Taloustorstain 19.11.2020 aiheet ja tallenne

Taloustorstain tallenne on julkaistu 26.11.2020 ja se on katseltavissa osoitteessa:

https://www.kunta.tv/taloustorstai-19-11-2020/

Taloustorstai-lähetyksessä 19.11.2020 käsitellyt asiat:

* Ajankohtaiset asiat, Sanna Lehtonen

* Verkostoitumisvinkki Taloustorstai-lähetysten hyödyntämiseen, Daniela Sundberg, Kemiönsaari

* Pääekonomistin katsaus, Minna Punakallio

* Valtionosuudet 2021 ja koronatuet,  Sanna Lehtonen

* Kuntien veroprosentit 2021, Pekka Montell

* Automatisoitu talousraportointi, Marja-Liisa Ylitalo

Ajankohtaiset asiat, Sanna Lehtonen

Kuntien tulevaisuutta koskeva työ käynnistymässä

Valtiovarainministeriö on käynnistämässä tulevaisuuden kuntapolitiikan toimenpidevaihtoehtoja valmistelevaa työtä. Työssä haetaan ratkaisuja muun muassa kuntien rahoituspohjan ja tehtävien tasapainottamiseksi ja pohditaan keinoja kuntien roolin ja itsehallinnon kehittämiseksi.

Tuoretta tietoa sotesta

Sosiaali- ja terveydenhuollon menot nousivat tammi-elokuussa 2020. Kuntaliitto on julkistanut yhteenvedon 44 suurimman kunnan sekä kahdeksan kuntayhtymän sosiaali- ja terveydenhuollon ja sen eri toimintojen vuoden 2020 tammi-elokuun nettotoimintamenoista.

Erikoissairaanhoidon kysyntä laski tammi–elokuussa 2020 selvästi edellisvuodesta. Koronaepidemian vaikutukset näkyvät sairaanhoitopiirien vuoden 2020 tammi-elokuun talouden ja suoritteiden toteumatiedoissa, ilmenee Kuntaliiton julkaisemasta sairaanhoitopiirien osavuosikatsauksesta.

Manner-Suomen kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon asukaskohtaiset menot 2019.

Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettomenot olivat yhteensä 3 490 €/as. 

Menoista on laskettu myös tarvevakioidut kustannukset. Tarvekertoimen laskentaa erityisesti sairastavuuden mittaamisen osalta on tarkennettu (THL 30.6.2020), minkä vuoksi uudet tarvekertoimet ja tarve-vakioidut menot saattavat poiketa suurestikin aiemmista.

Lastensuojelun vuoksi sijoitetun oppilaan korvaus (Laki 1704/2009, 41 §)

Pääperiaatteet

• Opetuksen järjestäjällä laskutusoikeus
• Kotikunnalla maksuvelvollisuus
• Nettokustannukset oikeus laskuttaa aiheuttamis-periaatteen mukaisesti
• Erillistä kuntien välistä sopimusta ei tarvita
• HUOM! Laskutusoikeus koskee vain sijoitettuja lapsia (ei ketä tahansa muun kuntalaisia)

Tämä sinun on hyvä tietää varhaiskasvatuksesta tulevalle vuodelle 2021

Asiakasmaksutuotto pienenee

Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulakia muutetaan siten että tulorajoja nostetaan 31 % ja sisarusalennus laskee 50 % à 40 %. Muutoksen voimaan 1.8.2021 alkaen. Asiakasmaksutuotot putoaa arviolta 26 % vuoteen 2019 verrattuna (70milj. €), kokonaisvaikutus vuositasolla n. 100 milj.€. Kompensaatio: yhteisöveron jako-osuutta korotetaan 2 prosenttiyksiköllä.

Esiopetuskokeilu

Kokeillaan esiopetuksen laajentamista viisi –vuotiaille. Erillinen kokeilulainsäädäntö, kokeilu alkaa 1.8.2021. Kunnat valitaan mukaan otannan perusteella – ei hakua, velvoite osallistua (?) Kustannukset korvataan kunnalle keskimääräisen esiopetuksen kustannusten mukaisesti – asia haastava. Hankkeen kustannuksiin varattu kaikkineen 30 milj. €.

Varhaiskasvatuslain muuttaminen

Lakiluonnos valmistelussa, jossa tarkoitus selkiyttää päiväkodin mitoituksesta poikkeamista sekä säätää henkilöstölle ilmoitusvelvoite lakiluonnoksen mukaisesti, tavoite saada muutos voimaan 1.8.2021. Luonnoksen mukaan ei kustannusvaikutuksia, Kuntaliitto eri mieltä. Kustannuksia syntyy sijaisjärjestelyiden uudelleen rakentamisesta sekä ilmoitusvelvoitteen toteuttamisesta.

Verkostoitumisvinkki Taloustorstai-lähetysten hyödyntämiseksi, Daniela Sundberg, Kemiönsaari

Alueen lähikunnilla  -  Kemiönsaari, Inkoo, Hanko, Parainen ja Raasepori - on toimiva talousjohtajien verkosto. Verkosto tapaa kerran kuukaudessa ja eritoten Taloustorstai-lähetysten jälkeen. Teams-tapaamisen aikana hörpätään kahvia ja keskustellaan siitä mitä tietoja saimme ja miten voimme niitä hyödyntää omassa työssämme.

Pääekonomistin katsaus, Minna Punakallio

Marraskuun talouskatsaus

Koronapandemia käänsi kansantaloudet ympäri maailmaa historialliseen syöksyyn löytyy Kuntaliiton nettisivuilta osoitteesta: https://www.kuntaliitto.fi/talous/paaekonomistin-palsta/talouskatsaus-marraskuussa-2020

• Maailmantalouden elpyminen on hidastunut syksyllä.
• Korona on kurittanut Suomessa vientiä ja teollisuustuotantoa.
• Palvelujen liikevaihto 10 % matalammalla kuin viime vuonna.
• Kasvanut työttömyys on heikentänyt palkkasummaa ja kulutusta.
• Asuntomarkkinat, investoinnit pysyneet odotettua vakaampina.

Suomen kansantalous on taantumassa, käänne näkyvissä

• Kausitasoitettu tuotanto laski 0,8 prosenttia edelliskuukaudesta
• Työpäiväkorjattu tuotanto laski 3,2 prosenttia edellisvuodesta (elokuussa -3,2 %)
• Jalostus -6 % ja palvelut -2 % vuoden 2019 elokuusta.

Pikaestimaatti tuotannon kehityksestä lokakuulta 2020

• Kausitasoitettu tuotanto kasvoi 0,3 % lokakuussa syyskuuhun verrattuna
• Tuotannon työpäiväkorjattu muutos edellisvuoden lokakuuhun verrattuna: -2,8 %

• Sosiaalivakuutusmaksut vahvistetaan lähiaikoina.
• Tulossa lähiaikoina kuntatalouden 3. vartti ja VM:n uusi talousennuste.

Ajankohtaiset koronatuki- ja valtionosuusasiat, Sanna Lehtonen

Koronatukiasiat

Valtionosuusasiat

Päätökset harkinnanvaraisesta valtionosuuden korotuksesta vuodelle 2020 tehdään 19.11.2020.

• 146kaupunkia ja kuntaa haki yhteensä 342 milj. euroa.

• HUOM! Hakuaika päättyi ennen budjettiriihessä päätettyä koronan lisätukipakettia
• Hakijoina mm. 9/11 suurinta kaupunkia.
• Jaossa 10 + 50 milj. euroa.

Kuntaliiton valtionosuuslaskelmat vuodelle 2020 on päivitetty 5.11.2020.

Kuntaliiton ennakollinen valtionosuus-laskelma vuodelle 2021 on päivitetty 5.11.2020.

Kuntien veroprosentit 2021, Pekka Montell

Tuloveroprosenttia korottaneiden lukumäärä laski vuonna 2021, mutta ennakoitua vähemmän

• Korottajia 39 kappaletta.
• Korottajien määrä laski edellisestä vuodesta 14 kunnalla.
• Suurimmat kunnat, jotka korottivat veroprosenttiaan olivat Oulu ja Pori.
• Veroprosenttiaan korottaneissa kunnissa asui yhteensä reilu 700 000 asukasta.
• Suurin korotus oli 1,00 prosenttiyksikköä, joka tehtiin neljässä kunnassa
• Tyypillisin korotus 0,50 prosenttiyksikköä, 28 kunnassa.
• Korotusten taustalla vaikuttaneita syitä
  • Väestön ikääntyminen ja eläkeläisten suhteellisen määrän kasvu pienentää ansiotulojen kasvua.
  • Kunnallisverokynnys (eli euromäärä, josta kunnallisveroa ryhdytään maksamaan) noussut palkkatuloissa jo 16 200 euron tuntumaan. Syynä kunnallisverosta myönnettävien verovähennysten kasvu. 
  • Koronapandemia on pienentänyt kuntien vero- ja toimintatuloja.
  • Menojen kasvu ripeää.
  • Kuntapalveluiden tuottaminen työvoimavaltaista. Koronan hoiva- ja palveluvelka kasvaa 2021-2022.
  • Kuntien tehtäviä on laajennettu myös viime vuosien ajan.
  • Sosiaali- ja terveyspalveluiden kysyntä kasvaa väestörakenteen muuttuessa ja muuttoliikkeen jatkuessa ripeänä.
  • Koulujen peruskorjaukset ja uudisrakennukset, muut rakennushankkeet, kunnallistekniikka.

Valtaosa kunnista piti kunnallisveron ennallaan, veroprosenttia laskeneiden kuntien määrä pieni

• Suurin osa kunnista pitää veroprosentin ennallaan vuonna 2021, yhteensä 266 kuntaa.
• Vaikka monissa kunnissa taloustilanne on vaikea niin veronkorotuksia on pyritty välttämään. Ensisijaisia keinoja taloustilanteen paikkailuun ovat menosäästöt, investointien lykkääminen ja velanoton kasvu.
• Kuntasektorilla käyty koronakevään 2020 aikana ennätysmäärä yt-neuvotteluja, joilla on saatu säästöjä kasaan. Myös valtion koronatuet 2020-2021 ovat helpottaneet kuntien taloutta ja pienentäneet veronkorotuspaineita.
• Veroprosenttiaan laskee 4 kuntaa
  • Kitee (10 136 as.), Outokumpu (6 688 as.), Sulkava (2 492 as.), Taivassalo (1 639 as.)
• Veroprosentin laskun taustalla mm. imagosyitä ja pitkäjänteistä talouden tasapainotustyötä.

Nimelliset ja efektiiviset veroasteet kunnissa

• Erilaisten vähennysten johdosta kuntien tuloveroprosentit (nimellinen veroaste) ei vastaa todellista (efektiivistä) veroastetta kunnissa joka on maksuunpannun kunnallisveron suhde ansiotuloihin.
• ​Ansiotulosta vähennetään erilaisia vähennyksiä josta saadaan verotettava tulo, josta laskennallisen veron määrä lasketaan kunnallisveroprosentin mukaisesti.
• Laskennallisesta kunnallisverosta vähennetään vielä vähennykset verosta josta muodostuu lopullisen maksuunpantavan kunnallisveron määrä.
• Kunnallisverotuksessa tehtävien vähennysten määrä on riippuvainen veronmaksajan tulotasosta. Vähennykset painottuvat alemmille tulotasoille jolloin efektiivinen veroaste on alhaisempi.

Kunnallisveron maksukynnys nousee edelleen

• Palkkatuloista kunnallisveron maksaminen alkaa noin 16.200 euron vuosituloilla ja efektiivinen veroaste jää 2 %-yks. alle nimellisen kunnallisveroasteen vielä 150.000 euron vuosituloillakin.
• Eläketuloista kunnallisveron maksaminen alkaa noin 11.700 euron vuosituloilla ja nimellisen kunnallisveroprosentin mukaisia veroja maksetaan jo 27.500 euron vuosituloilla.

Kuntaliiton päivitetty tuote: nimellinen vs. efektiivinen veroaste -taulukko

• Kuntakohtaiset nimelliset ja efektiiviset veroasteen vuosille 2012-2021.
• Verotulomenetysten kompensaatio huomioitu veroasteessa (vihreä viiva ja alue).
• Kompensaatio mitattu veroasteessa sekä kompensaation määrä asukasta kohden.
• Kuvaa veroasteen oikeaa tasoa – nimellisen ja efektiivisen veroasteen erotukset pienenevät kuntien kesken.

Kuntaliiton veroennustekehikko päivitetään joulukuun alussa

• Seuraava koko maan veroennustekehikko julkaistaan kun saadaan lisätietoa/ tarkennusta seuraaviin:
  • Kunnallisveron jako-osuusoikaisusta verovuodelle 2020 – vahvistuu todennäköisesti. joulukuun alussa, oikaisu näkyisi näin ollen joulukuun tilityksissä à lisäksi päivitetty arvio tulevien vuosien kunnallisverokertymistä.
  • Valmistuneen kunnallisverotuksen tilastotiedot ansiotuloista ja vähennyksistä.
  • Yhteisöveron osalta valmistunut verotus 2019 laskee kuluvan vuoden maksettavaa ja tilittävää yhteisöveroa noin 30 miljoonalla eurolla.
  • Kiinteistöveron verovuoden 2020 kertymät tänä ja ensi vuonna sekä ensi vuoden vastaava kehitys (toive).
  • Kuntakohtaiset kehikot valmistuvat kun saadaan kuntakohtaiset tilastotiedot valmistuneesta verotuksesta 2019.

Kiinteistöveron kertymäennuste alenee tänä vuonna n. 200 miljoonalla eurolla

• Kiinteistöverotuksessa siirrytty 2020 ns. joustavaan valmistumiseen è verotus valmistuu veronmaksajakohtaisesti touko-lokakuussa.
• Verohallinto siirtyi samalla kiinteistöverotuksessa uuteen tietojärjestelmään.
• Lisäksi yhteisöjen kiinteistövero toimitetaan yhteisön asuinkunnassa 2020 è.
• Syys-lokakuussa valmistuvien verotusten arvo kasvanut ja 2021 puolella erääntyvät kiinteistöveron 2. maksuerät yli 200M€.
• Selvityksen alla: kuinka suuri merkitys järjestelmä-/ ja menetelmäuudistuksilla oli nimenomaan vuoden 2020 verotuksen valmistumiseen.

Automatisoitu talousraportointi, Marja-Liisa Ylitalo

Julkisen hallinnon taloustietojen tietomääritysten ylläpidon yhteistyöryhmä

• Uudet taulukkomallit hyväksyttäneen joulukuussa ja vm:n uusi asetus keväällä.
• Aurasta uusi painos lähipäivinä.

Aura-käsikirjaan tehtyjä muutoksia

• Satunnaisia eriä ei tarvitse raportoida palveluluokittain, vaikka ne ovat taulukkomallissa keltaisella pohjalla.
• Valmistevarastojen muutos ja Varastojen lisäys/vähennys (LL)
• Kunta käyttää Muu materiaali –tiliä
• Tili 6301 Peruspääoman korko (LL)
• Po kuntayhtymän tili
• Kohdistus tilille 6380 Muut rahoituskulut
• Korjataan seuraavaan taulukkomalliin.

KTAS eli talousarvio ja –suunnitelma raportoitava 15.1.2021 mennessä

• Myös tilinpäätössiirrot ilmoitetaan, jos ne sisältyvät talousarviolaskelmiin

TOLT

• Tytäryhteisöt, osakkuusyhteisöt, liikelaitokset ja vesihuollon taseyksikkö
• Jokaisen kunnan ja kuntayhtymän ilmoitettava, vaikkei olisi ko. yksiköitä
• Kuntayhtymäosuuksia ei ilmoiteta vielä vuonna 2021
• https://www.youtube.com/watch?v=C6FcqC4iuaE

KKNR eli neljännesvuosiraportointi

Sisäiset erät ja vyörytykset?

• Sisäisen kaupankäynnin määritelmän täyttävät sisäiset erät raportoitava neljännesvuosittain (KKNR) ja tilinpäätösarviossa (KKTPA 25.1.)
  • Tuotettava erillislaskennalla, jos ei saada automatisoidusti
  • Jos perustuu arvioon, kommentoitava
• Palveluluokkien sisäiset erät (meno ja tulo samalla palveluluokalla) eliminoidaan raportoinnista
• Vyörytykset vain kerran vuodessa (KKTPP 31.5.)
• MUISTA TESTATA!

Koronan vaikutus tukipalveluihin ja raportointiin

• Tappioita aiheutunut esim. ateria- ja siivouspalveluihin.
• Tukipalveluissa syntynyt yli- tai alijäämä tasataan varsinaisille tehtäville/palveluille tilikauden päätteeksi, jos vääristymä on olennainen.
• Suositeltava raportointitapa mm. valtionosuuksien ja vertailukelpoisuuden takia.