Velkaantuminen ja investoinnit
Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta vuoden 2022 lopussa oli tilinpäätösten mukaan 24,7 miljardia euroa, mikä on bruttokansantuotteeseen suhteutettuna noin 9 prosenttia. Lainakantaa ovat kasvattaneet kuluneella vuosikymmenellä kuntien tehtävien lisääntyminen ja merkittävät investointipaineet.
Kuntien valtionosuuksien leikkaukset, tehtävien kasvu ja palvelujen kysynnän lisäys ovat pienentäneet kuntien investointien tulorahoitusosuutta, mikä yhdessä korkean investointitason kanssa on kiihdyttänyt kuntien velkaantumista. Tämä selittää valtaosan kuntien velkamäärän kasvusta, josta niin sanottua syömävelkaa 2000-luvulla on ollut noin 4 %. Tuoreimmat tilastot kertovat kuntien velkaantumisen kiihtymisestä.
Kuntakohtaiset erot lainojen määrissä ovat suuria. Johtopäätöksiä on kuitenkin syytä tehdä varovasti, sillä kuntien velkaan ja sen rakenteeseen vaikuttavat muun muassa kunnan organisaatio ja kehitysvaihe sekä siitä johtuvat eritasoiset investointitarpeet.
Useissa kunnissa lopullinen velallinen on liikelaitos tai yhtiö. Tällaisissa tapauksissa kyseisen yksikön toiminnan taloudellinen tulos vaikuttaa lainanhoitokykyyn. Näistä syistä esimerkiksi vertailu asukaskohtaisista lainamääristä ei välttämättä anna koko kuvaa kuntien kokonaistaloudellisesta tilanteesta.
Kansantalouden tilinpidon mukaan paikallishallinnon investoinnit olivat vuonna 2023 noin 6,8 miljardia euroa, josta kuntasektorin (paikallishallinto ilman hyvinvointialueita) investoinnit olivat noin 5,4 miljardia euroa. Kuntasektorin investoinnit muodostavat puolet julkisen sektorin investoinneista. Koko kansantalouden investoinneista ne kattavat vajaan kymmenesosan eli noin 8,5 prosenttia. Koko paikallishallinnon investointimenot ovat pysytelleet jo pidemmän aikaa noin 2 prosentin mittaluokassa suhteessa bruttokansantuotteeseen. Vuonna 2023 paikallishallinnon investointien osuus bruttokansantuotteesta oli 2,5 prosenttia.
Kuntien investoinnit kohdistuvat valtaosaltaan rakennuksiin ja teihin, vesi- ja viemäriverkostoihin sekä muuhun talouden kehitystä edistävään perusinfrastruktuuriin. Lisäksi kunnilla on merkittävä toimitilojen ja rakennusten korjausvelka, jonka suuruudeksi on arvioitu jopa runsaat 4 miljardia euroa.