TE24-tuumaustunti luottamushenkilöille -tilaisuuteen tulleet ja tilaisuuden keskustelukenttään tulleet kysymykset vastauksineen löytyvät alta. Esitysmateriaalin löydät täältä.

Rahoitus

Kuinka paljon kunnille tuloutetaan suoraa tukea TE24 -uudistuksen tuomien velvollisuuksien myötä?

• Palveluihin 606 miljoonaa, etuuskuluihin 216 miljoonaa euroa.

Onko varoja saatavissa esim. TEM-ministeriön budjetista?

• Kustannuksia korvataan VM:n valtionosuusmomentilta.

TE-palveluiden tulevaisuuden näkymät suhteessa hallituksen leikkauksiin esim. työttömyystuen suojaosan poisto, työssäoloehdon täyttämisen muutokset, palkkatukimalliin liittyvät muutokset. Tukeeko TE-palvelut jatkossa paremmin alanvaihtoa/uudelleenkoulutusta esim. aikuiskoulutustuen loputtua, voiko työttömyysetuudella opiskella?

• Joltain osin heikentävät; esimerkiksi työssäoloehdon koventaminen sekä koulutustuen loppuminen. Hallitusten esitys on laskettu ns. dynaamisten vaikutusten varaan eli oletettujen käyttäytymismuutosten aikaansaamien työllisyysvaikutuksien. Se voi vaikuttaa osaan työnhakijoista, ei kaikkiin.

Tuleeko toiminnan käynnistämiseen varattu rahoitus riittämään?

• Kuntaliiton arvioiden mukaan uudistus on astumassa voimaan aliresursoituna, noin 100–150 miljoonaa. Työllisyysmäärärahoja on leikattu jo ennen uudistusta, osa perusteltavissa tehtävämuutoksilla, osa ei.

Henkilö on työvoimahallinnon kirjoilla, muttei käytännössä kykene töihin - Miten menetellä? --> kunnan sanktiot e/hlö/kk

• Kunnan tai työllisyysalueen tulisi tarjota henkilölle palvelutarpeen mukaisia palveluita esim. työkyvyn kartoitus ja työttömien terveystarkastus. Jos henkilö on jo todettu lääkärintodistuksella työkyvyttömäksi ja hänen eläkehakemuksensa on hylätty, niin tällöin kunnalla tai työllisyysalueella ei ole osoittaa henkilölle palveluita vaan hän hyötyisi hyvinvointialueen järjestämästä sosiaalisesta kuntoutuksesta. Kunta maksaa työttömyyden ajalta työttömyysetuuspäivistä kuten yllä. 

Onko kaikilla työttömillä velvoite ottaa vastaan töitä? --> ellei ota, jatkuuko kunnan sanktiot? e/hlö/kk?

• Jos hakija menettää oikeuden etuuksiin, ei kunnalle sanktioita, huom. osuus etuuskuluista.

Pienten kuntien työllisyys on heikko, kärsiikö pienet kunnat, kun ei ole työpaikkoja omassa kunnassa verrattuna isompiin kuntiin/kaupunkeihin? e/hlö/kk?

• Kompensaatio poikkileikkaustilanteen mukaan, jos nyt huono tilanne, isompi kompensaatio, tuleva kehitys määrittää voittajat ja häviäjät.

Mitä tämä kaikki maksaa kunnalle entiseen verrattuna? 

• Kuntaliiton arvio on 680–690 miljoonaa €, etuudet noin 700 miljoona (lisäystä reilu 200), mutta kustannukset voivat pahimmillaan nousta reilusti yli miljardin.

Minkälaisia kustannuksia kunnalle tulee? Mitä työttömyys maksaa kunnalle tulevaisuudessa? 

• Palvelukulut, sakkomaksut, veromenetykset, muut syrjäytymisestä aiheutuvat kulut.

Lisääntyvätkö valtionosuudet kunnille, kun taas tehtäviä lisätään? 

• Kyllä, valtion tekemien kuluarvioiden mukaan.

Paljonko kunnat saavat valtiolta rahaa työllisyyspalveluihin? 

• Valtion viimeisen laskelman mukaan palvelut +606 miljoonaa €, etuuksien kompensaatio +216 miljoonaa €, Kuntaliiton arvio on suurempi.

Rautalangasta vääntäen, mikä on kunnan ja mikä valtion konkreettinen vastuu yksittäisen työttömän työttömyysturvan kustannuksesta?

Paljonko on tämän hallinnollisen siirron kustannukset kunnalle, valtiolle?

• Muutoskuluarvio reilu 30 miljoonaa €, tähän on tulossa erillinen korvaus kunnille.

Onko TE-uudistus kustannusneutraali kunnille, vai tuleeko toiminnasta kuntataloudelle uusi kuluautomaatti, minkä kustannukset paisuvat vuosittain? 

• Ei pitäisi paisua muutoin, toki pitäisi elää työttömyystilanteen mukaan, myös laskea, jos työllisyysalueen ”omistajaohjaus” toimii.

Voiko kunta maksaa oman lisän työllistämiseen ja hyödyntää paikallisia toimijoita, ja satsata esim. osatyökykyisten hoitoon ja työllistämiseen enemmän, jotta välttää sakkomaksut? 

• Voi maksaa, mutta pitää syntyä työsuhde, huom. valtiontukisäännökset, jos tuki maksetaankin muuhun kuin palkkakuluihin.

Joutuvatko toiset kunnat maksamaan toisten kuntien pitkäaikaistyöttömien kuntoutusmaksuja esim. isäntäkuntamallissa? 

• Riippuu siitä mitä yhteistoimintasopimuksessa sovittu. Yleensä kulut jaetaan alueen kuntien kesken esimerkiksi valtionosuuskriteerien mukaisessa suhteessa. Jos tässä tarkoitetaan kuntoutusmaksuilla esimerkiksi työnhakijalle tehtäviä työ- ja toimintakyvyn kartoituksia, niin nämä pääsääntöisesti kustannetaan työllisyysalueen budjetista. Jos työnhakija ohjataan kuntouttavaan työtoimintaan, niin työnhakijan oma kunta maksaa työttömyysetuuskustannukset siltä ajalta, kun työnhakija on kuntouttavassa työtoiminnassa. Se riippuu ihan mitä yhteistyösopimuksessa on päätetty ja miten eri kustannuseriä kohdennetaan työnhakijan omalle kunnalle. Yleisesti todennettuja aiheuttamisperiaatteen mukaisia kustannuksia, jotka ovat joissakin yhteistyösopimuksissa päätetty siirtää maksettavaksi palvelun käyttäjän kunnalle ovat esimerkiksi palkkatuki, opiskelu työttömyysetuudella ja koto-koulutukset. 

Rahoitus huolettaa; mitä rahoituspohjasta tiedetään, mitä on nyt päätetty?

• Joitain leikkauksia on ajettu sisään jo ennen uudistuksen voimaantuloa, esim. työllisyysmäärärahat n. 40 miljoonaa €. Tietyt työllisyysmomentit ovat myös alentuneet selvästi viime vuosina, joka vähentää kunnille siirtyvää rahoitusta.

Koska TE-työ on valtionavun piirissä, niin miten rahoitus tullaan järjestämään ja millä kriteereillä? 

• Uusien valtionosuuskriteerien mukaan: työikäinen väestö 43 %, laaja työttömyys 51 %, vieraskielisyys 5 %.

Kotoutuminen, maahanmuutto

Miten työperäistä maahanmuuttoa pyritään vahvistamaan TE-uudistuksen myötä?

• TE-uudistuksessa työvoimaviranomaisille siirtyvää kansainvälisen työnvälityksen tehtävää tuetaan vahvassa kumppanuudessa valtion Work in Finland –toiminnon tarjoamilla valtakunnallisilla rakenteilla ja palveluilla. Uudistuksessa EURES-asiantuntijat siirtyvät työvoimaviranomaisille ja KEHA-keskuksen Work in Finland -toimintoon. Asetuksilla tullaan vielä tarkentamaan työvoimaviranomaisen kansainvälisen työnvälityksen tehtäviä. Palveluita voidaan lisäksi vahvistaa myös yhteistoimintasopimuksessa sopien tai osana kunnan yleistä toimialaa, jotta palvelut kohdentuvat räätälöidysti paikallisten työmarkkinoiden tarpeisiin. Kansainvälisen rekrytoinnin asiakaspolkua mallinnetaan Work in Finland -yhteistyössä ja malli tuodaan TE24 toimeenpanoa valmisteleviin elimiin.

Ennakkokysymykseni liittyy maahan muuttaneiden TE-palveluihin, miten ne kehittyvät tässä muutoksessa? (Kotoutumispalvelut siirtyvät myös.)

• Kotoutumislain uudistus astuu voimaan yhtä aikaa TE-uudistuksen kanssa. Työnhakijana olevien kotoutuja-asiakkaiden palveluita koskee sekä työvoimapalveluiden järjestämisestä annettu laki että kotoutumislaki. Työvoimaviranomainen vastaa kotoutumisohjelmaan sisältyvien palveluiden järjestämisestä työnhakijana olevalle maahanmuuttajalle.  
•  
• Kotoutumisohjelma on uusi kotoutumisen alkuvaiheen palvelukokonaisuus, josta tulee laatia uusi asiakirja ja jonka vähimmäissisällöstä säädetään kotoutumislaissa. Uutena palveluna kotoutuja-asiakkaille tulee esimerkiksi monikielinen yhteiskuntaorientaatio ja jatkossa kotoutumiskoulutukseen sisältyy kielitaidon päättötestaus.  Kotoutumiskoulutusten järjestämisvastuu siirtyy kunnille TE-uudistuksen myötä, joka varmasti kehittää kotoutumiskoulutuksia vastaamaan alueiden tarpeisiin entistä paremmin. 
• Jatkossa kunnilla on kokonaisvastuu kotoutumisen edistämisestä ja uuden kotoutumislain myötä kunnat vastaavat myös työvoiman ulkopuolella olevien kotoutumisen edistämisestä. Kotoutumispalveluja tulee jatkossa tarjota esimerkiksi kotihoidon tukea saaville. Työvoiman ulkopuolella olevien palvelujen järjestämisestä vastaa kunta, joka voi päättää mihin palvelut hallinnollisesti sijoittuvat ja miten ne organisoidaan. Myös nämä palvelut voidaan järjestää kuntien välisenä yhteistyönä, esimerkiksi työllisyysalueella. Kotoutuja-asiakkaiden palvelut ja kotoutumisen prosessit vaativat jatkossa tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden välillä. 

Yhdyspinnat

Kuntien yhteistyö hyvinvointialueiden kanssa. Ohjaamoiden TE-palveluiden tulevaisuus?

• Laissa työllistymisen monialaisesta edistämisestä on oma pykälä nuorten työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Sillä tarkoitetaan alle 30-vuotiaille suunnattua matalan kynnyksen palvelua, joka toimii Ohjaamon kaltaisesti. Tarkoituksena on siis varmistaa, että Ohjaamot säilyvät ja kehittyvät edelleen monialaisina nuorten matalan kynnyksen palvelupisteinä. Jatkossakin Ohjaamo-toiminnasta vastaava taho voi olla myös jokin muu kuin työvoimaviranomainen, esimerkiksi nuorisotoimi. Työllisyysalueiden tulee neuvotella palvelupisteiden järjestämisestä yhdessä palvelun keskeisten toimijoiden kanssa, ja palveluiden tulee olla nuorille helposti saavutettavissa. Ohjaamojen toiminta vaihtelee maassamme runsaasti, osalla alueista toiminta on niin hyvin vakiintunutta, ettei uudistus välttämättä aiheuta suuria muutoksia. Osalla alueista nuorten monialaisen palvelun kehittämisessä on enemmän tekemistä. Olennaista on arvioida tilannetta alueen toimijoiden kanssa, jotta yhteispalvelu palvelee alueen nuoria mahdollisimman hyvin. 

Miten hyvinvointialueet koetaan kuntakentällä?

• Tilanteet vaihtelevat hyvin runsaasti kuntien ja eri alueiden välillä. Strategisen yhteistyön tilanne on suurella osalla alueista vielä alkuvaiheessa. Strategisia yhteistyösopimuksia on suurella osalla alueista laadittu tai laaditaan parhaillaan. Osassa sopimuksista on huomioitu myös työllisyyden edistäminen. Lakisääteisiä neuvotteluita (yhteistyöneuvottelut ja ns. hyte-neuvottelut) on myös suurimmalla osalla alueista pidetty. Yhteistyöfoorumeita, työryhmiä ja verkostoja on myös rakennettu ja niiden toimivuus vaihtelee eri alueilla. Myös yhdyspintakohtaisesti tilanne on eri vaiheissa ja myös työllisyyden edistämiseen liittyvä yhteistyö on hyvin vaihtelevaa. Osalla alueista yhteistyö on tiivistä ja sille on perinteitä, osalla alueista yhteistyö on vielä rakennusvaiheessa. Hyvinvointialueiden palveluverkkovalmistelu on vaikuttanut yhteistyön kehittymiseen monella alueella viime kuukausina. 
• Kuntien ja hyvinvointialueiden sekä Kelan ja muiden toimijoiden alueellista yhteistyötä koskevat suositukset on juuri julkaistu. Kannattaa tutustua: Kansalliset suositukset yhdyspintojen rakentamiseen alueelle - Ajankohtaista - Työmarkkinatori (tyomarkkinatori.fi) Suosituksissa käsitellään laajasti yhteistyön kokonaisuutta, varsinaisten yhteistyön suositusten lisäksi. 

Miten tässä uudistuksessa kunnissa ja kaupungeissa varmistetaan kolmannen sektorin eli monien tärkeiden yhdistysten ja järjestöjen mahdollisuus työllistää edelleen mm. palkkatuella pitkäaikaistyöttömiä ja osatyökykyisiä ihmisiä työkykyä parantavaan ja ylläpitävään yhteiskunnallisesti tärkeään monipuoliseen työhön? Kolmannen sektorin järjestöt ja yhdistykset antavat mm. tukipalveluja kotona pärjäämiseen ikäihmisille/sairaille, pitävät huolta liikunta- ja harrastuspaikoista ja tekevät laaja-alaista yleishyödyllistä työtä ja avunantoa ihmisille. Jos työssäoloehto ei kerry enää jatkossa palkkatukityössä niin se laittaa eriarvoiseen asemaan nämä suurelta osin osatyökykyiset henkilöt ja muutkin palkkatukityötä tekevät, ettei heille esim. ole mahdollisuutta päästä työttömäksi. jos joutuvat niin ansiosidonnaista työttömyysturvaa, joka tuntuu jopa perustuslain vastaiselta muutokselta, kun kaikkien työ ei katsota sen arvoiseksi, että se kerryttäisi työssäoloehtoa. Monelle osatyökykyiselle palkkatukityö on ollut ainoa mahdollisuus tehdä tärkeää työtä yhteiskunnan eteen eri yhdistyksissä/järjestöissä ja säätiöissä ja parantaa työkykyä ja terveyttään ja talouttaan näissä töissä, joka estänyt syrjäytymisen ja työkyvyn ja terveyden totaalisen heikkenemisen. Se että osatyökykyinen tai pitkäaikaistyötön ei pääsisi mihinkään töihin tulee yhteiskunnalle paljon kalliimmaksi kaikkine seurausilmiöineen, kuten päihde- ja mielenterveys- ja talousahdinko-ongelmien sekä toimeentulotukien ym. avustusten muodossa.

• TE-uudistus ja kannustava rahoitusmalli ohjaavat ja kannustavat jatkossa kuntia ja työllisyysalueita työllistämään työtön mahdollisimman nopeasti ja käyttämään vain vaikuttavia palveluita. Palkkatuki kolmannelle sektorille ei ole ollut tutkimusten mukaan vaikuttavaa työllistämistä, vaan henkilö on palannut palkkatukijakson jälkeen takaisin työttömäksi työnhakijaksi. Jatkossa valtion ja kuntien tulee pohtia uusia toimintamalleja, joilla tuetaan kolmannen sektorin tekemää arvokasta työtä.  
• Jos mietitään työssäoloehdon täyttymistä ja palkkatukityön kannattavuutta sen osalta, niin jatkossa osatyökykyisten ja 60 vuotta täyttäneiden pitkään työttömänä olleiden osalta työssäoloehto kertyy myös palkkatukityössä, mutta vasta 10 kuukauden työskentelyn jälkeen.

Miten on ajateltu huomioitavan tai miten huomioidaan hyvinvointialueiden ja TE-palvelujen, nykyisten ja uusien, yhteistyö hoiva-alan työpaikkojen sijoittumisessa tehdasvaltaisille maaseutualueille monipuolistamaan perheiden asumisen ja työnteon mahdollisuuksia ekologisesti ilman pitkiä työmatkoja alueilla, joissa julkista liikennettä ei ole vuorotyöläisille saatavilla?

• Työpaikkojen sijoittuminen on hyvä huomioida kuntien, työllisyysalueiden ja   hyvinvointialueiden yhteistyössä ja vuoropuhelussa. Tähän vaikuttaa merkittävästi myös tuleva hyvinvointialueiden palveluverkko.

Miten järjestöjen työllistävä rooli ja asema saadaan mukaan rakenteisiin ja niiden suunnitteluun?

• Järjestöt ovat tärkeitä kumppaneista tuleville työvoimaviranomaisille ja ainakin osalla alueista tehdään tiivistä yhteistyötä järjestökentän kanssa. Mikäli alueella on yhteistyörakenteita ennestään järjestöjen kanssa, etenee yhteistyö myös TE24-valmistelussa oletettavasti helpommin. Työllisyysalueiden asiantuntijoiden on tärkeää jo valmisteluvaiheessa kiinnittää huomiota myös järjestöyhteistyöhön ja järjestöyhteistyön rakenteisiin. Järjestöt ovat tärkeitä toimijoita työllisyyden ekosysteemissä. Olennaista järjestöyhteistyössä on järjestöjen yhteiset foorumit ja rakenteet, jotta erilaisten järjestöjen ja yhdistysten ääni pääsee yhdenvertaisesti kuuluville.
• Myös järjestöjen on tärkeää olla nyt alueella aktiivisia eli ottaa yhteyttä valmistelijoihin ja pyrkiä yhdessä valmistelijoiden kanssa löytämään sopivia foorumeita yhteistyölle, jotta järjestöjen rooli huomioidaan alueilla kyseisellä alueelle sopivilla toimintatavoilla.

Onko uudistuksella vaikutusta kuntien työpajatoimintaan? Jos/kun on, niin mitä?

• Työllisyysalueet pohtivat hankintojen osalta, miten ne jatkossa tulevat palveluita tuottamaan; omana toimintana, ostopalveluina, kumppanuusmallilla tai näiden yhdistelmillä. Työllisyysalueet tulevat pohtimaan, mikä on vaikuttavin ja työnhakijaa parhaiten eteenpäin vievä palvelu. 

Tullaanko TE-uudistuksen yhteydessä kiinnittämään huomiota työttömien työkykyä tukeviin palveluihin yhteistyössä hyvinvointialueen/muiden toimijoiden kanssa yhteistyössä (osallistavaa/aktivoivaa/ennaltaehkäisevää toimintaa)? Eli miten ohjataan omaehtoiseen työkyvyn ylläpitämiseen (fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen toiminta- ja työkyky)? Ohjataanko esim. työttömien terveystarkastukseen vahvemmin ja lisätäänkö työkykyyn asiantuntijoiden määrä uudistuksen myötä?

• Tällä hetkelläkin työnhakija voidaan ohjata työkyvyn arviointiin ja työttömien terveystarkastukseen asiakkaan palvelutarpeen mukaisesti. Jatkossa TE-uudistus ja kannustava rahoitusmalli ohjaavat kuntia ja työllisyysalueita entistä nopeammin ohjaamaan kohti työelämää ja yksi keino siihen on, että työllistymisen esteet kartoitetaan. Työkykyasioissa kunnat ja työllisyysalueet tekevät tiivistä yhteistyötä ja käyvät vuoropuhelua hyvinvointialueiden kanssa. 

Kiinnitetäänkö palveluissa huomiota työhyvinvoinnin kokonaisuuteen, osa-alueisiin, merkitykseen? 

kts. yllä oleva vastaus.

Nuorten alle 30-vuotiaiden monialaiset matalankynnyksen palvelut eli Ohjaamo/Ohjaamon kaltaiset palvelut.

Jos kunnassa on jo ennen uudistusta ollut Ohjaamo (nuorisopalvelujen toimintaa laajalla verkostoyhteistyöllä); tuleeko uusia velvoitteita palvelujen tuottamiseen, huomioidaanko valtionavussa resurssointi?

• TE-uudistuksen rahoitus myönnetään kunnille valtionosuuden kautta, joten kunnat ja työllisyysalueet voivat itse päättää resurssoinnista kunnalle tai työllisyysalueelle myönnettävän määrärahan puitteissa. Laki työllistymisen monialaisesta palvelusta, joka astuu voimaan yhtä aikaa TE-uudistuksen kanssa 1.1.2025 pitää sisällään myös 16 §:n Nuorten työllistymistä edistävä monialaisen tuen yhteispalvelun, joka on jatkossa lakisääteinen tehtävä.
• Mahdollistaa entistä paremmin paikallistasolla yhteistyön yrittäjien, oppilaitosten kunnan oman palvelutuotannon ja perusterveyden- ja sosiaalihuollon ym. paranevien lähipalveluiden kanssa. On hyvä huomioida, että tavoitteena on kohentaa julkista taloutta useilla miljardeilla euroilla

Miten heikossa työmarkkina-asemassa olevien ja tuen tarpeessa olevien palveluiden järjestämisen saumaton yhteistyö järjestetään, kun hyvinvointialue on kriisissä, eikä asiakastyöhön riitä heiltä resurssia?

On haastava tilanne, jos hyvinvointialueella ei ole resursseja hoitaa lakisääteisiä eikä hyvinvointia edistäviä palveluita. Kuntien ja hyvinvointialueiden on silloin erityisen tärkeä yhdessä pohtia ratkaisuja siihen, kuinka palvelut kyseisen kohderyhmän kohdalla voidaan hoitaa.

Siirtyykö kuntouttava työtoiminta kuntiin?  Milloin?

• Ei ole näkyvissä, että kuntouttava työtoiminta siirtyisi sellaisenaan kuntiin. Hallitusohjelmassa on kirjaus ”kuntouttavan työtoiminnan työhön suuntaavien palvelujen siirrosta”. Tähän liittyen Kuntaliitossa on laadittu muistio, jossa on hahmoteltu uutta matalan kynnyksen palvelua työvoimaviranomaisille. Muistiossa luodaan näkymä siitä, että kuntouttava työtoiminta ja sosiaalinen kuntoutus jäisivät hyvinvointialueille, mutta työvoimaviranomaiset saisivat palveluvalikkoon uuden matalan kynnyksen palvelun, joka olisi ns. kevyempi palvelu vaikeassa työmarkkina-asemassa oleville työnhakijoille, jotka ovat lähempänä avoimia työmarkkinoita kuin nykyiset kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat.
• Tämä kehittämistyö on kesken eli Kuntaliiton muistio on toimitettu TEM:ille ja asian selvittely on siellä aloitettu. Asian etenemisestä kuullaan myöhemmin lisää.

Pienten kuntien näkökulma

Kuinka varmistetaan, että nyt toimivat rakenteet ja mallit pienissä kunnissa eivät tuhoudu/jää huomiotta? 

• Olemme yhdessä luomassa täysin uutta mallia, jonka toteutumisessa ihan kaikilla kunnilla on tärkeä ja merkittävä rooli. Yhteistyö erikokoisten kuntien kesken on tärkeää ja toimivat, hyvät käytännöt kannattaa ilman muuta hyödyntää

Kuinka huomioidaan se, että TE-alueilla toimivat eri kokoiset kunnat ja heidän asukkaansa saavat palvelua alueilla, joissa etäisyydet ovat suuria ja julkista liikennettä ei ole? 

• Jokaisella kunnalla on oma rooli uudistuksen toteuttamisessa ja palvelujen vakiinnuttamisessa riippumatta siitä, millainen vastuunjako työllisyysalueella on. Jokaisella kunnalla on tärkeä rooli, kun asukkaita ohjataan ja neuvotaan työllisyyspalvelujen piiriin. Uudistuksen yhtenä tavoitteena on tuoda palvelut lähelle työnhakijoita ja työnantajia. Vastuukuntamallissa vastuukuntien tehtävänä on nimenomaan varmistaa, että jokaisessa oman työllisyysalueen kunnassa on TE-palvelut saatavilla. 

Mitä asioita tulisi pienessä kunnassa huomioida? 

• Sen lisäksi, että kunnat sopivat keskenään, miten palvelut järjestetään, on tärkeää pohtia, miten palvelut saadaan osaksi omankin kunnan elinvoiman vahvistamista ja miten esimerkiksi osaavan työvoiman saatavuus varmistetaan. Kyse ei ole pelkästään palvelujen tai henkilöstön siirrosta valtiolta kunnille. Ihan jokaisella kunnalla on rooli uudistuksen toteuttamisessa ja palvelujen vakiinnuttamisessa riippumatta siitä, millainen vastuunjako työllisyysalueella on.

Toivoisin asian esittelemistä erityisesti pienen kunnan näkökulmasta. Kuinka käy pienten kuntien palveluiden saanti kivijalkapalveluna? 

• Tällä hetkellä on 15 TE-toimistoa, joilla on noin 80 toimipistettä. Yksi uudistuksen tavoite oli, että saadaan palvelut lähemmäksi asiakkaita ja se taas riippuu siitä, miten palvelut sovitaan kuntien kesken järjestettäväksi. 

Sopimukset, henkilöstö, vastuut

Työllisyysjaoston tai vastaavavan kuntiin perustettavan poliittisen toimikunnan rooli uudistuksessa huomioiden ylimenokausi (kuntavaalit). Saattaen siirto joka tapauksessa, mutta millaiseksi ko. lautakunnan/toimikunnan rooli ja merkitys tulisi muodostua?

• Toimielimen tehtävät ja rooli määräytyvät pitkälti alueen kuntien laatiman yhteistoimintasopimuksen perusteella. Yhteistoimintasopimusta ja palveluiden järjestämistä koskevassa sopimuksessa on tullut kuvata tehtävänjakoa vastuukunnan ja muiden kuntien välillä. Sopimuksella kunnat ovat sopineet työvoimapalveluiden järjestämisvastuun siirrosta yhdelle sopimuskunnista eli ns. vastuukunnalle. Yhteinen toimielin sijoittuu vastuukunnan organisaatioon. Järjestämisvastuu merkitsee sitä, että vastuukunta vastaa kuntalain 8 §:n mukaisesti järjestettävien palvelujen ja muiden toimenpiteiden:
• 
  1) yhdenvertaisesta saatavuudesta;
  2) tarpeen, määrän ja laadun määrittelemisestä;
  3) tuottamistavasta;
  4) tuottamisen valvonnasta;
  5) viranomaiselle kuuluvan toimivallan käyttämisestä.
  
  Toimielimen tehtävät muodostuvat muun muassa. em. asioiden suunnittelemisesta ja päättämisestä. Lisäksi toimielimen tehtäviin kuuluu esimerkiksi viranomaiselle kuuluvan toimivallan käyttäminen ml. delegoinnit ja valtuus kuntalain 54 §:n mukaisen sopimuksen tekemiseen. Kuntaliiton TE24-hallintosääntöohjeessa on käsitelty hieman yksityiskohtaisemmin toimielimen tehtäviä. Ohje löytyy tästä linkistä:
  https://www.kuntaliitto.fi/julkaisut/TE-palvelut2024-uudistuksen-kasikirja/3-ohje-jarjestamisen-hallintosaantomuutoksista 
   
  • Ohje kuntien TE-palvelut 2024 -uudistuksen yhteistoimintasopimuksessa määrättävistä asioista | Kuntaliitto.fi

Miten yhteistyösopimukset laaditaan?

Kuntaliitossa on laadittu ohje sekä yhteistoimintasopimuksen laadintaan (KL 51-52 §) että toimivallan siirtoon vastuukunnalta alueen muun kunnan viranhaltijalle (KL 54 §). Yhteistoimintasopimukset on tullut jo laatia ja toimittaa työ- ja elinkeinoministeriöön 31.10.2023 mennessä. Ohjeessa on kuitenkin hyödyllistä tietoa huomioon otettavaksi muissakin yhteistyösopimuksissa. Ohjeet löytyvät Kuntaliiton TE24-verkkosivuilta. Tässä linkit ohjeisiin: 

• https://www.kuntaliitto.fi/julkaisut/TE-palvelut2024-uudistuksen-kasikirja/4-tyovoimapalveluita-koskeva-ohje-sopimuksesta 

Työntekijöiden ja päättäjien koulutus- ja ohjausvastuu on missä, ministeriössä vai keskitetysti jossain väliportaan hallinnossa? 

• Työnantajilla on työntekijöiden perehdytys- ja ohjausvastuu. Työvoimapalveluiden substanssikoulutusta kuntien henkilöstölle tarjoaa keskitetysti KEHA-keskus.
• Kunta voi perehdyttää luottamushenkilöt esim. lautakuntien ja jaostojen jäsenet.

Millaisia työllistymistä edistäviä toimenpiteitä kunta voi tehdä? Kuinka pitkälle säädeltyjä ne ovat? Vai voiko vapaasti käyttää mielikuvitusta?

• TE-uudistuksen rahoitus on kunnille yleiskatteellista. Tällä hetkellä useat kunnat ovat tukeneet lakisääteisiä TE-palveluja omilla vapaaehtoisilla työllisyyttä tukevilla palveluillaan, jotka ovat kuluvat kunnan yleisen toimialan piiriin. TE-uudistus ja siihen kytketty kannustava rahoitusmalli tähtää siihen, että työnhakija työllistyy mahdollisimman nopeasti. Jos siihen tarvitaan lakisääteisten palvelujen lisäksi myös muita palveluja, ei niiden käyttämiseen ole estettä, jos kunnan tai työllisyysalueen rahoitus mahdollistaa sen.

Onko siirtyvillä työntekijöillä työsuhteen suoja-aika siirtyessään valtion töistä kunnan palvelukseen. Kuinka palkkaus muuttuu?

• Liiketoimintasiirtoon liittyen henkilöstölle ei ole säädetty mitään suoja-aikaa. KT:n sivuilla on vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin ja esimerkiksi noudatettavista virka- ja työehtosopimuksista on vastattu seuraavasti. 
• Mitä virka- ja työehtosopimusta sovelletaan liikkeenluovutuksella siirtyvään henkilöstöön? 
• KT ja pääsopijajärjestöt ovat sopineet kunta- ja hyvinvointialan virka- ja työehtosopimusten soveltamisen aikaistuksesta. Täten TE2024-uudistuksen yhteydessä liikkeen luovutuksella siirtyvään henkilöstöön sovelletaan kunta- ja hyvinvointialan työ- ja virkaehtosopimusten mukaisia ehtoja liikkeen luovutuksesta eli 1.1.2025 lukien. 
• Lisää kysymyksiä ja vastauksia löytyy seuraavan vastauksen lopussa olevasta linkistä. 

Lakkautetaanko viranhaltijoiden virat?

• Siirtyviä TE-palveluiden tehtäviä valtiolla hoitava henkilöstö siirtyy liikkeen luovutuksella luovutuksensaajan (l. perustettavat työvoimaviranomaiset) palvelukseen entisin työ- tai virkasuhteen ehdoin. Uusi työnantaja arvioi, onko kyseessä työ- vai virkasuhde.
• Henkilöstön siirtymiseen liittyvissä asioissa kuntatyönantajia avustaa KT, jonka sivuilla on paljon informaatiota TE24 uudistukseen liittyvistä henkilöstöasioista. 
  https://www.kt.fi/te-uudistus2024/usein-kysyttya#miten-siirto-tapahtuu 

Resurssien osto toisilta TE-alueilta ja hinnoittelu?

• Työvoimaviranomaiset voivat tehdä paljon erilaista yhteistyötä ja hankkia palveluita myös yhteistyössä toisen tai muiden työvoimaviranomaisten kanssa esimerkiksi kilpailuttamalla ylialueellisia tai jopa valtakunnallisia palveluita ja koulutuksia.
• Hankintoja voi tehdä myös toisilta työllisyysalueilta ottaen kuitenkin huomioon hankintalain asettamat reunaehdot mm. suorien hankintojen tekemiseen. 
• Palvelujen hinnoittelua koskevat ratkaisut tehdään alueilla ja useilla työllisyysalueilla hinnoittelua koskevat päätökset tekee yhteinen toimielin. 

Tietojärjestelmät, ICT

Miten huolehditaan erilaisten tietojärjestelmien tietojen siirto vastuukunnalle ja siitä eteenpäin kaikkien kuntien käytettäväksi? Miten varmistetaan, ettei palvelussa itsessään tule kohtuuttomia katkoja ja sitä kautta aiheuteta ylimääräistä viivytystä asiakkaiden palvelussa?

• Kunnilla on velvollisuus käyttää lakisääteisten työvoimapalveluiden hoitamisessa KEHA-keskuksen tuottamia valtakunnallisia tietojärjestelmiä. KEHA-keskus vastaa kuntien käyttöön tulevista tietojärjestelmistä.
   
• Kunta vastaa muutoksista omaan ympäristöönsä, jotta pakolliset tiedonsiirrot saadaan toimimaan ennen vuodenvaihdetta. Pakollisia tiedonsiirtoja liittyy erityisesti erilaisten maksatusten hoitamiseen.
   
• Tietojärjestelmiä koskevaa valmistelua on tehty valtakunnallisissa valmisteluryhmissä (Palvelut ja digitalisaatio) sekä KEHA-keskuksen vetämissä pilottiprojekteissa. Tarvittavia tietoja löytyy Työmarkkinatori-sivustolta ja sen kautta löytyvästä valmistelijoille tarkoitetusta TE24-tietopankista.
   
• Erityisesti järjestämisvastuussa olevien organisaatioiden (kunta, vastuukunta, kuntayhtymä) tulisi ottaa oma tietohallintonsa tiiviisti mukaan valmisteluun ja perehtyä olemassa oleviin materiaaleihin, jotta tarvittavat muutokset ehditään tehdä.
• Kuntien, KEHA-keskuksen ja TE-toimistojen tulee syksyn aikana tehdä huolelliset valmistelut asiakkuuksien ja tietojen sujuvan siirron mahdollistamiseksi, sekä kukin tahoillaan että tiiviissä yhteistyössä toistensa kanssa.

Palvelujen kehittäminen pelkän siirron sijaan, asukasnäkökulma ja palvelujen löydettävyys

Mitä tukea Kuntaliitto antaa työllisyydenhoidon strategisen suunnittelun tekemiseksi kunnissa? 

• Työllisyysstrategia on keskeinen työkalu ja sen rooli ja merkitys on paikallisesti keskusteltava ja määriteltävä.​​ Kunnat ja työllisyysalueet suunnittelevat työllisyysstrategian paikallisten tarpeiden, vahvuuksien ja toimintaympäristön mukaisesti. 
• Kuntaliitto tukee valtakunnallisesti kuntien ja työllisyysalueiden työllisyyden edistämistä mm. vaikuttamalla valtakunnallisessa neuvottelukunnassa, jolla on mahdollisuus tehdä esityksiä lainsäädäntöön ja tukee osaltaan valtakunnallisten työllisyyden edistämisen tavoitteita. 

Miten uudistuksen alkuvaihe vaikuttaa asiakkaaseen ja hänen tarvitsemiinsa palveluihin? Siirtymävaiheessa ei pidä unohtaa asiakasnäkökulmaa.

• TE-palvelua tarvitseva asiakas ei ole kiinnostunut siitä, kuka palvelun hallinnollisesti järjestää. Asiakkaalle on tärkeää luoda mielikuva, että saman katon alta löytyvät niin sivistyspalvelut kuin yhdyskuntatekniset ja työllisyyspalvelutkin jatkossa. Tärkeintä on, että palvelun piiriin pääseminen on sujuvaa ja asiakaslähtöistä. Jokaisen kunnan asukkaalle on hyvä luoda mielikuvaa, että omasta kunnasta saa minimissään neuvontaa ja ohjausta palvelujen piiriin. Asukkaille hallinnollisen järjestämistavan (työllisyysalueet) ei pitäisi näkyä, vaan se, että TE-palvelut ovat osa jokaisen kunnan peruspalvelua jatkossa.
   
• Miten Kuntaliitto varmistaa yhteistyön työllisyysalueiden ja TE-toimiston (henkilöstön) välillä? TE-toimiston asiantuntijoilla on halua olla mukana kehittämässä ja luomassa parhaita toimintatapoja. Valitettavasti ainakin Uudenmaan TE-toimisto estää henkilöstön osallistumisen työryhmiin ja linjauksen mukaan syyskuusta eteenpäin saa olla kaksi kehittämispäivää ja max 10 tuntia saa käyttää aikaa kunnan koulutusmateriaaleihin. Ilmeisesti sitä ennen yhteyksiä puolin ja toisin ei saa olla. Eikö tässä kuitenkin olla tekemässä yhteistä uudistusta? 
  
  Kuntaliitto tekee henkilöstön siirtoon liittyvissä kysymyksissä yhteistyötä Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien (KT) kanssa, jonka pöydällä kaikki henkilöstön siirtoon liittyvät asiat ovat. Työllisyysalueet eivät voi tarjota TE-palveluita täysimääräisesti heti 1.1.2025 lukien, jos työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnassa ja hyvinvointialueella annetun lain mukaiset yhteistoimintaneuvottelut voidaan tosiasiallisesti käynnistää vasta liikkeen luovutuksen jälkeen. Ratkaisua asiaan etsitään parhaillaan ja KT on mm. esittänyt, että lainsäädäntöä muutettaisiin kiireellisesti, jotta voidaan varmistaa TE-uudistuksen toteutuminen sen tavoitteiden mukaisesti.

Mitkä ovat olleet TE24-uudistusta edeltävien kuntakokeilujen tärkeimmät tulokset ja miten niitä tullaan hyödyntämään 1.1.2025 eteenpäin?

• Edellisissä kuntakokeiluissa alkanut henkilökohtaisten palvelujen vahvistaminen (sama vastuuvirkailija, ’omavalmentaja’ palvelupolun alusta loppuun) on jatkunut, ja viimeisten vuosien aikana ovat painottuneet selvästi myös palvelujen koordinaatio sekä yhteistyön eri ulottuvuudet. Työllisyyden kuntakokeiluissa on kyetty tuomaan lakisääteisten TE-palvelujen rinnalle kuntien yleisen toimialan alla olevat palvelut. Aikaisemmissa kokeiluissa on syntynyt paljon hyviä käytäntöjä, joita kuntien on tärkeä yhdessä tutkia ja hyödyntää uutta toimintamallia rakentaessaan.

Onko POMA-prosessiin tulossa kevennyksiä? 

• Hallitus on esittämässä kevennystä kolmen ensimmäisen kuukauden aikana tapahtuviin tapaamisiin. Pohjoismaisen työvoimapalvelumallin rahoitukseen oli varattu 70 miljoonaa € ja se on eri tutkimuksissa osoitettu olevan riittämätön.  

Miten varmistetaan asiakkaan osallisuus ja asiakasnäkökulma uudistuksessa?

• Uudistuksen yksi tavoitteista oli, että asiakasta tavataan kasvokkain heti palvelun alkuvaiheessa eli palvelu toteutetaan lähipalveluna. Tällöin lähdetään rakentamaan asiakkaan ja virkailijan välille luottamuksellista suhdetta, joka vahvistaa asiakkaan osallisuutta. 

Aikuiskoulutus, koulutus 

Onko ennakoitu - mitä haasteita aikuiskoulutustuen lakkauttaminen tuo työvoimapalveluille? 

• Työllisyysalueet voivat järjestää koulutuksia tai hankkia koulutuspalveluita työttömille työnhakijolle. Aikuiskoulutustuen lakkautus vaikuttaa eniten sellaisiin henkilöihin, jotka lisäkouluttavat itseään työuran eri vaiheissa tai kouluttautuvat uuteen ammattiin. Työryhmän esityksissä korvaavaksi malliksi korostuu entistä suurempi yksilön vastuu kustannuksista toimeentulon osalta (esimerkiksi esitetty vaihtoehtona lainan nostamista turvaamaan opiskeluaikaista toimeentuloa) sekä toisaalta myös työnantajille. Työryhmässä on kuitenkin ehdotettu, että koulutuksia kohdennettaisiin lisäämällä rahoitusta erilaisille koulutuksessa aliedustetuille ryhmille, kuten esimerkiksi pelkän peruskoulun tai heikkojen perustaitojen varassa oleville, tai muutoin heikossa työmarkkina-asemassa oleville. Lakkautus siis heikentää mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen ja alanvaihtoon, mutta ei vaikuta suoraan työvoimapalveluiden piirissä oleviin työttömiin työnhakijoihin.

Tänään, 19.4.2024, maan hallituksen päättämät talouden tasapainotukseen tähtäävät leikkaukset kohdistuvat TE-palvelujen ytimeen: toisen asteen koulutukseen ja sotepalveluihin.

• Hallitus tosiaankin päätti huhtikuisessa kehysriihessä leikata ammatillisen koulutuksen rahoitusta 100 miljoonaa euroa. Rahoitusleikkaus on erittäin harmillinen ja ikävä, etenkin kun annettiin ymmärtää, että koulutus on erityissuojeluksessa. Leikkaus on tarkoitus kohdentaa siten, että se ei osu oppivelvollisiin tai ilman toisen asteen tutkintoa oleviin vaan heihin, joilla on jo useampia saman asteen tutkintoja tai korkea-asteen koulutus taustalla.

Yhdyspinta koulutuksen ja työllisyyden välillä kiinnostaa? 

• Oikeanlaisella koulutuksella on valtava vaikutus siihen, että työllisyysaste pysyy korkeana ja yritykset saavat osaavaa työvoimaa. Erityisesti ammatillisella koulutuksella on lakisääteinen velvollisuus vastata työelämän tarpeisiin, tarkoittaen alueellisesti riittävästi kunkin alan tutkintopaikkoja ja sitä myöden osaavaa työvoimaa ja toisaalta myös muokata yritysten tarpeisiin oikeanlaisia sisältöjä esimerkiksi tutkinnon osittain. Tällä hetkellä tunnistamme, että esimerkiksi ammatillisessa sosiaali- ja terveysalalta työllistytään todella hyvin, mutta ICT-alalta jopa 30% valmistuneista jää työttömiksi. Tämän korjaaminen vaatii yhteisen tilannekuvan luomista alueellisesti, keskustelua sidosryhmien (korkeakoulut, yritykset, kunnat yms) kanssa ja työvoiman tarpeen ennakointia. On myös tärkeää tutkintojen määrän lisäksi kyetä tarkastelemaan, sisältääkö opinnot ajantasaisia ja relevantteja asioita sekä pystyä mahdollisimman nopeasti päivittämään sisältöjä vastaten uusinta tietoa ja tekniikkaa, sekä varmistaa koulutuksen laatu. 

Kyse ei ole vain juuri peruskoulunsa päättäneistä nuorista, kyse on kaikista ja kaikissa urapolkunsa vaiheissa elävistä ihmisistä ja heidän mahdollisuuksistaan rakentaa hyvän elämän edellytyksiä.

• Tämä on aivan totta, ja näin näemme asiaa myös Kuntaliitossa; kyse on kaikenikäisistä ihmisitä ja TE24-uudistuksella halutaan pystyä palvelemaan kaikenikäisiä ihmisiä mahdollisimman hyvin, ja esimerkiksi juuri ammatillinen koulutus kouluttaa paljon aikuisia työuran eri vaiheissa. Yli 60 % ammatillisen opiskelijoista onkin yli 20-vuotiaita.

Miten voidaan korjata se vanhanaikainen ajattelu, että työura voi rakentua vain peruskoulun, parin vuoden jatko-opintojen ja ammattikoulutuksen varaan?

• Tämä on tärkeä asia, sillä, on tosiaankin tärkeää tunnistaa, että nykyinen ja etenkin tulevaisuuden työelämä tarvitsee monenlaista osaamista ja yhä useammin osaamisen päivittämistä ja syventämistä työuran varrella. Tässä on varmasti paljon vaihtelua, osassa paikoin tämä tunnistetaan oikein hyvin ja toisaalla ei vielä tarpeeksi. Työllisyysasiat ovat nousseet viime vuosina vahvasti esiin juuri TE24-uudistuksen ja työmarkkinatilanteen vaihtelevuuden vuoksi esiin, ja ajan kanssa varmasti kaikki tahot tulevat ymmärtämään jatkuvan oppimisen merkityksen. Edellisellä hallituskaudella jatkuva oppiminen oli vahvasti keskiössä, ja sen toteutumiseksi tehtiinkin useita toimenpiteitä. 

Miten saadaan työttömät koulutettua uusien työpaikkojen vaatimuksiin, missä koulutetaan, kuka kouluttaa ja kuka maksaa kaiken tämän? Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen ei asiaa auta.

• Nykyisen kaltaiset työvoimakoulutukset tulevat siirtymään TE24-uudistuksen myötä kuntien toteutettavaksi, eli myös jatkossa varmistetaan kouluttautumismahdollisuudet työttömille työnhakijoille. Entistä vahvemmalla ja tiiviimmällä yhteystyöllä paikallisten koulutuksen järjestäjien kanssa saadaan toteutettua asiakkaille saumaton palvelu ja varmistettua, että oppilaitokset pystyvät nopeastikin reagoimaan muutoksiin ja järjestämään tarvittavaa koulutusta ja tutkintojen osia. 

Viestiseinälle tulleita kysymyksiä

Työttömän nimikkeellä on tuhansia ihmisiä, jotka eivät ikinä työllisty tai voida työllistää. Syitä on monia. Fyysisiä ja henkisiä sairauksia sekä erilaisten päihteiden yms. sellaisten käyttäjiä, jotka eivät enää missään vaiheessa elämänkaarta pysty työelämään - kysymykseni kuuluu: miksi ei näitä ”työttömiä” ole ns. siivottu pois listoilta esim. valtiolliselle sairaseläkkeelle/takuueläkkeelle? Nyt kunnille tulee näistä todella paljon maksettavaa ja samalla paljon henkilöstöresurssien käyttöä, joka on muusta työvoimatoiminnasta ja elinvoiman edistämisestä pois.

• Nykyinen sosiaaliturva on rakennettu osa kerrallaan vuosikymmenten aikana vastaamaan kunkin ajankohdan tarpeisiin, odotuksiin ja sosiaalipoliittisiin tavoitteisiin julkisen talouden asettamissa reunaehdoissa. Lukuisat osauudistukset sekä palvelujen ja etuuksien kehittyminen toisistaan erilleen ovat lisänneet sosiaaliturvan koettua monimutkaisuutta ja epäjohdonmukaisuuksia.  Nykyisen järjestelmämme tilkkutäkkimäisyys aiheuttaa tukien ja palvelujen väliin putoamisia. Meillä on myös tilanteita, jossa asiakkaalla ei ole oikeutta sairauspäivärahaan, mutta hänellä on liian vähän työkykyä jäljellä, jotta hän saisi työttömyyspäivärahaa. Jos asiakas on saanut enimmäisajan sairauspäivärahaa ja hänen eläkehakemuksensa ovat hylätty, niin hänen sosiaalietuutensa on työttömyysetuus.

Miten me poliittisina luottamushenkilöinä voimme tukea viranhaltijoita, että tammikuussa uudistus lähtee käyntiin niin saumattomasti, etteivät asiakkaat edes näe/koe tätä suurta muutosta?

• Kyseessä on hallinnollinen uudistus ja toivomme, että uudistus näyttäytyisi positiivisena ja mahdollistavana elinvoimauudistuksena kuntalaisille ja yrityksille. Luottamushenkilöiden on tärkeä tukea ja kannustaa uudistuksen valmistelijoita, että palvelut ovat saavutettavia ja niitä on riittävästi tarjolla.  
• Jokaisen kunnan asukkaalle on hyvä luoda mielikuvaa, että omasta kunnasta saa minimissään neuvontaa ja ohjausta palvelujen piiriin. Asukkaille hallinnollisen järjestämistavan (työllisyysalueet) ei pitäisi näkyä, vaan se, että TE-palvelut ovat osa jokaisen kunnan peruspalvelua jatkossa.

Voisiko saada vielä tarkennusta työssäoloehdon täyttymiseen: kuinka pitkään ihmisen tulee olla työssä (voiko olla osa-aikainen?) jotta työssäoloehto täyttyy?

• Työssäoloehtoon on tulossa muutoksia, ja ne ovat parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Muutokset koskevat ansiopäivärahan määrää, palkansaajan työssäoloehdon kertymistä sekä kuntien ns. velvoitetyöllistämistä. Osa muutoksista on tarkoitettu tulemaan voimaan jo 2.9.2024 ja osa 1.1.2025 lukien. Tällä hetkellä työssäoloehto kertyy, kun henkilö on ollut 18 h/vko työssä tai ansaitsee työehtosopimuksen mukaista palkkaa tai ansaitsee 1399 €/kk. Työssäoloehto täyttyy kuuden työssäoloehtokuuden jälkeen ja tarkasteluaika on 28 kk. Jatkossa palkkatukityö ei kerryttäisi työssäoloehtoa pl, alentuneesti työkykyisen työllistämiseksi solmittu palkkatuettu työ ja yli 60-vuotiaan pitkään työttömänä olleen työllistämiseksi solmittu palkkatuettu työ, joka kerryttää työssäoloehtoa vasta 10 kuukauden jälkeen. Velvoitetyöllistäminen on esitetty lakkautettavaksi. Hallituksen esityksen mukaan jatkossa viikoittaisella tai kuukausittaisella työajalla ei olisi merkitystä työssäoloehdon kertymisen kannalta. Vain kalenterikuukauden aikana maksetulla palkkatulolla olisi merkitystä. Lisäksi työssäoloehtoa pidennetään nykyisestä 26 kalenteriviikosta (n. kuusi kuukautta) 12 kuukauteen.