heti valtionosuuslaskelman alapuolelta. Laskuri on esitäytetty valtionosuuslaskelmaa vastaavilla tiedoilla. Kunta voi laskurin avulla itse arvioida erityisesti opetus- ja kulttuuritoimen tulevan vuoden valtionosuuksia täyttämällä laskuriin tiedot oppilasmääristä ja muista muuttujista.

Päivitys 20.9.2022

Valtionosuuslaskelma vuodelle 2023 on päivitetty sisältämään VM:n tuoreimmat valtion budjettiesitykseen sisältyvät muutokset. Myös sote-uudistuksen myötä kunnista hyvinvointialueille siirtyvien kustannusten vaikutus sisältyy laskelmaan.

Elokuun laskelmapäivityksen jälkeen muutamien kuntien siirtyvien kustannusten tilinpäätöstietoja vuodelta 2021 on korjattu. Niiden johdosta vuoden 2021 toteutuneet laskelmassa huomioitavat kustannukset ovat koko maan tasolla hieman laskeneet. Tällä on vaikutusta kaikkien kuntien siirtyviin kustannuksiin, vaikka kunnan omat tiedot eivät olisikaan tässä välissä muuttuneet. Kaikkien kuntien TP21+TA22 keskiarvon nosto vuoden 2022 talousarvion tasolle tapahtuu kaikille yhteisellä korotusprosentilla koko maan tason luvuista laskien ja se on nyt n. +2,17 %, kun edellisessä laskelmassa korotusprosentti oli n. 2,09 %. Tällä on vaikutusta kunnan valtionosuuksien muutosrajoittimeen ja järjestelmämuutoksen tasaukseen.

Kuntaliiton laskelmassa on omalla välilehdellään tarkasteltu sote-siirtolaskelmien muutosta. Vertailu on viime huhtikuun ja nyt tämän syyskuun laskelman välillä.

Valtionosuuslaskelmaan ja siirtolaskelmavertailuun on lisätty myös maakuntanumeron sisältävä sarake, joka helpottaa kuntien tietojen vertailua maakunnittain.

Huom! Laskelma on liitetiedostona ja löytyy, kun vierität sivun alareunaan. 

Lue myös VM:n tiedote.

Päivitys 31.8.2022

Ennakollinen valtionosuuslaskelma vuodelle 2023 on päivitetty. Muutostiedot perustuvat VM:n 25.8.2022 päivittämiin kuntien ja hyvinvointialueiden rahoituslaskelmiin. Niistä on laskelmaan poimittu uusi muutosrajoitin ja siirtymätasaus, jotka vaikuttavat samalla kunnan koko valtionosuusrahoitukseen. 26 kunnan tiedot puuttuivat ja eräiden osalta muutokset ovat niin suuria, että on syytä epäillä tiedoissa olevan virheitä. Laskelmaan on lisätty välilehti, jossa on verrattu tätä nyt valmistunutta TP21+TA22 laskelmaa viime huhtikuussa tehtyyn TPA21+TA22 tietoihin perustuneeseen laskelmaan. Kunnan valtionosuus muuttuu saman verran kuin siirtyvät kustannukset muuttuvat, koska muita laskentatekijöitä ei tässä yhteydessä tarkasteltu uudestaan. 1.9. lisätty selittäviä tekstejä ja mm. avattu, miten vuoden 2022 tasoon korottaminen on laskettu.

Lisäksi on päivitetty opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet OKM:n 26.7.2022 päätöksen mukaisesti. Vuoden 2023 ennakkolaskelmassa käytetään näiltä osin vuoden 2022 lukuja.

Päivitys 2.8.2022

Valtiovarainministeriö on päivittänyt 8.7. ennakollisen laskelman vuoden 2023 peruspalvelujen valtionosuuksista. Se sisältää tarkentuneet tiedot ensi vuoden kotikuntakorvauksesta sekä verotuloihin perustuvasta valtionosuuden tasauksesta. Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus on laskettu Verohallinnon vuoden 2021 ennakollisen maksuunpanotiedon perusteella. Päivitetyssä laskelmassa on otettu huomioon tiedossa olevat valtionosuuksien kriteerit sekä muut kuntien peruspalveluiden valtionosuuksiin vaikuttavat taustatiedot. VM:n tiedote täältä.

VM:n muutostiedot on viety nyt myös Kuntaliiton yhteenvetolaskelmaan, joka löytyy sivun alalaidasta (excel-tiedosto). Tiedostossa on eriteltynä sote-uudistuksen vaikutus peruspalvelujen valtionosuuksiin. Laskelma on tältä osin vielä sama kuin keväällä eli pohjana ovat sote-kustannukset tilinpäätösarvion 2021 ja talousarvion 2022 mukaan. Seuraavassa vaiheessa laskelma päivitetään tilinpäätösarviosta lopullisen tilinpäätöksen 2021 mukaiseksi. VM on luvannut nämä laskelmat "loppukesän" aikana.

Kuntaliiton yhteenvetolaskelma pitää sisällään myös opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuden, tosin edelleen vielä tämän vuoden luvuilla. Kotikuntakorvaukset, jotka kunnan taloushallinnossa kirjataan toimintatuottoihin ja -menoihin, ovat taulukossa erillisellä välilehdellä.

Päivitys 23.6.2022

Liitteisiin lisätty "Kuntien valtionosuusjärjestelmä vuodesta 2023 alkaen" -esitys, jossa avataan yksityiskohtaisemmin järjestelmää ja siihen tulevia muutoksia. Liitteissä myös Taloustorstain 16.6. esitysaineisto. Seuraavia päivityksiä aikaisintaan elokuussa. Hyvää keskikesää!

Päivitys 19.5.2022

Pieni jatkojalostus ennakollisten valtionosuuksien excel-tiedostoon. Ensimmäisellä numerosivulla on nyt suoraan näkyvissä, paljonko sote-uudistuksen muutosrajoitin ja siirtymätasaus muodostavat peruspalvelujen valtionosuudesta.

Katso myös video: Kuinka kunnan valtionosuuslaskelmia luetaan? - YouTube

Päivitys 9.5.2022

Opetus- ja kulttuuriministeriö on tehnyt oikaisuja lukuisien kuntien opetus- ja kulttuuritoimen vuoden 2022 valtionosuuspäätöksiin 25.4.2022. Kokonaisuudessaan kuntien OKM-valtionosuudet kasvoivat näiden seurauksena nettomääräisesti noin 12 miljoonaa euroa. Vuoden 2023 ennakollisessa laskelmassa OKM-vos näytetään vuoden 2022 tietojen mukaisena ja nämä muutokset on päivitetty taulukkoon. 

Lisäksi taulukkoon on lisätty uusi välilehti, jossa vertaillaan kunnasta hyvinvointialueelle siirtyviä sote- ja pelastustoimen kustannuksia kevään 2021 ja kevään 2022 laskelmien valossa ja sen vaikutusta valtionosuuksien muutosrajoittimeen.

Päivitys 22.4.2022

Vuonna 2023 alkaa kuntien ja kuntatalouden uusi aikakausi, kun sosiaali- ja terveyspalvelut poistuvat kuntien taloudesta ja järjestäminen ja kustannukset siirtyvät hyvinvointialueille. Uudistus mullistaa kuntien rahoitusjärjestelmän, kun yli puolet verotuloista ja kaksi kolmannesta valtionosuuksista siirretään hyvinvointialueiden rahoittamiseen.

VM julkaisi 13.4.2022 uudet sote-rahoituslaskelmat ja kuntien peruspalvelujen valtionosuuslaskelmat, jotka löytyvät kokonaisuudessaan VM:n sivuilta.

Alla päällimmäisenä on Kuntaliiton tuottama ennakollinen yhteenvetolaskelma (julkaistu 14.4.2022) kuntien valtionosuuksista vuodelle 2023. Peruspalvelujen valtionosuuksien osalta lähteenä on VM:n valtionosuuslaskelma ja sen lisäksi laskelmaan on lisätty opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet (ns. OKM-vos) tämän vuoden luvuilla. Taulukosta löytyy myös vertailu-välilehti, jossa näkyy uuden laskelman ero kahteen aiempaan eli viime syksyn kuntatalousohjelman painelaskelman valtionosuuksiin sekä kevään 2021 sote-rahoituslaskelman mukaisiin valtionosuuksiin. Tietoja voi lajitella (suodattaa) kätevästi valitun sarakkeen mukaisten tietojen mukaan taulukossa olevilla nuolipainikkeilla.

Valtionosuuslaskelmat -tiedostosta on julkaistu 22.4.2022 täydennetty versio, jossa on nyt tarkempaa vertailutietoa laskelmassa tapahtuneista muutoksista. Vertailussa on eritelty "puhdas" peruspalvelujen valtionosuus, muutosrajoitin, järjestelmämuutoksen tasaus (siirtymätasaus) ja verokompensaatiot. Jos kunnan peruspalvelujen valtionosuudessa on tapahtunut suuria muutoksia, selitys löytyy pääsääntöisesti muutosrajoittimen ja siirtymätasauksen euroista. Muutosten tärkeimpänä taustaselityksenä ovat siirtyvien sote-kustannusten määrän muutokset verrattuna edelliseen laskentaan.

Toisena uutuutena taulukossa on välilehti, jossa on hieman laajemmin avattu peruspalvelujen (VM:n) valtionosuuden osatekijöitä mm. valtionosuuden lisäosien osalta. Siellä on kokonaan uusia laskentatekijöitä eli hyte-kerroin ja väestönkasvu. Lisäksi syrjäisyyden lisäosan laskentaperusteet ovat muuttuneet ja jaettava euromäärä sote-siirtymästä johtuen myös pienentynyt.

Huomioi, että vertailu 2 -sivulla ei ole mukana opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuutta. Jos haluat katsoa, paljonko kunnalle olisi tulossa valtionosuuksia yhteensä, siihen tarkoitukseen soveltuu parhaiten ensimmäinen taulukko eli "Vos-laskelma" -välilehti.

Liitteet:

Valtionosuuslaskelma 2023. Päivitetty 2.2.2024.

Valtionosuuslaskuri 2023. Päivitetty 19.1.2023.

Kuntien valtionosuudet 2023 alkaen - valtionosuusjärjestelmän tarkempi esittely, sisältää 55 diaa. Kesäkuu 2022 (pdf)

Sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen siirtyvät kustannukset kunnittain (TPA21 ja TA22 sekä toteumatiedot 2015-2020)

Päivitys 3.1.2023

Opetus- ja kulttuuritoimen vuoden 2022 lopulliset valtionosuuslaskelmat Opetushallituksen 20.12.2022 julkaisemien tietojen mukaisena päivitetty laskelmaan (ks. liitteet sivun alareunassa).

Päivitys 31.8.2022

Opetus- ja kulttuuriministeriön 26.7.2022 tekemät muutokset eräiden kuntien opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksiin on päivitetty laskelmaan. Yhteensä 31 kunnan tiedot muuttuivat.

Päivitys 2.8.2022

Aiemmin jo lopullisiksi julistetut vuoden 2022 valtionosuuslaskelmat muuttuivatkin vielä heinäkuussa. Merkittävin muutos on veromenetysten kompensaation lisäys 101 miljoonalla eurolla. Syynä on työmatkakulujen verovähennysoikeuden kasvattaminen, joka leikkaa kuntien verotuloja ja hyvitetään kunnille tätä kautta. Peruspalvelujen valtionosuuteen tuli koko maan tasolla noin 8,6 miljoonan lisäys, kun kuntaliitosavustuksiin valtionosuuspotista varattu osuus jaetaan kaikkien kuntien kesken. VM:n tiedote löytyy täältä Vaikutukset näkyvät kuntien valtionosuustilityksissä elokuusta alkaen. Päivitetty valtionosuuslaskelma (excel) sivun alareunasta. Huomaa, että valtionosuuslaskuriin ei näitä tuoreimpia lukuja ole päivitetty. 

Päivitys 9.5.2022

Opetus- ja kulttuuriministeriö on tehnyt oikaisuja lukuisien kuntien opetus- ja kulttuuritoimen vuoden 2022 valtionosuuspäätöksiin 25.4.2022. Kokonaisuudessaan kuntien OKM-valtionosuudet kasvoivat näiden seurauksena nettomääräisesti noin 12 miljoonaa euroa. Tiedot on päivitetty vuoden 2022 valtionosuuslaskelmaan.

***

Vuoden 2022 lopulliset kuntakohtaiset valtionosuuslaskelmat löytyvät Excel-tiedostona sivun alareunasta. Tiedosto sisältää sekä peruspalvelujen valtionosuuden että opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuden. Samassa taulukossa on mahdollisuus vertailla muutosta vuoteen 2021. Omalla välilehdellään ovat myös kotikuntakorvaukset, jotka huomioidaan valtionosuusmaksatuksessa.

Valtionosuuslaskelma on tiivistelmä. Yksityiskohtainen peruspalvelujen valtionosuuslaskelma on julkaistu VM:n verkkosivuilla. Opetus- ja kulttuuritoimen kuntakohtaisen valtionosuuslaskelman erittely on opetushallituksen verkkopalvelussa. Valtionosuuksien osatekijöihin voi perehtyä tarkemmin myös Kuntaliiton valtionosuuslaskurilla.

Kuntien valtionosuudet ovat vuonna 2022 yhteensä noin 10,6 miljardia euroa ja kasvavat valtakunnallisesti noin 580 miljoonalla eurolla (5,8 %) vuodesta 2021. Kuntakohtaiset prosenttimuutokset vaihtelevat suuresti muun muassa väestökehityksestä riippuen. Vuosi on historiallinen, sillä valtionosuuksissa on viimeisen kerran huomioitu sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoittaminen kuntien kautta.

Peruspalvelujen valtionosuusprosentti laskee aiemmasta ja on vuonna 2022 koko maan keskiarvona 23,59 %. Muutoksen syitä on avattu tarkemmin sivun alalaidassa "Valtionosuudet 2022 ja 2023 eteenpäin" -esityksessä. 

Peruspalvelujen laskennalliset kustannukset vuonna 2022 ovat 30,9 miljardia euroa (n. 5615 €/asukas) ja siitä kuntien omarahoitusosuus on 23,6 miljardia euroa (n. 4291 €/asukas). Peruspalvelujen valtionosuus on näiden lukujen erotus, noin 7,3 miljardia euroa. Valtionosuusprosentti on tämän luvun suhde laskennallisiin kustannuksiin. Kuntien kesken valtionosuusprosentti vaihtelee ja on alimmillaan noin 15 ja enimmillään noin 45 % kunnan laskennallisista palvelujen kustannuksista. Valtionosuuksiin sisältyy kuitenkin myös muita merkittäviä eriä kuten verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus, veroperustemuutoksista johtuvien veromenetysten korvaus sekä näiden lisäksi muita pienempiä laskentatekijöitä.

Oma kokonaisuutensa ovat opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet. Kunnat saavat kokonaisuudessaan nettomääräisesti näitä valtionosuuksia noin 2,7 miljoonaa euroa omarahoitusosuuksien jälkeen. Useimpien kuntien opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslaskelma on negatiivinen, sillä kunnille maksettavista valtionosuuksista vähennetään omarahoitusosuus toisen asteen koulutuksen rahoittamiseen. Lukiokoulutuksen omarahoitusosuus vuonna 2022 on 90,27 €/asukas ja ammattikoulutuksen 186,42 €/asukas.

Liitteet:

Valtionosuudet 2022 ja vertailu vuoteen 2021. Päivitetty 3.1.2023

Kuntakohtaiset muutokset (8.7.2022 VM)

Valtionosuuslaskuri 2022 (18.1.2022)

Valtionosuudet 2022 ja 2023 eteenpäin

esitys Kuntaliiton Taloustorstaissa 25.11.2021

(päivitys 25.3.2022)

Korjattu viiden kunnan kohdalla kotikuntakorvausmenoja ja -tuloja vastaamaan VM:n tietoja ja samalla tehty pientä hienosäätöä taulukkoon.

(päivitys 7.1.2022)

Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksia on korjattu vielä 20.12.2021 tehdyllä päätöksellä. Vuoden 2021 laskelma on päivitetty tämän päätöksen mukaiseksi. Kuntien nettosaanto on nyt noin 5,95 miljoonaa euroa, kun alkuperäinen laskelma oli noin -60 miljoonaa euroa. Vrt. tuorein laskelma opetushallituksen sivuilta. Huom! Oikaisu huomioitu helmikuun 2022 valtionosuustilityksessä!

(päivitys 12.11.2021)

Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksia on vuoden aikana korjattu useampaan kertaan. Laskelma vuoden 2021 valtionosuuksista (excel-tiedosto) on päivitetty opetushallituksen raportointijärjestelmän 27.10.2021 tietojen mukaiseksi (kuntien tiedot löytyvät sivustoa alaspäin selaamalla).

Kunnat saavat vuonna 2021 nettomääräisesti yhteensä noin 3,7 miljoonaa euroa opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksia, kun vuoden 2020 lopussa tehdyssä alkuperäisessä päätöksessä rahoitus oli n. 60 miljoonaa euroa miinuksella. Ero johtuu siitä, että rahoituksen pohjana olevassa KOSKI-tietojärjestelmässä, jonne kuntien on talletettava rahoituksen perustana olevat tiedot, oli monen kunnan kohdalla merkittäviä puutteita ja virheitä, joita opetus- ja kulttuuriministeriö on korjannut oikaisuvaatimusten pohjalta.

***

(päivitys 15.4.2021)

Päivitetty vuoden 2021 vos-laskelmiin kotikuntakorvaustietojen sekä vuonna 2020 testimäärien mukaan maksettujen koronatukien tarkistukset (kirjataan 2021 valtionosuuksiin). Koronatukitiedosto myös päivitetty. /OR

***

(päivitys 24.3.2021)

Lisätty excel-tiedosto jossa tiedot koronatuista peruspalveluiden valtionosuuksissa sekä yhteisöveron korotuksen vaikutus kunnittain. /MM

***

(päivitys 25.1.2021)

Vuoden 2021 valtionosuuslaskuri on julkaistu. /MM

***

Valtiovarainministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö tekivät päätökset vuoden 2021 valtionosuudesta joulukuun 2020 lopussa.

Kaupungeille ja kunnille myönnetään valtionosuutta 7 593 miljoonaa euroa ja verotulomenetysten korvauksia 2 362 miljoonaa euroa vuonna 2021. Vuodesta 2020 alkaen kunnille maksettavat verotulomenetysten korvaukset on erotettu peruspalvelujen valtionosuudesta. Kirjanpidossa korvaukset kuitenkin kirjataan valtionosuuksiin ja eritellään tilinpäätöksen liitetiedoissa. Täten kirjanpidon mukainen valtionosuus on yhteensä 9 955 milj. euroa vuonna 2021.

Sekä vuoden 2020 että 2021 valtionosuusmaksatukseen vaikuttaa vuoden 2020 toisessa lisätalousarviossa (9.4.2020) päätetty ja 5. lisätalousarviossa (3.9.2020) tarkistettu koronavirusepidemiaan liittyvä veronmaksulykkäysten aiheuttamien verotulomenetysten tilapäinen korvaus, joka lisää valtionosuutta 118 milj. € vuonna 2020 ja vähentää valtionosuutta 88 milj. € vuonna 2021. Loppuosa vähennyksestä tehdään vuonna 2022.

Koronaepidemiaan liittyviä tukia maksetaan kunnille vuonna 2021 valtionosuuden yhteydessä 46 miljoonaa euroa. Tästä 31 milj. euroa jaetaan kuntien välillä kunnallisverojen suhteessa ja loppuosa 15 milj. euroa asukasta kohden tasasuuruisesti (2,80 €/as).

Kuntaliiton ensimmäinen arvio vuoden 2021 valtionosuudesta julkaistiin kuntien talousarviovalmistelun tueksi 28.4.2020. Ennakkolaskelmaa päivitettiin kesäkuussa, syyskuussa ja marraskuussa 2020.

* * *

Valtionosuus koostuu hallinnollisesti kahdesta osasta, valtiovarainministeriön kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö.

• Valtiovarainministeriön laskelma vuoden 2021 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta löytyy valtiovarainministeriön sivuilta.
  
   
• Raportit opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaisesta valtionosuusrahoituksesta löytyvät Opetushallituksen raporttipalvelusta (vuoden 2021 maksatusraportti).
  
   
• Valtionosuustietoja on saatavilla kunnittain myös Valtiokonttorin Tutkihallintoa.fi-sivustolta

Liitteet:

Valtionosuudet ja verotulomenetysten korvaukset vuonna 2021, päivitetty 25.3.2022

Vuoden 2021 valtionosuusrahoituksen muodostuminen

Koronatuet + yhteisöveron korotus 2020-2021

VM ja Kuntaliitto

Valtionosuuslaskuri 2021

Mitä vuoden 2021 valtionosuuslaskelma sisältää?

Valtionosuuden laskennassa käytettävät ikä- ja kieliryhmittäiset tiedot

31.12.2019

Perushinnat 2021

VM

Päätös testimäärien mukaan maksettujen koronatukien oikaisusta

VM 31.3.2021

Päätös kotikuntakorvausten maksatusten tarkistuksesta

VM 31.3.2021

(päivitys 25.1.2021)

Vuoden 2020 valtionosuuslaskuri on päivitetty. 

***

(päivitys 13.1.2021)

OKM:n valtionosuus 2020 päivitetty sisältämään korona-avustukset (kirjataan valtionosuuteen) raportin CL6OS20 mukaiseksi. 

***

(päivitys 12.1.2021)

Veromaksulykkäyksen korvaus (yht. 114 milj. €) korjattu vuoden 2020 valtionosuuslaskelmaan.

***

(päivitys 8.1.2021)

Vuoden 2020 valtionosuuslaskelma on päivitetty sisältämään kaikki vuoden 2020 aikana valtionosuuteen tehdyt muutokset. Valtionosuuslaskelma sisältää nyt kaikki erät ja sitä voi käyttää kirjanpidon täsmäyttämiseen.

***

(päivitys 5.11.2020)

Kuntaliitto päivitti vuoden 2020 valtionosuuslaskelman valtion vuoden 2020 seitsemännen lisätalousarvion (23.10.) jälkeen.

VM (23.10.2020), Hallitus päätti vuoden 2020 seitsemännestä lisätalousarviosta

Merkittävin valtionosuuteen tullut muutos oli +350 miljoonan euron koronan testauskustannusten korvaus, joka jaettiin kunnille laskennallisesti osana peruspalvelujen valtionosuutta.

***

Valtiovarainministeriö päivitti vuosien 2020-2024 valtionosuuslaskelmat syksyn 2020 kuntatalousohjelman julkaisun yhteydessä.

VM (5.10.2020), Vuoden 2021 kuntatalousohjelma on julkaistu

Kuntakohtainen päivitetty valtionosuuslaskelma vuodelle 2020 löytyy VM:n julkaisemasta painelaskelmasta, joka on em. sivun liitteenä.

***

(päivitys 3.9.2020)

Vuoden 2020 5. lisätalousarviossa (3.9.2020) tarkistettiin veronmaksulykkäyksen korvauksen (2. LTA 9.4.2020) euromäärää 547 miljoonasta eurosta 118 miljoonaan euroon. Tämä muuttaa jokaisen kaupungin ja kunnan valtionosuusmaksatusta vuonna 2020.

Kilpailukykysopimus päättyi 1.9.2020. Kuntaliiton laskelmassa myös kuntien valtionosuuden kautta tehty kiky-sopimukseen liittyvä valtionosuusleikkaus on laskettu päättyväksi elokuun loppuun, koska peruste leikkaukselle päättyi sopimuksen voimassaolon päättyessä. Tämä lisää kuntien valtionosuutta 78 miljoonaa euroa aiempaan päätökseen verrattuna ja kiky-leikkauksen kokonaissummaksi jää tammi-elokuun osalta -156 miljoonaa euroa (aiemmin -234 miljoonaa euroa).

***

(päivitys 26.6.2020)

Eduskuntakäsittelyn päätösten mukaisesti laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta (vanhuspalvelun hoivamitoitus 0,7) tullee voimaan 1.10.2020 alkaen (ei 1.8.2020).

Laki lisää kuntien vuoden 2020 kustannuksia 12,7 miljoonaa euroa (aiemmin 17,7 milj. euroa), mikä otetaan huomioon kuntien valtionosuutta lisäämällä. Lain muuttunut voimaantulo ja muuttunut kustannusvaikutus on otettu huomioon Kuntaliiton 26.6.2020 päivitetyssä valtionosuuslaskelmassa.

***

(päivitys 18.6.2020)

Eduskunta hyväksyi vuoden 2020 neljännen lisätalousarvioesityksen 8.6.2020. Sen osana päätettiin myös kehysriihessä (8.4.) päätetyn koronavirusepidemian kuntatalouden tukipaketin tarkemmista laskentaperusteista, kts. VM tiedote 5.6.2020.

Samalla VM julkaisi kuntakohtaiset laskelmat neliosaisen kuntatalouden tukipaketin kahdesta suurimmasta osasta, valtionosuuden lisäyksestä (722 milj. euroa) ja yhteisöveron jako-osuuden 10 %-yksikön korotuksen arvioidusta vaikutuksesta (410 milj. euroa), kts. VM:n laskelma vuoden 2020 peruspalvelujen valtionosuuksien lisäyksistä (Excel).

Nämä ja muiden HE 90/2020 vaitionosuusmuutokset päivitettiin Kuntaliiton valtionosuuslaskelmiin 18.6.2020. Samalla myös OKM:n valtionosuusrahoitus vuodelle 2020 päivitettiin ajantasalle

***

(päivitys 15.4.2020)

Hallitus on tehnyt päätöksen verotulojen maksun lykkäysmenettelyn kompensoinnista kunnille. Korvaus on suuruudeltaan 547 miljoonaa euroa ja se otetaan huomioon toukokuun 2020 valtionosuusmaksatuksesta alkaen. Korvauksen kuntakohtainen vaikutus löytyy oheisesta liitteestä ("Lopullinen laskelma kuntien valtionosuuksista vuonna 2020").

Teknisesti korvaus toteutetaan mom. 28.90.35 (”Valtion korvaus kunnille veroperustemuutoksista aiheutuvista verotulojen menetyksistä”) kautta eikä se täten muuta valtiovarainministeriön 30.12.2019 tekemää päätöstä kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vuodelle 2020.

Hallituksen tekemän päätöksen mukaan vuonna 2020 maksettua korvausta vastaava euromäärä lisättynä viivästyskorolla vähennetään kuntien valtionosuusmaksatuksen yhteydessä vuonna 2021. Täten korvauksella ei ole todellista, kuntataloutta pitkällä aikavälillä vahvistavaa vaikutusta.

***

Valtionosuuspäätökset vuodelle 2020 on tehty. Kunnan valtionosuus koostuu kahdesta osasta, kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (VM) ja opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuusrahoituksesta (OKM). Lisäksi valtionosuuksien yhteydessä kunnille maksetaan verotulomenetysten korvaus ja kotikuntakorvaukset.

Valtiovarainministeriö teki päätöksen kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1704/2009) 30.12.2019 ja opetus- ja kulttuuriministeriö opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain (1705/2009) mukaisesta valtionosuusrahoituksesta 31.12.2019.

Kuntien valtionosuudet ja verotulomenetysten korvaukset kasvavat yhteensä 674 miljoonaa euroa (+7,8 %; 123 €/asukas) vuodesta 2019 vuoteen 2020. Kunnille myönnetään valtionosuutta yhteensä 7 013 miljoonaa euroa ja verotulomenetysten korvauksia 2 269 miljoonaa euroa vuonna 2020 (yhteensä 8 608 milj. € vuonna 2019).

Kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosentti nousee 0,09 prosenttiyksikköä ja on 25,46 % vuonna 2020 (25,37 % vuonna 2019). Valtionosuusprosentin nousu johtuu kunnille lailla säädettyjen tehtävien ja velvoitteiden lisääntymisestä vuonna 2020. Tehtävien lisäyksestä aiheutuva kustannusten kasvu rahoitetaan hallitusohjelman mukaisesti täysimääräisesti (100 % valtionosuus), mikä osittain toteutetaan valtionosuusprosenttia korottamalla.

Aiemmista vuosista poiketen vuonna 2020 kunnille maksettavat verotulomenetysten korvaus (2 269 milj. €) erotetaan peruspalvelujen valtionosuudesta (mom. 28.90.30) ja maksetaan omalta valtiovarainministeriön momentiltaan 28.30.35. Uudistus yksinkertaistaa järjestelmää ja lisää sen läpinäkyvyyttä.

Valtionosuuden kasvu (+372 milj. €) vuodesta 2019 vuoteen 2020 johtuu erityisesti vuonna 2019 päättyneestä kilpailukykysopimuksesta, mutta taustalla on myös muita lakiin perustuvia muutoksia:

• Kilpailukykysopimukseen sisältynyt lomarahojen leikkaus päättyy ja niin ikään siihen liittyvä valtionosuuden leikkaus (-264 milj. €) päättyy vuoteen 2019. 
• Pääministeri Juha Sipilän hallituksen päättämä määräaikainen vuosia 2016-2019 koskenut indeksikorotusten jäädytys päättyy vuoteen 2019. Tehtyjä indeksijäädytyksiä ei kompensoida, mutta vuoden 2020 kustannustason muutos (+2,4 %) lisää valtionosuutta 166 milj. euroa.
• Lakiin perustuva valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus (perustuen vuoden 2017 tietoihin) lisää valtionosuutta 102 milj. euroa vuonna 2020.
• Uutuutena vuonna 2020 aiemmin valtionosuusjärjestelmän kautta kunnille maksetut verotulomenetysten kompensaatiot erotetaan järjestelmästä omalle momentilleen 28.90.35. Veromenetysten kompensaatiot lisääntyvät 302 milj. euroa vuonna 2020. Täten vuosien 2010-2020 veromenetysten kompensaatioiden yhteissumma on 2 269 milj. euroa.

Edellä mainittujen muutosten lisäksi peruspalvelujen valtionosuudessa otetaan huomioon kuntien tehtävien ja velvoitteiden muutoksia vuonna 2020, mm. Vaasan keskussairaalan muutos laajan päivystyksen sairaalaksi (+1 milj. €), perheiden ja elämäntilanteiden moninaisuuden tukeminen (+2 milj. €), subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden laajennuksen toteutus (+7,1 milj. €) ja varhaiskasvatuksen ryhmäkokojen pienentäminen (+6,7 milj. €).

Aiheesta lisää muualla verkossa:

• Hallitus päätti vuoden 2020 seitsemännestä lisätalousarvioesityksestä (VM:n tiedote 23.10.2020)

• Hallitus päätti vuoden 2020 viidennestä lisätalousarvioesityksestä (VM:n tiedote 3.9.2020)

• Hallitus tukee kuntia neljännessä lisätalousarviossa noin 1,4 miljardilla eurolla (VM:n tiedote 2.6.2020)

• Hallitus antoi vuoden 2020 toisen lisätalousarvioesityksen eduskunnalle(VM:n tiedote 9.4.2020)

Lopullinen laskelma kuntien valtionosuuksista vuonna 2020

Lähde: KL 13.1.2021 (muutosprosentti korjattu 16.04.21)

Valtionosuuslaskuri 2020 (excel-työkirja)

Lähde: KL, päivitetty 25.1.2021

Väestötiedot 31.12.2018 (excel)

Valtionosuuden laskennassa käytettävät ikä- ja kieliryhmittäiset väestötiedot

Perushinnat 2020

Lähde: Valtiovarainministeriö

Koronan tukipaketti: Valtionavustus sairaanhoitopiireille 2020

Lähde: VM 28.8.2020

Muutospäätös kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vuodelle 2020

Lähde: VM 7.8.2020

Päätös kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 2020 (PDF)

Lähde: VM 30.12.2019

Päätös opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain muk. valtionosuudesta 2020 (PDF)

Lähde: OKM 31.12.2019

Päätös kotikuntakorvauksen perusosasta vuodelle 2020 (PDF)

Lähde: VM 30.12.2019

Vuoden 2020 valtionosuuspäätökset:

Muutospäätös kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vuodelle 2020

Lähde: VM 7.12.2020

Muutospäätös kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vuodelle 2020

Lähde: VM 7.8.2020

Muutospäätös kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja veroperustemuutoksista johtuvien verotulomenetysten korvauksesta vuonna 2020

Lähde: VM 5.10.2020

Muutospäätös kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja veroperustemuutoksista johtuvien verotulomenetysten korvauksesta vuonna 2020

Lähde: VM 7.5.2020

Päätös opetus- ja kulttuuritointa varten kunnille käyttökustannuksiin myönnettävästä valtionosuudesta sekä kuntayhtymille, rekisteröidyille yhteisöille ja säätiöille myönnettävästä rahoituksesta vuodelle 2020

Lähde: OKM 31.12.2029

Päätös kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja veroperustemuutoksista johtuvien verotulomenetysten korvauksesta vuonna 2020

Lähde: VM 31.12.2019

Alkuperäiset päätökset kuntien valtionosuuksista vuodelle 2019 tehtiin 31.12.2018. Niiden mukaan kunnille myönnettiin valtionosuutta yhteensä 8 389 miljoonaa euroa vuonna 2019 (8 459 milj. euroa vuonna 2018).

Pääministeri Antti Rinteen budjettiriihessä 17.9.2019 tehtiin päätös kertaluonteisen 237 miljoonan euron maksamisesta kunnille ennakkotiedoista poiketen jo vuonna 2019. Lisäksi vuoden 2019 kuluessa valtionosuuteen tehtiin useita korjauksia ja tarkistuksia, viimeiset 30.12.2019 (VM) ja 31.12.2019 (OKM) (päätökset ohessa).

Muutosten jälkeen kunnille myönnettiin valtionosuutta yhteensä 8 632 miljoonaa euroa vuonna 2019 (8 459 milj. euroa vuonna 2018). Kuntien valtionosuudet lisääntyvät 174 milj. euroa (2,1 %, 32 €/as) vuodesta 2018 vuoteen 2019.

Valtionosuuden muutokseen vaikuttivat kertaluonteisen valtionosuuskompensaation (+237 milj. euroa) lisäksi mm. vuodelle 2019 tehtävä kuntien ja valtion välinen kustannustenjaon tarkistus (-231 milj. €) ja valtionosuuden kautta kunnille maksettavat veromenetysten kompensaatiot (+224 milj. €). Kilpailukykysopimuksen (kiky) takia kuntien valtionosuutta vähennettiin vuonna 2019 yhteensä -497 milj. € (-91 €/as). Lisäksi hallitusohjelman mukaisten indeksijäädytysten takia kunnilta jäi peruspalvelujen valtionosuutta saamatta -92 milj. euroa vuonna 2019. Peruspalvelujen hintaindeksin arvo vuodelle 2019 oli 1,3 %. Yhteensä hallituskautta eli vuosia 2016-2019 koskevista indeksijäädytyksistä johtuen peruspalvelujen valtionosuus on -243 milj. euroa alemmalla tasolla mitä se olisi ollut, jos indeksikorotuksia ei olisi jäädytetty. 

Kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosentti nousi 0,03 prosenttiyksikköä ja oli 25,37 vuonna 2019 (25,34 vuonna 2018). 

Samassa yhteydessä valtionosuuksien kanssa maksetaan kunnille ja muille opetuksen järjestäjille esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvaukset. Kotikuntakorvauksen perusosa oli 6 600,17 euroa vuonna 2019.

Valtiovarainministeriö myönsi 21.11.2019 harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta 21 kunnalle 10 miljoonaa euroa. Korotusta haki 89 kuntaa yhteensä noin 100 miljoonaa euroa. Korotus myönnettiin valtionavustuksena, joka kirjataan vuoden 2019 tilinpäätökseen. Lisätietoja valtiovarainministeriön sivuilta.

Kunnan valtionosuus koostuu kahdesta osasta, kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (VM) ja opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuusrahoituksesta (OKM). 

Valtionosuudet kirjataan tilinpäätöksessä valtionosuusviranomaisen tilitysten ja päätösten mukaan suoriteperustetta vastaavalla tavalla. Tuloslaskelman valtionosuuksiin sisältyvät käyttötalouden valtionosuudet, jotka perustuvat yleiseen valtion ja kuntien väliseen kustannustenjakoon ja joilla ei ole käyttökorvauksen tai maksun luonnetta. Näitä ovat kunnan peruspalvelujen valtionosuus (ml. verotulomenetysten kompensaatio), opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet ja harkinnanvarainen valtionosuuden korotus.

Valtionosuuspäätökset ja saajakohtaiset laskelmat löytyvät myös valtionosuutta hallinnoivien ministeriöiden internet-sivuilta:

• Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (VM)
• Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukainen valtionosuusrahoitus (OKM, 9.1.2019 alkaen)

Lopullinen laskelma kuntien valtionosuuksista 2019 (excel)

Lähde: VM 30.12.2019 ja OKM 31.12.2019

Tarkistettu laskelma valtionosuudesta vuodelle 2019

Lähde: Kuntaliitto 12.11.2019

Valtionosuuslaskuri (excel-työkirja)

Päivitetty 12.2.2020

Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus 2019

Lähde: VM 31.12.2018

Kotikuntakorvaukset 2019 (kunnat, kuntayhtymät, yksityiset, yliopistot ja valtio)

Lähde: Kuntaliitto 5.1.2019

Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden perushinnat 2015-2019

Lähde: VM / KL 21.12.2018

Valtionosuusaikasarja 2010 - 2019 (excel)

Lähde: Kuntaliitto 5.1.2019

Päätökset 2019

Päätös peruspalvelujen valtionosuudesta

Lähde: VM, 28.12.2018

Päätös kotikuntakorvauksen perusosasta 2019

Lähde: VM 28.12.2018

Päätös valtionosuuden muutoksista vuodelle 2019

Lähde: VM 11.11.2019

Päätös harkinnanvaraisesta valtionosuuden korotuksesta vuodelle 2019

Lähde: VM 21.11.2019

Päätös syrjäisyyslisien oikaisusta vuosille 2017-2019

Lähde: VM 30.12.2019

Päätös opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudesta 2019

Lähde: OKM 31.12.2018

Päätös OKM:n valtionosuusrahoituksen oikaisemisesta vuodelle 2019

Lähde: OKM 30.4.2019

Päätös OKM:n valtionosuusrahoituksen korjauksesta

Lähde: OKM 5.8.2019

Päätös OKM:n valtionosuusrahoituksen korjauksesta

Lähde: OKM 5.12.2019

Päätös opetus- ja kulttuuritoimen vuoden 2019 valtionosuuden tarkistamisesta

Lähde: 31.12.2019

Päätös kuntien valtionosuuksista ja kotikuntakorvauksen perusosasta vuodelle 2018 tehtiin joulukuun 2017 lopussa. Opetus- ja kulttuuriministeriö tarkisti vuoden 2018 rahoitusta 31.12.2018 tehdyllä päätöksellä.

Kunnille myönnettiin valtionosuutta yhteensä 8 459 milj. euroa vuonna 2018. Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (VM) oli 8 543 milj. euroa ja opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuuden kuntien osuus -84 milj. euroa vuonna 2018. 

Kotikuntakorvauksen perusosa vuonna 2018 oli 6 511,92 euroa.

Kuntien valtionosuudet alenivat 40 miljoonaa euroa (-0,5 %) vuodesta 2017. Merkittävimmät muutokset vuoden 2018 valtionosuudessa johtuivat kilpailukykysopimuksesta (uutta vähennystä -118 milj. euroa, -22 €/asukas vuodelle 2018) ja veromenetysten kompensaatiosta, joka lisäsi valtionosuutta 131 milj. euroa vuonna 2018.

Kunnan valtionosuutta arvioitaessa tulee ottaa huomioon kaksiosaisen järjestelmä kumpikin osa: peruspalvelujen valtionosuus ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukainen valtionosuus. Lisäksi valtionosuusmaksatuksessa otetaan huomioon kuntien kotikuntakorvausmenot ja -tulot.

Aiheeseen liittyvät kuntauutiset:

• Valtionosuudet valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2018, kuntauutinen julkaistu 23.11.2017
• Täydentävässä esityksessä kuntien valtionosuuksia lisättiin 109 miljoonaa euroa, kuntauutinen julkaistu 16.11.2017
• Vuoden 2018 ennakolliset valtionosuuslaskelmat päivitetty 19.9.2017, kuntauutinen julkaistu 20.9.2017
• Vuoden 2018 ennakolliset valtionosuuslaskelmat päivitetty 15.6.2017, kuntauutinen julkaistu 15.6.2017
• Ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2018 julkaistu, kuntauutinen julkaistu 11.5.2017

Lopullinen laskelma kuntien valtionosuuksista 2018 (excel)

Lähde: VM 28.12.2017 ja OKM 31.12.2018

Päätös kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vuodelle 2018

Lähde: VM 28.12.2017

Päätös opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusrahoituksesta vuodelle 2018

Lähde: OKM 31.12.2018

Päätös kotikuntakorvauksen perusosasta vuodelle 2018

Lähde: VM 28.12.2017

Valtionosuuslaskuri 2018 (excel)

Lähde: Kuntaliitto 17.1.2018

Kotikuntakorvaukset 2018

Lähde: Kuntaliitto 23.11.2017

Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden perushinnat 2015-2019 (excel)

Lähde: VM 31.12.2018

Valtionosuusaikasarja 2010-2019 (excel)

Lähde: VM ja OKM

Päätökset vuoden 2017 valtionosuusrahoituksesta tehtiin 30.12.2016. Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuusrahoitus vuodelle 2017 tarkistettiin 29.12.2017. Lisäksi vuonna 2017 valtionosuudeksi kirjataan opetus- ja kulttuuriministeriön 21.9.2017 tekemä päätös valmistavan opetuksen rahoitusjärjestelmämuutoksen kompensaatiosta valtionavustuksena.

Kunnille myönnettiin vuonna 2017 valtionosuuksia yhteensä 8 499 miljoonaa euroa. Peruspalvelujen valtionosuus (VM) oli 8 569 milj. euroa ja opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä valtionosuuden kuntien osuus -70 milj. euroa vuonna 2017. Kotikuntakorvaustuloja kunnat saivat 108 milj. euroa ja muut opetuksen järjestäjät 173 milj. euroa. 

Merkittävimmät muutokset kuntien vuoden 2017 valtionosuusrahoituksessa johtuvat kilpailukykysopimuksen voimaantulosta (-349 milj. euroa), veromenetysten kompensaatioista (+395 milj. euroa) ja perustoimeentulotuen hallinnon ja maksatuksen siirrosta kunnista Kelaan vuoden 2017 alussa (-331 milj. euroa).

Kunnan valtionosuutta arvioitaessa tulee ottaa huomioon kaksiosaisen järjestelmä kumpikin osa: peruspalvelujen valtionosuus ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukainen valtionosuus. Lisäksi valtionosuusmaksatuksen yhteydessä otetaan huomioon kuntien kotikuntakorvausmenot ja -tulot.

Kunnan peruspalvelujen valtionosuus 2017

Kunnan peruspalvelujen valtionosuutta myönnetään kunnille mm. sairaanhoidon, terveydenhuollon, sosiaali-, opetus- ja kulttuuritoimen palvelujen järjestämiseen.

​Päätös vuoden 2017 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta tehtiin 30.12.2016.​

Valtionosuus tilitetään kunnille kuukausittain joka kuukauden 11. päivään mennessä. Valtionosuuden laskennallinen peruste muodostuu ikärakenteen, sairastavuuden ja muiden laskennallisten kustannusten määräytymistekijöiden perusteella. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen sisältyvät myös lisäosat, valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset ja verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus.

Peruspalvelujen valtionosuusprosentti vuodelle 2017 on 25,23 % ja kunnan omarahoitusosuus on 3 627,38 euroa/asukas.

Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus 2017

Kuntien tulopohjassa olevia eroja tasataan verotuloihin perustuvalla valtionosuuden tasauksella. Lainsäädännöllisesti tasaus on osa kunnan peruspalvelujen valtionosuutta. Päätös vuoden 2017 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta  tehtiin 30.12.2016.

​Vuonna 2017 verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus perustuu vuoden 2015 verotietoihin. Valtionosuuden tasauksen laskennassa käytetään kunnan laskennallista tuloveroa, joka saadaan kertomalla kunnan maksuunpantua kunnallisveroa vastaavat verotettavat ansiotulot koko maan keskimääräisellä veroprosentilla. Näin saatuun euromäärään lisätään kunnan osuus maksettavasta yhteisöverosta ja ydinvoimalaitoskunnille puolet ydinvoimaloiden kiinteistöveron laskennallisesta tuotosta. Muilta osin kiinteistöverotulot eivät sisälly tasauksen piiriin.

Vuoden 2017 tasauksen laskennassa keskimääräinen tuloveroprosentti on 19,83 %. Euromääräisesti tasausraja on 3 708,03 €/asukas.

Tasausraja saadaan, kun koko maan yhteenlasketut laskennalliset verotulot jaetaan koko maan asukasmäärällä. Asukasta kohden laskettua kunnan laskennallista verotuloa verrataan tasausrajaan. Jos kunnan laskennallinen verotulo alittaa tasausrajan, kunta on oikeutettu tasauslisään. Tasauslisä on 80 % tasausrajan ja kunnan laskennallisen verotulon erotuksesta. Vuonna 2017 tasauslisää saa 265 kuntaa.

Jos kunnan laskennallinen verotulo ylittää tasausrajan, kunta on tasausvähennyksen maksaja. Tasausvähennys on 30 % kunnan laskennallisen verotulon ja tasausrajan erotuksesta lisättynä erotuksen luonnollisella logaritmilla. Vuonna 2017 tasausvähennystä maksaa 30 kuntaa.

Tasauslisät ovat tasausvähennyksiä suuremmat (erotus 715 milj. € vuonna 2017). Tämä erotus rahoitetaan kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosenttia alentamalla.

Verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauksen laskennallisuudesta johtuen yksittäisen kunnan tekemillä veroprosenttimuutoksilla ei ole vaikutusta kunnan saaman tasauslisän tai kunnan maksaman tasausvähennyksen määrään.

Aikasarja kuntien valtionosuuksista vuosina 2010-2018 (excel-tiedosto)

Lisää aiheesta muualla verkossa:

• Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (VM)
• Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukainen valtionosuus (OKM)
• Valtionosuusraportit (OPH)

Valtionosuudet 2017 / 17.1.2018 (excel)

Kirjanpidon mukainen valtionosuus ja valtionosuusmaksatus vuonna 2017

Päätös kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 2017

Lähde: VM 30.12.2016

Päätös opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuden tarkistamisesta 2017

Lähde: OKM 29.12.2017

Päätös kotikuntakorvauksen perusosasta 2017

Lähde: VM 30.12.2016

Päätös valmistavan opetuksen rahoitusjärjestelmämuutoksen kompensaatiosta

Lähde: OKM 21.9.2017

Päätös opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudesta 2017

Lähde: OKM 30.12.2016

Valtionosuuslaskuri 2017 kunnalle

Laskuri on päivitetty 24.1.2017

Kotikuntakorvauksien oppilasmäärät

Lähde: Kuntaliitto 17.8.2016. Vuoden 2017 kotikuntakorvauksien laskennassa käytettävät oppilasmäärät 31.12.2015 tiedonkeruusta.

Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus 2017, ennakkotieto

Lähde: VM 30.12.2016

Laskelma kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vuonna 2017

Lähde: VM 30.12.2016

Valtionosuuden perusteena käytettävät perushinnat 2017

Lähde: VM 30.12.2016

Päätökset vuoden 2016 valtionosuusrahoituksesta tehtiin 30.12.2015. Valtion vuoden 2016 toisen lisätalousarvion mukaisesti kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen tehdään muutoksia lokakuun 2016 maksuerästä alkaen.

Laskelma 30.12.2015 päätöksen mukaisista vuoden 2016 valtionosuuksista ja valtionosuuden yhteydessä maksettavista kotikuntakorvauksista löytyy tämän sivun oikeasta navigointipalkista. Ohesta löytyy myös valtion vuoden 2016 toisen lisätalousarvion vaikutus vuoden 2016 kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen kunnittain.

Kuntaliitto julkaisi ensimmäiset ohjeet vuoden 2016 valtionosuuden arvioimiseksi maaliskuussa 2015. Kuntakohtaiset ennakkotiedot julkaistiin FCG:n talous- ja veroennustepäivillä 23.4.2015. Valtionosuuslaskelmia päivitettiin 24.6.2015 ja valtion vuoden 2016 talousarvioesityksen julkaisun yhteydessä 28.9.2015. Viimeisin päivitys ennen lopullisia valtionosuuspäätöksiä tehtiin vuoden 2014 verotuksen valmistumisen jälkeen 5.11.2015.

Kunnan valtionosuutta arvioitaessa tulee muistaa ottaa huomioon kaksiosaisen järjestelmä kumpikin osa: peruspalvelujen valtionosuus ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukainen valtionosuus.​​​​​​

Kunnan peruspalvelujen valtionosuus 2016

Kunnan peruspalvelujen valtionosuutta myönnetään kunnille mm. sairaanhoidon, terveydenhuollon, sosiaali-, opetus- ja kulttuuritoimen palvelujen järjestämiseen.

Päätös vuoden 2016 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta tehtiin 30.12.2015.​ Valtion vuoden 2016 toisen lisätalousarvion mukaan kunnan peruspalvelujen valtionosuutta lisätään mm. 41 milj. eurolla liittyen omais- ja perhehoitoon tehtäviin lakiuudistuksiin ja eräisiin muihin muutoksiin. Tämän johdosta valtionosuusprosentti nousi alkuperäisen päätöksen (30.12.2015) mukaisesta 25,47 prosentista 25,61 prosenttiin (päätös 26.9.2016).

Valtionosuus tilitetään kunnille kuukausittain joka kuukauden 11. päivään mennessä.

Valtionosuuden laskennallinen peruste muodostuu ikärakenteen, sairastavuuden ja muiden laskennallisten kustannusten määräytymistekijöiden perusteella. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen sisältyvät myös lisäosat, valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset ja verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus.

Peruspalvelujen valtionosuusprosentti vuodelle 2016 on 25,61 % ja kunnan omarahoitusosuus on 3 636,07 euroa/asukas.

Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus 2016

Kuntien tulopohjassa olevia eroja tasataan verotuloihin perustuvalla valtionosuuden tasauksella.Lainsäädännöllisesti tasaus on osa kunnan peruspalvelujen valtionosuutta. Päätös vuoden 2016 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta tehdään vuoden 2015 lopussa.

Vuonna 2016 verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus perustuu vuoden 2014 verotietoihin (Verohallinto 26.10.2015). Valtionosuuden tasauksen laskennassa käytetään kunnan laskennallista tuloveroa, joka saadaan kertomalla kunnan maksuunpantua kunnallisveroa vastaavat verotettavat ansiotulot koko maan keskimääräisellä veroprosentilla. Näin saatuun euromäärään lisätään kunnan osuus maksettavasta yhteisöverosta ja ydinvoimalaitoskunnille puolet ydinvoimaloiden kiinteistöveron laskennallisesta tuotosta. Muilta osin kiinteistöverotulot eivät sisälly tasauksen piiriin.

Keskimääräinen tuloveroprosentti on 19,75 %. Euromääräisesti tasausraja on 3 654,79 €/asukas vuonna 2016. 

Tasausraja saadaan, kun koko maan yhteenlasketut laskennalliset verotulot jaetaan koko maan asukasmäärällä. Asukasta kohden laskettua kunnan laskennallista verotuloa verrataan tasausrajaan. Jos kunnan laskennallinen verotulo alittaa tasausrajan, kunta on oikeutettu tasauslisään. Tasauslisä on 80 % tasausrajan ja kunnan laskennallisen verotulon erotuksesta. Vuonna 2016 tasauslisää saa 268 kuntaa. 

Jos kunnan laskennallinen verotulo ylittää tasausrajan, kunta on tasausvähennyksen maksaja. Tasausvähennys on 30 % kunnan laskennallisen verotulon ja tasausrajan erotuksesta lisättynä erotuksen luonnollisella logaritmilla (keskimäärin 5,7 %-yks.). Vuonna 2016 tasausvähennystä maksaa 33 kuntaa.

Tasauslisät ovat tasausvähennyksiä suuremmat (erotus 673 milj. € vuonna 2015). Tämä erotus rahoitetaan kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosenttia alentamalla.

Verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauksen laskennallisuudesta johtuen yksittäisen kunnan tekemillä veroprosenttimuutoksilla ei ole vaikutusta kunnan saaman tasauslisän tai kunnan maksaman tasausvähennyksen määrään.

Esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvaukset 2016

Päätös kotikuntakorvauksen perusosasta tehtiin 30.12.2015. Kotikuntakorvauksen perusosa vuodelle 2016 on 6 693,89 euroa.

​Opetuksen järjestäjä on oikeutettu kotikuntakorvaukseen oppilaan suorittaessa oppivelvollisuuttaan muussa kuin oman kotikuntansa esi- tai perusopetuksessa.  

Kotikuntakorvausten maksatus hoidetaan keskitetysti valtionosuusmaksatuksen yhteydessä. Valtionosuusuudistuksesta (He 38/2015 vp) johtuen myös kotikuntakorvausten laskenta muuttui 1.1.2015 alkaen. Kotikuntakorvauksen perusosaa ei enää lasketa kuntakohtaisesti, vaan se on sama (6 693,89 €) kaikille kunnille. Kotikuntakorvauksen porrastus oppilaan iän perusteella sen sijaan säilyy, mutta porrastuksen kertoimet muuttuvat seuraavasti:

• 6-vuotiaat: 0,61 * perusosa 
• 7-12-vuotiaat: 1,00 * perusosa 
• 13-16-vuotiaat: 1,60 * perusosa

Muille kuin kuntajärjestäjille kotikuntakorvaus on 94 prosenttia em. euromääristä.

Vuoden 2016 kotikuntakorvaukset perustuvat esi- ja perusopetuksen järjestäjien antamiin oppilasmäärätietoihin 31.12.2014 tilanteesta. Yhteenveto opetuksen järjestäjien antamista oppilasmääristä kunnittain löytyy liitteet-osiosta.

Vuoden 2016 kotikuntakorvausten laskennassa käytettävät kuntakohtaiset yksityiskohtaiset oppilasmäärätiedot voidaan toimittaa pyynnöstä Sanna Lehtonen, sanna.lehtonen(at)kuntaliitto.fi.​

Liitteet:

Päätös muutoksista vuoden 2016 peruspalvelujen valtionosuuteen

Lähde: VM 26.9.2016

Valtionosuusmaksatus yhteensä 2016, lopullinen

Lähde: VM 30.12.2015 ja OKM 26.1.2017

Päätös opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusrahoituksesta vuodelle 2016

Lähde: OKM 30.12.2015

Päätös kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vuodelle 2016

Lähde: VM 26.9.2016

Päätös kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vuodelle 2016

Lähde: VM 30.12.2015

Valtionosuuslaskuri 2016

Julkaistu 9.11.2015

26.9.2016 päätöksen vaikutus valtionosuuteen

Lähde: VM 26.9.2016

Valtionosuuden perusteena käytettävät perushinnat 2016

Lähde: VM 26.9.2016

Laskelma kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vuonna 2016, vuoden 2016 kuntajaolla

Lähde: VM 30.12.2015

Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus 2016

Lähde: Kuntaliitto 5.11.2015

Kotikuntakorvaukset 2016

Ennakkolaskelma vuoden 2016 kotikuntkakorvausmenoista ja -tuloista

Lähde: Kuntaliitto 12.11.2015

Kotikuntakorvaukset 2016

Laskelma kuntien ja muiden opetuksen järjestäjien kotikuntakorvausmenoista ja tuloista vuonna 2016

Lähde: VM 30.12.2015

Päätös kotikuntakorvauksen perusosasta vuodelle 2016

Lähde: VM 30.12.2015

Valtionosuusjärjestelmä uudistui 1.1.2015.

Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö.

Kuntaliitto julkaisi ensimmäiset alustavat laskelmat vuoden 2015 valtionosuusrahoituksesta kesäkuussa 2014. Laskelmia on päivitetty syyskuussa ja marraskuussa 2014. Lopulliset päätökset vuoden 2015 valtionosuuksista tehtiin 31.12.2014.

1. Kunnan peruspalvelujen valtionosuutta (1704/2009) myönnetään mm. seuraaviin kuntien tehtäviin:

• terveydenhuolto ja erikoissairaanhoito (ml. oppilas- ja opiskelijahuolto),
• vanhustenhoito, vammaistenhoito, lastensuojelu, mielenterveys- ja päihdehuolto ja muu sosiaalihuolto,
• lasten päivähoito
• esiopetus ja perusopetus
• kirjastot, kuntien kulttuuritoiminta ja taiteen perusopetus.

Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden laskennallinen peruste muodostuu:

• ikärakenteen
• sairastavuuden ja
• muiden laskennallisten kustannusten määräytymistekijöiden perusteella.

Myös verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus on osa kunnan peruspalvelujen valtionosuutta. Lisäksi kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen sisältyvät syrjäisyyden, työpaikkaomavaraisuuden ja saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosat, vuoden 2015 järjestelmämuutoksen tasaus (nk. siirtymätasaus) ja valtionosuudessa huomioon otettavat lisäykset ja vähennykset, mm. veromenetysten kompensaatiot.

Päätös vuoden 2015 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja valtionosuuden tasauksesta: VM/2633/02.02.06.00/2014, 31.12.2014.

2. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaisen valtionosuusrahoituksen (1705/2009) euromääräisesti merkittävin osa on koulutuksen ylläpitäjille myönnettävä yksikköhintarahoitus:

• lukiokoulutukseen ja
• ammatilliseen koulutukseen.

Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää perusopetukseen oppilaskohtaista lisärahoitusta (pidennetty oppivelvollisuus, lisäopetus, maahanmuuttajien perusopetukseen valmistava opetus jne.) ja rahoituksen muuhun opetus- ja kulttuuritoimintaan (kansalaisopistot, museot, teatterit, orkesterit, nuorisotyö jne.).

Päätös opetus- ja kulttuuritointa varten kunnille käyttökustannuksiin myönnettävästä valtionosuudesta​ vuonna 2015: OKM/56/221/2014, 31.12.2014

Kunnan peruspalvelujen valtionosuus 2015

Kunnan peruspalvelujen valtionosuutta myönnetään kunnille mm. erikoissairaanhoidon, terveydenhuollon, sosiaali-, opetus- ja kulttuuritoimen palvelujen järjestämiseen. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuslainsäädäntö uudistuu vuoden 2015 alusta alkaen (laki 676/2014).

Päätös vuoden 2015 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta tehtiin 31.12.2014.​ Valtionosuus tilitetään kunnille kuukausittain joka kuukauden 11. päivään mennessä.

Valtionosuuden laskennallinen peruste muodostuu ikärakenteen, sairastavuuden ja muiden laskennallisten kustannusten määräytymistekijöiden perusteella. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen sisältyvät myös lisäosat, valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset ja verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus.

Peruspalvelujen valtionosuusprosentti vuodelle 2015 on 25,44 % ja kunnan omarahoitusosuus on 3520,93 euroa/asukas.

Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus 2015

Kuntien tulopohjassa olevia eroja tasataan verotuloihin perustuvalla valtionosuuden tasauksella. Lainsäädännöllisesti tasaus on osa kunnan peruspalvelujen valtionosuutta. Päätös vuoden 2015 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta tehtiin 31.12.2014.

Vuonna 2015 verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus perustuu vuoden 2013 verotietoihin (Verohallinto 28.10.2014). Keskimääräinen tuloveroprosentti vuonna 2015 on 19,39 %. 

Osana valtionosuusuudistusta myös verotuloihin perustuvan tasauksen laskenta muuttui vuoden 2015 alusta. Uudessa valtionosuusjärjestelmässä tasausraja on 100 % (ennen 91,86 %). Euromääräisesti tasausraja on 3 515,90 €/asukas vuonna 2015 . 

Valtionosuuden tasauksen laskennassa käytetään kunnan laskennallista tuloveroa, joka saadaan kertomalla kunnan maksuunpantua kunnallisveroa vastaavat verotettavat ansiotulot koko maan keskimääräisellä veroprosentilla (19,39 % vuonna 2015). Näin saatuun euromäärään lisätään kunnan osuus maksettavasta yhteisöverosta ja ydinvoimalaitoskunnille puolet ydinvoimaloiden kiinteistöveron laskennallisesta tuotosta. Muilta osin kiinteistöverotulot eivät sisälly tasauksen piiriin.

Tasausraja saadaan, kun koko maan yhteenlasketut laskennalliset verotulot jaetaan koko maan asukasmäärällä. Asukasta kohden laskettua kunnan laskennallista verotuloa verrataan tasausrajaan. Jos kunnan laskennallinen verotulo alittaa tasausrajan, kunta on oikeutettu tasauslisään. Tasauslisä on 80 % tasausrajan ja kunnan laskennallisen verotulon erotuksesta. Vuonna 2015 tasauslisää sai 270 kuntaa yhteensä 1 250 milj. euroa. 

Jos kunnan laskennallinen verotulo ylittää tasausrajan, kunta on tasausvähennyksen maksaja. Tasausvähennys on 30 % kunnan laskennallisen verotulon ja tasausrajan erotuksesta lisättynä erotuksen luonnollisella logaritmilla (keskimäärin 5,7 %-yks.). Vuonna 2015 tasausvähennystä maksoi 31 kuntaa yhteensä 576 milj. euroa.

Tasauslisät ovat tasausvähennyksiä suuremmat (erotus 673 milj. € vuonna 2015). Tämä erotus rahoitetaan kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosenttia alentamalla.

Verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauksen laskennallisuudesta johtuen yksittäisen kunnan tekemillä veroprosenttimuutoksilla ei ole vaikutusta kunnan saaman tasauslisän tai kunnan maksaman tasausvähennyksen määrään. 

Esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvaukset 2015

Kuntaliitto julkaisi kuntien taloussuunnittelun tueksi alustavat tiedot vuoden 2015 kotikuntakorvauksien laskennassa käytettävistä oppilasmääristä 16.5.2014. Ennakkolaskelma kotikuntakorvausmenoista ja -tuloista julkaistiin 25.11.2014.

​Opetuksen järjestäjä on oikeutettu kotikuntakorvaukseen oppilaan suorittaessa oppivelvollisuuttaan muussa kuin oman kotikuntansa esi- tai perusopetuksessa.  

Kotikuntakorvausten maksatus hoidetaan keskitetysti valtionosuusmaksatuksen

yhteydessä. Valtionosuusuudistuksesta (He 38/2015 vp) johtuen myös

kotikuntakorvausten laskenta muuttuu 1.1.2015 alkaen. Kotikuntakorvauksen perusosaa ei enää lasketa kuntakohtaisesti, vaan se on sama (6 226,21 €) kaikille kunnille. Kotikuntakorvauksen porrastus oppilaan iän perusteella sen sijaan säilyy, mutta porrastuksen kertoimet muuttuvat seuraavasti:

• 6-vuotiaat: 0,61 * perusosa 6 226,31 € = 3 797,99 €
• 7-12-vuotiaat: 1,00 * perusosa 6 226,31 €
• 13-16-vuotiaat: 1,60 * perusosa 6 226,31 €​ = 9 961,94 €

Muille kuin kuntajärjestäjille kotikuntakorvaus on 94 prosenttia em. euromääristä.

Vuoden 2015 kotikuntakorvaukset perustuvat esi- ja perusopetuksen järjestäjien antamiin oppilasmäärätietoihin 31.12.2013 tilanteesta. Yhteenveto opetuksen järjestäjien antamista oppilasmääristä kunnittain löytyy liitteet-osiosta.

Vuoden 2015 kotikuntakorvausten laskennassa käytettävät kuntakohtaiset yksityiskohtaiset oppilasmäärätiedot voidaan toimittaa pyynnöstä (Sanna Lehtonen, sanna.lehtonen(at)kuntaliitto.fi).

Lisää aiheesta muualla verkossa:

• Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusrahoitus 2015,
  
  OPH 31.12.2014
• Kunnan peruspalvelujen valtionosuus 2015,
  
  VM 31.12.2014
• Voimassaolevat, alkaneet ja päättyneet lääkekorvausoikeudet
  
  Kelan nettisivuille

Liitteet:

Valtionosuusmaksatus yhteensä 2015

Lähde: VM 4.12.2015 ja OKM 17.12.2015

Ohje valtionosuuslaskelmien tulkintaan

Ohje on päivitetty 8.1.2015

Päätös opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudesta 2015

Lähde: OKM 31.12.2014

Päätös kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 2015

Lähde: VM 31.12.2014

Kuntien väestö ja ehdotetun uuden valtionosuusjärjestelmän ikärakenne 31.12.2013 (vuoden 2014 kuntajaolla)

Lähde: Tilastokeskus

Valtionosuuslaskuri 2015 kunnalle

Laskuri on päivitetty 27.1.2015

Valtionosuuden perusteena käytettävät perushinnat 2015-2016

Lähde: Kuntaliitto 2.2.2016

Laskelma kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vuonna 2015

Lähde: VM 31.12.2014, Vuoden 2015 kuntajaolla

Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus 2015

Lähde: VM 31.12.2014

Kotikuntakorvaukset 2015

Lähde: Kuntaliitto 25.11.2014. Työkirja sisältää ennakkotiedot kuntien kotikuntakorvausmenoista ja -tuloista vuodelle 2015

Yhteenveto vuoden 2015 esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvausten perusteena käytettävistä oppilasmääristä

Lähde: Kuntaliitto 1.9.2014

Kuntaliitto julkaisi ensimmäiset alustavat laskelmat vuoden 2014 valtionosuusrahoituksesta FCG:n talous- ja veroennustepäivillä 25.4.2013. Laskelmia on päivitetty kesäkuussa, elokuussa, syyskuussa ja joulukuussa 2013. Lopulliset päätökset vuoden 2014 valtionosuuksista tehtiin 30.12.2013 (VM) ja 31.12.2013 (OKM). Viimeiset muutokset ja tarkistukset vuoden 2014 valtionosuuteen tehtiin joulukuussa 2014.

Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö.

1. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen (1704/2009) sisältyvät (VM 30.12.2013 Dnro 2970/02.02.06.00/2013):

• sosiaali- ja terveydenhuolto
• esi- ja perusopetus
• kirjastot
• yleinen kulttuuritoimi ja
• asukasperustaisesti rahoitettava taiteen perusopetus.

Myös verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus on osa kunnan peruspalvelujen valtionosuutta. Lisäksi kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen sisältyvät yleinen osa, erityisen harvan asutuksen ym. lisäosat, järjestelmämuutoksen tasaus, harkinnanvarainen valtionosuuden korotus ja valtionosuudessa huomioon otettavat lisäykset ja vähennykset, mm. veromenetysten kompensaatio. 

2. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaisen valtionosuusrahoituksen (1705/2009) euromääräisesti merkittävin osa on koulutuksen ylläpitäjille myönnettävä yksikköhintarahoitus (OKM 31.12.2013 Dnro 80/221/2013):

• lukiokoulutukseen
• ammatilliseen koulutukseen ja
• ammattikorkeakouluille.

Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää perusopetukseen oppilaskohtaista lisärahoitusta (pidennetty oppivelvollisuus, lisäopetus, maahanmuuttajien perusopetukseen valmistava opetus jne.) ja rahoituksen muuhun opetus- ja kulttuuritoimintaan (kansalaisopistot, museot, teatterit, orkesterit, nuorisotyö jne.).

Kunnan peruspalvelujen valtionosuus 2014

Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden perusteena ovat sosiaali- ja terveydenhuollon, esi- ja perusopetuksen ja yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset sekä asukaskohtaisen taiteen perusopetuksen ja kuntien yleisen kulttuuritoimen laskennallinen peruste. Osana kunnan peruspalvelujen valtionosuutta otetaan huomioon myös laskennallisiin verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus.

Kuntaliitto on julkaissut huhtikuussa 2013 kuntien taloussuunnittelun tueksi alustavat laskelmat kuntien vuoden 2014 valtionosuusrahoituksesta. Laskelmia on päivitetty kesäkuussa, syyskuussa ja joulukuussa 2013. Lopullinen päätös vuoden 2014 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja valtionosuuden tasauksesta tehtiin 30.12.2013.

Vuonna 2014 kunnan peruspalvelujen valtionosuuden valtionosuusprosentti on 29,57 % (vuonna 2013 30,96 %) ja kunnan omarahoitusosuus on 3 282,60 euroa/asukas (vuonna 2013 3 136,92 €/asukas).

Valtionosuuden laskentaperusteina käytetään uusimpia saatavilla olevia tietoja, esimerkiksi 31.12.2012 tilanteen mukaisia kieli- ja ikäryhmittäisiä väestötietoja. Kunnan peruspalvelujen valtionosuutta koskevissa laskelmissa on otettu huomioon kustannustason arvioitu muutos (1,5 %), vuonna 2014 kunnille annettavien uusien ja laajenevien tehtävien vaikutukset valtionosuuteen sekä valtionosuuteen vuonna 2014 tehtävä leikkaus (-362 milj. euroa). Valtionosuuteen tehtävän leikkauksen suuruus on kaikissa kunnissa asukasta kohden yhtä suuri.

Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus 2014

Kuntien tulopohjassa olevia eroja tasataan verotuloihin perustuvalla valtionosuuden tasauksella. Lainsäädännöllisesti tasaus on osa kunnan peruspalvelujen valtionosuutta. Alustavat laskelmat vuoden 2014 tasauksesta julkaistiin huhtikuussa 2013. Päätös vuoden 2014 valtionosuuden tasauksesta tehtiin 30.12.2013.

Kunta on oikeutettu valtionosuuden tasauslisään, jos sen laskennallinen verotulo asukasta kohden on tasausrajaa pienempi. Tasauslisä on täysimääräinen tasausrajaan saakka. Mikäli kunnan laskennallinen verotulo ylittää tasausrajan, vähennetään kunnan peruspalvelujen valtionosuutta tasausvähennyksellä, joka on 37 prosenttia tasausrajan ylittävältä osalta.

Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus on kunta-valtio-suhteessa kustannusneutraali, sillä tasauslisien ja -vähennysten erotus palautetaan kunnille valtionosuuteen tehtävänä lisäyksenä. Lisäys on kaikissa kunnissa asukasta kohden yhtä suuri.

Verotuloihin perustuvaa valtionosuuden tasauksen laskennallisuudesta johtuen tasausta laskettaessa ei käytetä kunnan omia veroprosentteja, vaan koko maan keskimääräisiä veroprosentteja. Tästä johtuen yksittäisen kunnan tekemillä veroprosenttimuutoksilla ei ole juurikaan vaikutusta kunnan saaman tasauslisän tai kunnan maksaman tasausvähennyksen määrään.

Esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvaukset 2014

Kuntaliitto julkaisi kuntien taloussuunnittelun tueksi alustavat laskelmat vuoden 2014 kotikuntakorvauksista syyskuussa 2013. Laskelmat päivitettiin joulukuussa 2013. Vuoden 2014 valtionosuuspäätökset ja päätös kotikuntakorvauksen perusosista tehtiin 30.12.2013.

Päivitetyn laskelman vuoden 2014 kotikuntakorvauksista löydät alhaalta liittet-osiosta. Työkirja sisältää tiedot kuntien kotikuntakorvaustuloista ja -menoista ja muiden opetuksen järjestäjien kotikuntakorvaustuloista.

Opetuksen järjestäjä on oikeutettu kotikuntakorvaukseen oppilaan suorittaessa oppivelvollisuuttaan muussa kuin oman kotikuntansa esi- tai perusopetuksessa. Kotikuntakorvaus määräytyy oppilaan iän ja kotikunnan mukaan. Kunnan ei tarvitse laskuttaa kotikuntakorvauksia itse, vaan kotikuntakorvausmenot ja -tulot otetaan huomioon keskitetysti valtionosuusmaksatuksessa.

Kotikuntakorvausmenot vähentävät ja kotikuntakorvaustulot vastaavasti lisäävät kunnalle myönnettyä kunnan peruspalvelujen valtionosuutta.

Kotikuntakorvauksia ei käsitellä kirjanpidossa valtionosuutena, vaan kotikuntakorvaukset esitetään talousarviossa toimintamenoina ja toimintatuloina. Lisätietoja kotikuntakorvausten käsittelystä kunnan kirjanpidossa Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston lausunnosta 93, 23.2.2010.

Liitteet:

Valtionosuusmaksatus yhteensä 2014, päivitetty 20.1.2015

Lähde: VM 30.12.2013 / 1.12.2014 ja OKM 16.12.2014, Taulukko sisältää tiedot kuntien valtionosuusrahoituksesta ja sen yhteydessä

Ohje valtionosuuslaskelmien tulkintaan

Ohje on päivitetty 12.1.2014

Väestö Manner-Suomen kunnissa 31.12.2012

Lähde: Tilastokeskus 8.4.2013, Vuoden 2013 kuntajaolla

Valtionosuuslaskuri 2014

Lähde: VM 30.12.2013 ja OKM 31.12.2013

Kunnan peruspalvelujen valtionosuus

Lähde: VM 30.12.2013

Sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset 2014

Lähde: VM 30.12.2013

Esi- ja perusopetuksen sekä kulttuuripalvelujen laskennalliset kustannukset vuonna 2014

Lähde: VM 30.12.2013

Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden yleinen osa vuonna 2014

Lähde: VM 30.12.2013

Erityisen harvan asutuksen, saaristokunnan ja saamelaisalueen kunnan lisäosat 2014

Lähde: VM 30.12.2013

Valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset vuonna 2014

Lähde: VM 30.12.2013

Laskelma veromenetysten kompensoimisesta vuonna 2014

Lähde: VM 30.12.2013 (sisältyy peruspalvelujen valtionosuuteen tehtäviin vähennyksiin ja lisäyksiin)

Perushinnat 2014

Lähde: VM 30.12.2013

Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus

Lähde: VM 30.12.2013

Kotikuntakorvaukset 2014

Lähde: VM 30.12.2013

Lausunto 93: Valtionosuuksien, kotikuntakorvausten ja elatustuen takaisinperinnän palautusten käsittely kunnan kirjanpidossa

TEM:n kirjanpitolautakunnan kuntajaoston lausunto, 23.2.2010