TE-palvelut 2024 -uudistus: Usein kysytyt kysymykset

Tälle sivulle olemme koonneet useimmin kysyttyjä kysymyksiä TE-palvelut 2024 -uudistuksen toimeenpanoon liittyen. Myös infotilaisuuksissamme esille tulleet kysymykset ovat sellaisenaan nähtävillä verkkosivuillamme.

Yhteistoimintasopimus

Mihin osoitteeseen valmis yhteistyösopimus ja työllisyysalueen suunnitelma lähetetään?

Ilmoitukset lähetetään TEM:in kirjaamoon osoite kirjaamo.tem@gov.fi. Ilmoituksessa tai poikkeuslupahakemuksessa tulee olla mukana diaarinumero VN/17693/2023.

Alla myös linkki Työmarkkinatorilta löytyvään ohjeistukseen ilmoitusmenettelystä, josta käy ilmi tarkemmat muotoseikat.

https://tyomarkkinatori.fi/uudistukset24/ohjeistukset

Kun ilmoitetaan yhteistyösopimusta ja palvelusuunnitelmaa ja vastuukunta toimittaa sopimuksen TEM:iin, pitääkö mukaan liittää myös kaikkien mukana olleiden kuntien toimielinten käsittelyistä pöytäkirjan otteet?

Jotta TEM pystyy arvioimaan, että yhteistoimintasopimuksessa mainitut kunnat ovat tosiaan päättäneet, että ovat mukana, ilmoituksen mukaan kannattaa liittää pöytäkirjanotteet myös kaikista mukana olevista kunnista tai muu vastaava dokumentti, josta päätös käy ilmi.

Pitääkö TE24-uudistukseen liittyvä ilmoitus nykyisten TE-toimiston tilojen vastaanottamisesta käsitellä sekä vastuukunnan että sopimuskuntien päätöksentekoelimissä?

Tilojen vastaanottaminen tai se, ettei ota tiloja vastaan tulee käsitellä todennäköisesti ainakin vastuukunnassa. Se, tulisiko tilakysymys käsitellä myös sopimuskunnassa, riippuu siitä, onko tässä kunnassa toimitiloja, joiden siirtymiseen tulisi ottaa kantaa. Jos on, mutta kunta ei halua tiloja vastaanottaa, tästä tulisi päättää kunnan päätöksentekoelimissä.

Mikä kunnan toimielin tekee päätöksen työvoimapalveluiden järjestämisestä ja yhteistoimintasopimuksen hyväksymisestä? Valtuusto, kunnanhallitus, lautakunta?

Päätöksenteko kunnassa perustuu kuntalakiin ja kunnan hallintosääntöön. Uuden toimielimen asettaminen kuuluu valtuuston toimivaltaa. Samoin jäsenten nimittämisestä siihen, ellei toisin ole sovittu esim. yhteistoimintasopimuksessa.

Kunta on yhteistoimintasopimuksissa sopimuskumppani. Jos valtuusto ei ole delegoinut hallintosäännössä päätösvaltaa asiasta sopimisesta hallitukselle tai lautakunnalle, päätöksen sopimuksen hyväksymisestä tekee valtuusto.

Vastuukunnan valtuuston tulee tehdä päätös siitä, että kunta järjestää työvoimapalvelut itse eli, että se toimii lain tarkoittamana työvoimaviranomaisena.

Jos taas kunta muodostaa yhteistoiminta-alueen yhdessä yhden tai useamman kunnan kanssa, tulee yhteistoiminta-alueen jäsenkunnankin tehdä tästä valtuustossa päätös.

Esimerkiksi jos yhteistoiminta järjestetään ns. vastuukuntamallilla, tulee kaikkien kuntien valtuustojen hyväksyä kuntalain 52 §:n tarkoittama sopimus yhteisestä toimielimestä.

Jos yhteistoiminta järjestetään niin, että työvoimaviranomaisena toimii kuntayhtymä, tulee valtuustojen hyväksyä kuntayhtymän perussopimus.

Kunnan ”valmistelupakko”

Em. päätökset perustuvat valmisteluun eli käytännössä yhteistoiminta-alue -mallissa alueen kuntien kesken käytäviin neuvotteluihin, joiden pohjalta kunnanhallitukset valmistelevat yhteistä toimielintä koskevaa sopimusta tai kuntayhtymän perussopimusta koskevat päätökset valtuustojen käsiteltäviksi. Jos kunta toimii työvoimaviranomaisena itse, valmistelee kunnanhallitus asiaa koskevan päätöksen valtuustolle.

Millä taholla järjestämisvastuu on - työllisyysalueella vai vastuukunnalla?

Kuntalain 8 §:ssä säädetään kunnan mahdollisuudesta siirtää järjestämisvastuu toiselle kunnalle tai kuntayhtymälle. Lisäksi todetaan, että lakisääteisessä yhteistoiminnassa järjestämisvastuu on sillä kunnalla, jonka kanssa yhteistoimintasopimus on tehty.

Kuntalaki on yleislaki ja erityislainsäädännössä - kuten TE-palveluita koskevassa järjestämislaissa - yleensä edellytetään, että tehtävän järjestämisvastuu siirretään kuntien yhteistoimintaorganisaatiolle eli käytännössä usein yhteiselle toimielimelle.

Järjestämislain 3 §:ssä eli määritelmäpykälässä todetaan, että työvoimaviranomainen on se kunnan tai kuntayhtymän viranomainen, joka vastaa työvoimapalveluiden järjestämisestä (sekä viranomainen, jolle on siirretty lain mukaisia viranomaistehtäviä siis KL 54 §:n mukaan). Em. kunnan viranomainen yhteistoiminnassa on yhteinen toimielin eli lautakunta, johtokunta, jaosto tms.

• juridisesti järjestämisvastuu on työllisyysalueen yhteisellä toimielimellä.
• tosiasiallisessa vastuussa järjestämisvastuun asianmukaisesta toteuttamisesta on viime kädessä ao. vastuukunta.

Otto-oikeus ja sen rajoittaminen

Voiko vastuukunnan otto-oikeutta rajoittaa siten, että vastuukunta saisi oikeuden vain palauttaa päätöksen uudelleen käsiteltäväksi?

Otto-oikeuden sisältöä ei voi rajoittaa siten, että kunnanhallituksella olisi vain oikeus palauttaa asia uudelleen käsiteltäväksi. Jos otto-oikeus säilytetään kunnanhallituksella, sillä on vastaava toimivalta kuin sen alaisella viranomaisella esim. lautakunnalla on ollut asian ratkaisemiseen uudelleen. Ratkaisuna voi tällöin olla kokonaan uuden päätöksen tekeminen tai tehdyn päätöksen pysyttäminen, muuttaminen tai kumoaminen taikka asian palauttaminen uudelleen käsiteltäväksi. Pelkästään palautusmahdollisuuden säilyttäminen ei ole mahdollista. Palauttaminen ei oikeuskirjallisuuden mukaan ole muutenkaan kovin suositeltavaa, koska se voi johtaa kierteeseen, että asiaa käsitellään moneen kertaan.

Vastuukunnan kunnanhallituksen otto-oikeus voidaan kuitenkin sulkea pois erityisesti kuntien yhteistoimintatilanteissa. Otto-oikeus voidaan poissulkea myös vain osittain, mutta tällöin lähinnä asiaryhmittäin siten, että otto-oikeus ei koske tiettyjä päätöksiä kuten henkilöstö- tai hankinta-asioita tai yksilöpäätöksiä.

Voiko otto-oikeutta rajoittaa siten, että se olisi mahdollinen vain esimerkiksi kuntalain 135 §:n mukaisilla valitusperusteilla?

Jos otto-oikeus rajattaisiin vain valitusperusteisiin, sen käyttäminen pitäisi pystyä perustelemaan. Kunnanhallituksen tulisi kertoa, miltä osin toimielimen päätös olisi lainvastainen. Toimielin voisi ymmärrettävästi olla tästä eri mieltä ja otto-oikeuden käyttämisestä voitaisiin myöhemmin valittaa.

Ehdotettu muotoilu olisi myös otto-oikeuden idean vastainen. Jos otto-oikeus säilytetään kunnanhallituksella, sillä on normaalisti vastaava toimivalta kuin alaisella viranomaisella esim. lautakunnalla on ollut asian ratkaisemiseen uudelleen. Ratkaisuna voi tällöin olla kokonaan uuden päätöksen tekeminen tai tehdyn päätöksen pysyttäminen, muuttaminen tai kumoaminen taikka asian palauttaminen uudelleen käsiteltäväksi.

Kuntien yhteistoiminnassa vastuukunnan kunnanhallituksen otto-oikeus voidaan sulkea pois erityisesti kuntien yhteistoimintatilanteissa, jos asianomaiset kunnat niin sopivat. Otto-oikeus voidaan poissulkea myös vain osittain, mutta tällöin lähinnä asiaryhmittäin kuten otto-oikeus ei koske tiettyjä päätöksiä kuten henkilöstö- tai hankinta-asioita tai TE-palveluiden yksilöpäätöksiä.   

Miten päätösvalta kunnassa on järjestetty?

Lähtökohtana on, että hallintosäännössä määrätään kunnan eri viranomaisten toimivallan jaosta ja tehtävistä. Päätösvallan osalta kysymys on kunnan hoidettavaksi lain mukaan tai muuten kuuluvista asioita, joissa kunnassa tehdään tai edellytetään tehtäväksi päätöksiä. Hallintosäännössä määritellään myös kunnan toimielin- ja henkilöstöorganisaatio. Kuntien organisaatiot vaihtelevat ja siksi kussakin kunnassa on ainakin osittain oman näköisensä hallintosääntö.

Kunnan tulee ottaa työvoimapalveluihin liittyvät tehtävät ja henkilöstö huomioon hallintosäännössä. Lähinnä kysymys on siitä, mille toimialalle ja esimerkiksi, minkä lauta- tai valiokunnan alaisuuteen tehtävät ja niitä suorittava henkilöstö sijoittuu.

Kunnissa on jo nyt työllisyyteen liittyvä tehtäviä, jotka kuuluvat toimielimen tai viranhaltijan ratkaisuvaltaan.  Nämä tehtävät on sijoitettu jollekin toimialalle/lautakunnan alaisuuteen tai jonkin viranhaltijan ratkaistavaksi. Luontevaa olisi, että näihin tehtäviin hallintosääntöön lisättäisiin työvoimapalveluihin liittyvistä tehtävistä päättäminen. Mahdollisuus päätösvallan edelleen siirtämiseen tulisi myös käydä ilmi hallintosäännöstä.

Mitä päätöksiä yhteinen toimielin voi jatkossa tehdä?

Yhteisen toimielimen toimivaltaan voisivat kuulua esimerkiksi palvelustrategiasta ja palveluverkosta päättäminen, palveluiden valvontaan liittyvät asiat, talous- ja budjetointi, henkilöstöasiat ja erilaiset delegointiratkaisut, hankintastrategia ja hankintavaltuuksista päättäminen sekä muut asiat, jotka vaikuttavat järjestämisvastuun toteuttamiseen.

Miten toimivallan siirto työllisyysalueen vastuukunnalta alueen jäsenkunnalle tapahtuu?

Järjestämislain 13 §:n mukaan järjestämisvastuussa oleva kunta tai kuntayhtymä voi sopia siitä, että osan työllisyystehtävistä hoitaakin jokin muu sopimuskunta. Kysymys on kuntalain 54 §:ssä tarkoitetusta sopimuksesta viranomaistehtävän hoitamisesta. Säännöksessä on todettu seikat, joista yhteistoimintasopimuksessa tulee vähintään määrätä. Nämä määräykset koskevat yhteistoiminnan perusteita. Vastuukunnalla on kuitenkin vastuu palvelun tuottamisen valvonnasta.

Sen sijaan yhteiselle toimielimelle tuskin annetaan päätettäväksi TE-palveluiden yksilöön kohdistuvia päätöksiä, joissa toimivalta on yleensä yksittäisillä viranhaltijoilla.

Voiko yhdellä jäsenkunnalla olla äänivaltaenemmistö vastuukunnan toimielimessä?

Kuntalaissa ei suoraan oteta kantaa mahdolliseen määräenemmistöön yhteisessä toimielimessä. Vuoden 2017 alusta kuntalakia on muutettu siten, että lakisääteisessäkään yhteistoiminnassa ei edellytetä, että jokaisella yhteistoimintaan osallistuvalla kunnalla pitäisi olla vähintään yksi edustaja yhteisessä toimielimessä. Kunnan vaikuttamista voidaan tarvittaessa turvata myös muilla menettelyillä yhteistoimintaa koskevassa sopimuksessa.

Perustuslakivaliokunta on kuntien pakollisen yhteistoiminnan järjestelyjä arvioidessaan kiinnittänyt huomiota esimerkiksi yhteistoimintatehtävien ylikunnalliseen luonteeseen, hallinnon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen yhteistoimintatehtäviä hoidettaessa sekä siihen, ettei noudatettava päätöksentekojärjestelmä anna yksittäiselle kunnalle yksipuolisen määräämisvallan mahdollistavaa asemaa. Merkitystä on annettu myös sille, onko järjestely supistanut oleellisesti yhteistoimintaan velvollisten kuntien yleistä toimialaa.

Lakisääteisessä yhteistoiminnassa yhden kunnan yksipuolinen määräämisvalta on myös katsottu olevan ristiriidassa kuntien itsehallinnon kannalta. ks. myös tuore KHO:n päätös KHO: 2023:22

”Silloin kun kunnat päättävät järjestää tiettyjä palveluja yhteistoiminnassa alueen asukkaiden hyväksi ja solmivat tätä tarkoitusta varten sopimuksen, yhteistoiminnan sujuvuuden voi katsoa edellyttävän sopimusosapuolilta korostettua lojaalisuutta suhteessa toisiinsa niin sopimusta koskevien neuvottelujen aikana kuin myös sopimuksen astuttua voimaan.” (em. tapauksesta)

Yhteisen toimielimen kokoonpanoon liittyvät olennaisesti kunkin kunnan jäsenten määrä ja mahdolliset äänivallan käyttöön liittyvät rajoitukset. Yleensä jäsenillä on yksi ääni, mutta äänivallan jakamisesta on mahdollista sopia myös toisin, jos kunnat kokevat sen tarkoituksenmukaiseksi.

Onko lainvastaista sopia äänivallan jaosta siten, että yhdellä kunnalla on äänten enemmistö?

Melko tuoreessa korkeimman hallinto-oikeuden tapauksessa (KHO:2023:22) KHO totesi, että ”perustuslain kunnallista itsehallintoa koskevaa sääntelyä oli kuitenkin perusteltua tulkita siten, ettei se ole esteenä sille, että kunnat voivat itsehallintonsa puitteissa kuntayhtymän perussopimuksessa yksimielisesti sopia myös sellaisesta järjestelystä, joka antaa jollekin kunnalle yksipuolisen määräämisvallan päätöksenteossa”. Sinänsä siis estettä ei ole sopia, että esim. vastuukunnalla on äänivaltaenemmistö, edellyttäen, että kunnat yksimielisesti näin sopivat.

Toimivallan jako vastuukunnan ja jäsenkunnan välillä

Voiko vastuukunta pidättää itsellään päätösvallan samoihin asioihin, joista on tehty viranomaistehtävän hoitoa koskeva sopimus yhteistoiminnassa mukana olevan kunnan kanssa?

Toimivalta kahdelle eri viranomaiselle (siis kunnalle) saman asian, kuten esimerkiksi starttirahan tai palkkatuen myöntämiseen, ei ole kuntalain mukaista. Näin siksi, että toimivaltarajojen tulee olla selkeitä, siten että kuntalainen tietää kenellä tarkalleen ottaen toimivalta tietyissä asioissa on.

Myös kuntalaisen oikeusturvan ja muutoksenhakuoikeuksien toteuttamisen kannalta toimivalta tulee olla yksiselitteinen.

Yhden kunnan sisällä voi kuitenkin useammalla viranhaltijalla olla toimivalta käsitellä ja päättää samoista asiaryhmistä.

Voiko vastuukunta pidättää itsellään päätösvallan palvelusta, joka on kuntalain 54 §:n mukaisella sopimuksella viranomaispalvelun hoitamisesta siirretty jäsenkunnalle?

Toimivalta kahdelle eri viranomaiselle - jäsenkunnan viranomaiselle ja vastuukunnalle - saman asian, kuten esimerkiksi starttirahan tai palkkatuen myöntämiseen, ei ole kuntalain mukaista. Näin siksi, että toimivaltarajojen tulee olla selkeitä, siten että kuntalainen tietää kenellä tarkalleen ottaen toimivalta tietyissä asioissa on.

Myös kuntalaisen oikeusturvan ja muutoksenhakuoikeuksien toteuttamisen kannalta toimivalta tulee olla yksiselitteinen.

Yhden kunnan sisällä voi luonnollisesti olla useampikin viranhaltija, jotka tekevät päätöksiä samoista asioista kuten vaikka tietyistä etuuksista.

Henkilöstö

Henkilöstöasioissa kannattaa tutustu KT:n sivuilla olevaan UKK palstaan, josta löytyy vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin.

https://www.kt.fi/te-uudistus2024/usein-kysyttya

Keitä järjestämislaissa tarkoitettu liikkeenluovutus koskee?

Liikkeenluovutus tapahtuu vain kerran eli silloin kun ELY-keskuksista, KEHA-keskuksesta ja TE-toimistoista siirtyy henkilöstöä kuntiin. ks. tarkemmin KT:n sivuilta

Pitääkö koko työllisyysalueen TE-palveluhenkilöstö olla vastuukunnan palveluksessa?

Koko TE-palveluhenkilöstön ei tarvitse olla kokonaan vastuukunnan palveluksessa. Kunnat voivat keskenään sopia henkilöstön sijoittumisesta alueen kuntien palvelukseen.

Onko niin, että jos kunnasta siirtyy työllisyyshenkilöstöä vastuukuntaan, ei kysymyksessä ole liikkeen luovutus, vaan työpaikan vaihto muutosneuvotteluiden perusteella?

Kyllä on. Liikkeenluovutus tapahtuu vain kerran - valtiolta kuntiin. Jos kunnasta tapahtuu siirtymiä esimerkiksi vastuukunnan palvelukseen, kysymyksessä ei ole liiketoimintasiirto.

Voidaanko kunnassa olevia työsuhteisia työllistää lakisääteisiin työllisyyspalveluihin? Pitääkö heidän hakea vastaavaa tehtävää varten perustettua virkaa?

Työvoimapalveluiden järjestämislain 6 §:n 2 momentin mukaan lain voimaan tullessa olemassa olevan työsuhteisen työtekijän saa palkata vastaavaan virkaan ilman hakumenettelyä. Edellytyksenä on, että henkilön palvelussuhde on jatkunut ilman keskeytystä järjestämislain voimaantulon jälkeen.

Poikkeuksellinen virkasuhteeseen ottaminen on mahdollista vuoden 2025 loppuun saakka.

Miten poikkeusolojen päätöksentekomenettely toteutetaan TE-uudistuksessa?

Poikkeusoloilla tarkoitetaan valmiuslain (2011/1552) 3 §:ssä määriteltyjä tilanteita, joita voivat olla esimerkiksi aseelliset konfliktit, suuronnettomuudet tai laajalle levinneet tartuntataudit. Poikkeusolot astuu voimaan vasta, kun Tasavallan Presidentti yhdessä Valtioneuvoston kanssa toteaa maassa vallitsevan poikkeusolot.

Yksinkertaisinta on toimia siten, että yhteistoimintasopimukseen otetaan määräys, jonka mukaan poikkeusoloissa ja häiriötilanteissa toimivaltaa voidaan siirtää lautakunnan alaiselle johtavalle viranhaltijalle.

Poikkeusoloja koskevissa hallintosääntömääräyksissä voidaan tarkemmin määrätä tästä.

Ei siis riitä, että yhteistoimintasopimuksessa viitataan vain vastuukunnan hallintosääntöön ja sen määräyksiin poikkeusmenettelystä. Näin siksi, että toimivaltaa voidaan useimmiten kunnan hallintosäännön mukaan siirtää lähinnä kunnanhallituksen toimivaltaan kuuluvissa asioissa.

Hämeenlinnan HAO 22.12.2021 (päätösnro 21/0506/2) todettiin, toimivaltaa ei voida siirtää luottamushenkilölle, esim. pormestarille.