Katso oman kuntasi tilanne

Miten väestömuutos vaikuttaa kuntasi talouteen?

Kuntien talous ja palvelutarpeet muuttuvat väestönkehityksen myötä. Mitkä tekijät vaikuttavat oman kuntasi kulurakenteeseen? Millaisia sopeutumismahdollisuuksia kunnallasi on tulevaisuuden muutoksiin?
Tältä sivulta löydät ajankohtaista tietoa kuntasi taloudesta ja väestökehityksestä – tutustu ja perehdy päätöksenteon tueksi!

Kuntavaalit lähestyvät, ja uudet valtuustot aloittavat toimintansa kesällä. Samalla päivitetään kuntien pitkän aikavälin suunnitelmat ja strategiat. Uusien – ja miksei myös jatkavien – kuntapäättäjien on hyvä tuntea kuntansa talouden rakenne ja näkymät kuin omat taskunsa.

Katso oman kuntasi tilanne

Tutustu alla olevaan kuntakohtaiseen dataan ja selvitä, miten väestökehitys ja palvelutarpeet muovaavat kuntasi taloutta.

Valitse kunta sekä haluatko käyttää lähteenä MDI:n vai Tilastokeskuksen dataa.

Sivistyspalvelut kuntien merkittävin palvelulohko

Sote-uudistus muutti kuntien kulurakennetta merkittävästi. Vuoden 2023 alusta alkaen nuorille suunnatuista opetuspalveluista tuli kustannusvolyymiltään kuntien merkittävin palvelulohko.

Esi- ja perusopetus, varhaiskasvatus sekä toinen aste kattavat tällä hetkellä yli puolet kuntien käyttökuluista.
Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, jotka muodostavat noin 20 % käyttökuluista.
TE-palvelut, jotka kattavat noin 10 % käyttökuluista. Työllisyyspalvelut siirtyivät vuoden 2025 alusta kuntien vastuulle.

Miten kuntapalveluiden kustannukset jakautuvat ikäluokittain?

Palvelukohtaisen tarkastelun lisäksi kuntien käyttökuluja voidaan ja pitääkin tarkastella myös muista näkökulmista, kuten ikäluokittain.

Kun käyttökulut kohdennetaan ikäryhmille, havaitaan, että yli puolet kuntien nykyisten tehtävien kustannusvolyymistä kohdistuu opetuspalveluiden kautta alle 18-vuotiaiden ikäluokkaan. Sote-uudistuksen myötä yli 65-vuotiaiden osuus kuntien menoista on laskenut merkittävästi, sillä ikäihmiset olivat suuria sote-palveluiden käyttäjiä ja nämä palvelut siirtyivät hyvinvointialueiden vastuulle. Vuoden 2025 alusta kuntien vastuulle siirtyneet työllisyyspalvelut kohdentuvat erityisesti työikäiseen väestöön.

Yhdyskuntatekniikan ja rakennetun ympäristön palveluita, kuten vesihuoltoa ja katuja, käyttävät kaikki kuntalaiset, ja näiden palveluiden kustannukset jakautuvat tasaisesti kaikille kolmelle ikäryhmälle. Jokainen kuntalainen hyödyntää jotain kunnan tarjoamaa palvelua

Kuntapalveluita käytetään eniten alle 18-vuotiaana.

Kuntapalveluiden käyttö vaihtelee merkittävästi eri ikäryhmissä. Alle 18-vuotiaat ovat suurimpia palveluiden käyttäjiä, sillä heidän osaltaan kustannukset ovat keskimäärin 15 300 euroa ikäluokkaan kuuluvaa kohden. Työikäinen väestö, eli 18–64-vuotiaat, käyttävät palveluita huomattavasti vähemmän – noin 2 000 eurolla per henkilö. Yli 65-vuotiaiden palveluiden käyttö on vielä maltillisempaa, keskimäärin noin 1 600 euroa henkilöä kohden.

Tukeeko väestömuutos älykästä sopeutumista?

Kunnat joutuvat jatkuvasti sopeutumaan väestömuutoksen aiheuttamiin muutoksiin niin palvelukysynnässä ja -verkoissa kuin kustannuksissakin. Termi älykäs sopeutuminen¹⁾ viittaa yleensä tilanteisiin, joissa kunnat mukautuvat väestön vähenemiseen.

Toisaalta kasvukeskukset kohtaavat omat kasvukipunsa, eli haasteen vastata nopeasti kasvavan väestön palvelutarpeeseen. Tämäkin on sopeutumista, joskin väestön kasvuun ei vähenemiseen.

Kuntien käyttökulujen kannalta erityisesti alle 18-vuotiaiden määrän muutoksilla on suuri merkitys. Tilastokeskuksen väestöennusteen perusteella voidaan laskea, että alle 18-vuotiaiden palveluissa on nykyrahassa mitattuna noin 1,5 miljardin euron teoreettinen sopeuttamispotentiaali vuoteen 2040 mennessä. Tämä johtuu siitä, että ennusteen mukaan kyseisen ikäluokan koko pienenee 100 000 henkilöllä.

Samaan aikaan, väestön ikääntyessä, työikäisten ja yli 65-vuotiaiden määrän ennustetaan kasvavan, mikä puolestaan lisää kuntien kulupaineita noin 0,8 miljardilla eurolla. Kokonaisuutena tarkasteltuna kuntatalouteen jäisi kuitenkin nettona vähintään noin 0,7 miljardin euron sopeuttamispotentiaali.

Väestönmuutoksen vaikutus kuntien käyttökuluihin.

Yksi väestöennusteisiin liittyvä, huomiota ansaitseva tekijä, on maahanmuutto. Pitkällä aikavälillä maahanmuutto voi merkittävästi muuttaa väestökehitystä. Tilastokeskuksen arvion²⁾ mukaan maahanmuutto voi vaikuttaa väestöpyramidin muutokseen merkittävästi. Vaikka maahanmuuton vaikutukset kuntatalouteen riippuvat monista tekijöistä, kuten kotoutumisesta ja työllistymisestä, on selvää, että se on yksi kuntien väestöpohjaa muokkaava, vaikeasti ennustettava, tekijä.

Valtionosuusjärjestelmä patistaa kuntia sopeutumaan

Valtionosuusjärjestelmän yksi keskeisimmistä laskentatekijöistä on nuorten ikäluokkien suuruus. Järjestelmän peruslogiikka on selkeä: mitä enemmän nuoria yksittäisessä kunnassa on, sitä enemmän se saa valtionosuuksia. Vastaavasti nuorten määrän väheneminen pienentää yksittäiselle kunnalle myönnetyn valtionosuuden määrää.

Vaikka valtaosa kuntien toiminnasta rahoitetaan nykyään verotuloilla³⁾, on valtionosuuksien muutoksilla edelleen vaikutusta kuntien talouteen. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan lasten ja nuorten määrä vähenee 100 000 hengellä ja vastaavasti yli 18-vuotiaiden määrä kasvaa reilulla 400 000 hengellä vuoteen 2040 mennessä. Monen kunnan osalta tämä tarkoittaa sitä, että ikärakenteen muutokset vähentävät⁴⁾ valtionosuuksia tulevina vuosina. Yksittäisen kunnan näkökulmasta johtopäätös on siten selvä: nuorten ikäluokkien pieneneminen vähentää kunnan rahoitusta ja ajaa kunnan sopeuttamaan kulujaan.

Valtionosuusjärjestelmä ei ainoastaan kannusta kuntia tehokkaaseen palvelutuotantoon, vaan se myös pakottaa kunnat sopeutumaan nuorten määrässä tapahtuviin muutoksiin. Koska valtionosuudet eivät ole korvamerkittyjä, on kunnilla kuitenkin mahdollisuus itse päättää, miten ne vastaavat väestörakenteen muutoksiin.

Onko sopeuttaminen väestömuutoksen tahdissa mahdollista?

Vaikka sopeuttamispotentiaalin laskeminen on suhteellisen yksinkertaista, varsinaisten sopeuttamistoimenpiteiden toteuttaminen on huomattavasti vaikeampaa. Kuntien palveluihin sisältyy usein kuluja, jotka ovat kiinteitä ainakin lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä.

Yksikkökustannukset nousevat, jos kiinteitä kuluja ei pystytä sopeuttamaan väestön ja palvelutarpeen vähenemisen suhteessa. Tämä on käytännössä väistämätöntä, sillä sopeutus tapahtuu asteittain, esimerkiksi koulupalveluiden keskittämisen kautta. Siksi uusien valtuustojen tulisikin ottaa älykäs sopeutuminen vakavasti – päätökset palveluverkoista, investoinneista ja muista rakenteista sementoivat kiinteitä kulueriä jopa vuosikymmeniksi eteenpäin.

Alueellinen tarkastelu tuo mukanaan omat haasteensa. Suurimmassa osassa kuntia sekä väestö, että nuorten määrä on laskussa, mutta on myös kuntia, joissa nuorten määrä kasvaa. Kaikista Manner-Suomen kunnista, väestöpyramidin muutokset mahdollistavat kulujen sopeuttamisen 263 kunnassa (väestö vähenee), kun taas vain 29 kuntaa kokee ikärakenteen luomaa painetta kulujen kasvuun (väestö kasvaa).

Sopeutuminen aiheuttaa lähes poikkeuksetta kitkaa: joko sopeuttamispotentiaalia ei pystytä heti hyödyntämään väestön laskiessa, tai toisaalta kasvukunnissa nopea väestönkasvu tuo mukanaan investointipaineita ja lisää kustannuksia.

Joka tapauksessa pitkällä aikavälillä väestömuutoksiin on pystyttävä reagoimaan. Kuntien rakenteiden ei tulisi perustua menneeseen, vaan resurssit on kohdennettava sinne, missä niitä eniten tarvitaan eli kunnan keskeisiin tehtäviin.

Älykkään sopeutumisen näkökulmasta realistiset suunnitelmat ovat parhaita.

Perusopetuksen palveluverkko – onko sopeuttamisvaraa vielä jäljellä? Olisiko yhteistyöstä iloa?

Perusopetus on kuntien suurin palvelu, ja sen palveluverkon muutokset kertovat paljon kuntien sopeutumisesta väestökehitykseen. Palveluverkkoon vaikuttaa myös se, järjestetäänkö perusopetusta suomen ja ruotsin kielellä.

Viimeisen 13 vuoden aikana niiden kuntien määrä, joissa on vain yksi peruskoulu, on kasvanut kolminkertaiseksi. Samaan aikaan niiden kuntien määrä, joissa on vähintään 10 koulua, on laskenut yli neljänneksellä. Tämä tilasto osoittaa, että kouluverkkoa on jo keskitetty merkittävästi. Kuinka paljon keskittämisvaraa vielä on, kun otetaan huomioon vaatimukset saavutettavuudesta?

Kouluverkko on keskittynyt 2000-luvulla.

Lähde: Tilastokeskus, Koulutuksen järjestäjät ja oppilaitokset

Katsottaessa tilastoja nousee väistämättä esiin myös kuntien yhteistyön merkitys. Voisiko palveluverkkoa kehittää yli kuntarajojen, jotta esimerkiksi perusopetus säilyy mahdollisimman kattavana ja tehokkaana?

Yhteistyö voisi tarjota uusia mahdollisuuksia ja ratkaisuja tilanteessa, jossa sopeuttamistoimet on viety jo pitkällä, mutta palvelutarpeita edelleen on tai ne muuttuvat.