Kunnallinen eläkejärjestelmä on suurten muutosten edessä

Sosiaali- ja terveydenhuollon ja maakuntauudistuksen projektiryhmän asettama Eläkejärjestelmien erillisyys-työryhmä julkaisi helmikuussa loppuraportin, jossa työryhmä arvioi, että kunnallisen ja yksityisen sektorin eläkejärjestelmän yhdistäminen on teknisesti mahdollista ja myös tarkoituksenmukaista. Toisin sanoen työryhmä esittää kunnallisen eläkejärjestelmän lakkauttamista niin, että jatkossa kaikki työ vakuutettaisiin yksityisen sektorin eläkejärjestelmän TyEL:in mukaan. Kuntaliitto ja useat muut kunnat sekä eläkejärjestelmiä tuntevat organisaatiot antoivat raportista lausunnon huhtikuun loppuun mennessä. Tämä jälkeen asian valmistelu jatkuu virkamiestyönä edeten myös poliittiseen päätöksentekoon.

Työryhmäraportin ehdotusten mukaan Kevasta tulisi TyEL-laitos, joka toimeenpanisi työntekijän eläkelakia. Rahoitusteknisesti kuntatyöntekijöiden TyEL:ä vastaava osa karttuneista ja maksussa olevista eläkkeistä on siirrettävissä TyEL-järjestelmään ja TyEL-Kevaan. Työntekijän eläkelain tason ylittävä osa eläketurvasta jätettäisiin ns. Julkis-Kevaan. Se hoitaisi myös valtion eläkkeitä.

Tämä jako ei kuitenkaan yksinään riitä, sillä kunnallisen eläkejärjestelmän työvoima on ikääntyneempää, naisvaltaisempaa ja pidempi-ikäistä kuin TyEL:n vakuutetut. Muun muassa näiden syiden vuoksi kunnallisen eläkejärjestelmän palkkasummaan suhteutetut eläkemenot ovat noin 1,5 prosenttiyksikköä yksityistä eläkejärjestelmää korkeammat. Lisäksi erotus kasvaa voimakkaasti 2020-luvulla. Jos eläkejärjestelmien yhdistämisessä ei tehtäisi mitään muita toimia, yhdistäminen aiheuttaisi TyEL-maksutasoon huomattavan korotuspaineen. Tämän korotuspaineen kompensoimiseksi työryhmä ehdottaa, että kuntasektori maksaa yksityiselle työeläkejärjestelmälle ns. neutralointisumman.

Neutralointisumma maksetaan siten, että kunnallisesta eläkejärjestelmästä siirrettään TyEL:n tasoisen vastuuvelan ja vakavaraisuuspääoman lisäksi maksuvaikutusten neutraloinnin edellyttämä määrä varoja TyEL-järjestelmälle. Työryhmässä tehtyjen laskelmien mukaan tarvittavan siirron suuruus olisi 10,5 miljardia euroa, mutta neutralointisumma tarkentuu jatkovalmistelussa. Neutralointisumman määrittelyyn liittyy huomattavaa epävarmuutta, sillä pitkän aikavälin laskelmat ovat hyvin herkkiä laskelmissa käytettyjen oletusten muutoksille. Summan suuruutta kuvaa se, että keskimääräisen kunnallisveron nosto yhdellä prosenttiyksiköllä tuottaa kuntien kassaan noin yhden miljardin euron lisäverotuottoja.

Neutralointisummasta osa pystytään rahoittamaan Kevan varoista, mutta osa tullaan keräämään kuntakentältä Julkis-Kevan muita sektoreita korkeampina eläkemaksuina. Neutralointisumman rahoittaminen nostaa yhdistämisen alkuvaiheessa työn hintaa kuntasektorilla, sillä kunnat rahoittavat paitsi yksityisen työeläkejärjestelmän maksut niin myös Julkis-Kevan rahoittamisen. On kuitenkin muistettava, että neutralointiin liittyvä eläkevastuu olisi järjestelmien säilyessä erillisinä joka tapauksessa kerätty pitkällä aikavälillä kunnallisen eläkejärjestelmän rahoittajilta. Yhdistämisen seurauksena eläkejärjestelmien rahoituksesta vastaavien sektoreiden maksurasitus ei siten muutu, mutta kuntasektorin rahoitusvastuu aikaistuu.

Eläkejärjestelmien yhdistämisen hyötynä olisi riskien jakaminen yhdessä. Yhdistäminen poistaisi esimerkiksi sektorien välisistä työvoiman siirtymistä aiheutuvat vaikutukset eläkejärjestelmien maksupohjiin. Hyvin pitkällä aikavälillä yhdistyminen saattaa kuntien eläkemaksut myös yksityisen sektorin eläkemaksun tasolle.

Aiheesta lisää Kuntaliiton verkkopalvelussa:

• Työryhmä valmistelemaan kunnallisen ja yksityisen eläkejärjestelmän yhdistämistä
  
  Kuntauutinen julkaistu 19.8.2019
• Kuntaliitto on laatinut Eläkejärjestelmien erillisyys raportista alustavan lausunnon
  
  Kuntauutinen 3.4.2019,  päivitetty 25.4.2019 Kuntaliiton antamalla lausunnolla ja muistiolla

Aiheesta lisää muualla verkossa:

• Eläkejärjestelmien yhdistymisen myötä kunnilla olisi mahdollisuus kilpailuttaa eläkevakuuttajansa – kuntaliitto huolissaan yhdistämisen kustannuksista
  
  Maaseudun Tulevaisuus, uutinen julkaistu 10.8.2019