Sote- ja maakuntauudistuksen muutostuki

Siirtyvät sopimukset on selvitettävä

Huom. Perustuslakivaliokunta antoi 29.6.2017 lausunnon, jossa se edellytti muutoksia eduskunnan käsittelyssä oleviin sote-järjestämis- ja maakuntalakeihin. Muutoksista johtuen uudistuksen täytäntöönpano on lykkääntymässä vuodella. Kuntaliiton sivut, oppaat ja muut muutostukiaineistot päivitetään uuden aikataulun mukaisiksi, kun lainsäädäntö on hyväksytty eduskunnassa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämiseen liittyvät sopimukset siirtyvät maakunnalle. Poikkeuksena ovat sopimukset, joissa kunta on sitoutunut lunastamaan kyseisen tilan omistukseensa sopimuskauden päätyttyä. Nämä sopimukset siirtyvä ainoastaan, jos maakunta ja kunta siitä sopivat. Tällaisia lunastusehtoja voi olla mm. kiinteistöleasing- tai elinkaarisopimuksissa.

Kunnan tai kuntayhtymän järjestämän perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen ja pelastustoimen toimitilat ja irtain omaisuus siirtyvät maakunnalle. Maakunta ja kunta voivat kuitenkin sopia asiasta toisin. Irtaimen omaisuuden osalta siirto koskee omistusoikeuden lisäksi sen hallintaa ja käyttöä koskevia oikeuksia sekä immateriaalioikeuksia ja lupia.

Osakeyhtiöiden osakkeet eivät siirry lukuun ottamatta voimaanpanolain 21§:n 3 momentin mukaisia sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavia osakeyhtiöitä. Näiden osakkeiden siirtymisestä kunta ja maakunta eivät voi neuvotella toisin kuin muun irtaimen omaisuuden osalta.

Takausvastuut, jotka on annettu edellä mainittujen osakeyhtiöiden puolesta siirtyvät maakunnalle. Mitkään muut kunnan takausvastuut eivät siirry maakunnalle.

Lainat eivät siirry maakunnalle.

Kiinteä omaisuus ei siirry maakunnalle.

Irtaimisto ja osakkeet, jotka kunta omistaa työterveyshuoltolaissa säädettyjen velvoitteiden täyttämiseksi, eivät edellä esitetystä poiketen siirry maakunnalle.

Kaikki edellä esitetty koskee myös kuntayhtymiä. Se ei kuitenkaan koske sairaanhoitopiirejä, erityishuoltopiirejä ja maakuntien liittoja, jotka siirretään varoineen, velkoineen ja sitoumuksineen maakuntiin 1.1.2019 lukien.

Rajoituslaki ja voimaanpanolain vahvistamisen jälkeen solmitut sopimukset

Laissa kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa (rajoituslaki) kunnille ja kuntayhtymille on asetettu rajoituksia ja velvoitteita, jotka niiden pitää huomioida uusia sopimuksia tehdessään tai vanhoja sopimuksia muuttaessaan 1.7.2016–31.12.2018 välisenä aikana. Muilta osin kunnat ja kuntayhtymät voivat tehdä rajoituslain estämättä sopimuksia ja muita oikeustoimia ennen sote-uudistusta.

Mahdollisten uusien sopimusten osalta kannattaa kuitenkin huomioida, että maakunnalle ei siirry vahingonkorvausvastuuta tai muuta sopimuksen päättämiseen liittyvää vastuuta sellaisista sopimuksista, jotka kunta solmii voimaanpanolain vahvistamisen jälkeen, mutta ennen kuin sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy maakunnalle. Vastuu siirtyisi maakunnalle vain, jos maakunta ja kunta siitä erikseen sopivat.

Lisäksi huomionarvoista on, että maakunnalla on joissain tilanteissa harkintavalta siitä, siirtyykö sopimus maakunnalle vai ei. Uusia sopimuksia laadittaessa kannattaa selvittää sopimuksen siirtyminen kunnan kannalta, mutta arvioida sopimuksen tarkoituksenmukaisuutta myös maakunnan näkökulmasta.

Selvitysvelvollisuus vuoden 2017 loppuun mennessä

Kuntien ja kuntayhtymien on tehtävä maakunnalle 2017 vuoden loppuun mennessä yksityiskohtainen selvitys sosiaali- ja terveydenhuollon käytössä olevista toimitiloista, siirtyvästä irtaimesta omaisuudesta sekä sopimuksista. Tämä ei koske sairaanhoitopiirejä, erityishuoltopiirejä ja maakuntien liittoja, joiden osalta omaisuuden siirrosta ja selvitysvelvollisuudesta on omat säännökset.

Voimaanpanolain esitöistä ei käy ilmi, mitä ”yksityiskohtaisella selvityksellä” tarkoitetaan. Ajatuksena on, että maakunta saa sen perusteella käsityksen olemassa olevista sopimuksista, sopijakumppaneista, sopimuksen kestosta, velvoitteista ja riskeistä. Voimaanpanolaissa ei ole erityissääntelyä salassapidon osalta. Selvityksiin voi sisältyä julkisuuslain (621/1999) salassa pidettävää tietoa. Niiltä osin selvitys ei ole julkinen.

Mikäli sopimukseen sovelletaan rajoituslakia, selvityksessä kannattaa mainita sopimukseen lisätty irtisanomisehto tai investointiin saatu lupa. Liitteenä on tarkempaa tietoa aikatauluista sekä Kuntaliiton tämänhetkinen käsitys selvityksen sisällöstä ja siirtoon liittyvistä riskeistä.

Sopimusten ja vastuiden kartoittaminen ja selvityksen tekeminen kannattaa aloittaa heti. Jos sopimus on tehty suullisesti, siitä olisi hyvä laatia kirjallinen sopimus. Sopimukset kannattaa jakaa useampaan eri ryhmään riippuen siitä, jääkö sopimus kuntaan, siirtyykö se maakunnalle vai onko kyse sopimuksesta, josta tulee neuvotella maakunnan tai sopijakumppanin kanssa.

Hankintasopimukset

Hankintasopimusten osalta sopimuskaudella on noudatettava pääsäännön mukaan niitä sopimusehtoja, jotka ovat olleet tiedossa kilpailutuksen aikana.

Hankintayksikkö on voinut määritellä myös ehdot, joilla sopimusta voi muuttaa. Ilman ehtoja hankintasopimukseen ei saa tehdä olennaisia muutoksia sopimuskauden aikana. Jos sopimusta muutetaan olennaisesti, muodostuu hankinnasta laiton suorahankinta. Sote-uudistus ei muodosta poikkeusta hankintalain noudattamisessa.

Tietosuojalausekkeet

Toukokuussa 2018 voimaantuleva tietosuoja-asetus edellyttää sopimusten muuttamista asetuksen mukaiseksi. Tietosuoja-asetus on viranomaiselle velvoittavaa lainsäädäntöä, joten kuntien ja kuntayhtymien on huolehdittava, että asetuksen määräykset huomioidaan sopimuksissa. Tarvittavat muutokset tulee tehdä riippumatta siitä, onko kyse hankintasopimuksesta tai muusta sopimuksesta. Käytännössä asiasta tulee neuvotella sopimuskumppanin kanssa.

Koska sopimukset siirtyvät maakunnille vasta 1.1.2019 lukien, kuntien ja kuntayhtymien on tehtävä asetuksen vaatimat muutokset, vaikka sopimus siirtyisi myöhemmin maakunnalle.

Sopimushallinta kuntoon

Kuntien ja kuntayhtymien tehdessä koko sopimusmassansa kartoituksen, niiden kannattaa samassa yhteydessä laittaa sopimusasiat muutoinkin kuntoon. Sopimusjohtaminen ja sopimusten riskienhallinta on nostettu kuntalaissa kunnan johtamisen keskiöön. Alla olevassa Kuntaliiton 31.5.2016 julkaisemassa sopimussuosituksessa on selvitetty, mitä toimenpiteitä kuntalain säännökset käytännössä edellyttävät.

Valinnanvapauslainsäädännön huomioiminen sopimuksissa

Ostopalvelusopimuksia ja -sitoumuksia tehtäessä sekä mahdollisten optiovuosien käyttöä harkittaessa tulee ottaa huomioon valinnanvapauslainsäädännön sisältö. Tämän julkaisun julkaisuhetkellä lausunnoilla olevan luonnoksen mukaan laki tulisi voimaan 1.1.2019 henkilökohtaisen budjetin sekä asiakasmaksusetelin osalta. Suoran valinnan palvelujen osalta pykälissä on epätäsmällisyyttä, mutta lain yksityiskohtaisten perustelujen mukaan suoran valinnan palveluissa ei ole jakoa perustason ja erityistason palveluihin ja valinnanvapaus astuisi voimaan 1.1.2019 myös näissä palveluissa.

Liikelaitoksilla olisi mahdollisuus toimia tuottajana siirtymäkauden ajan suoran valinnan palveluissa. On oletettavaa, että ostopalvelusopimukset eivät useissa tapauksissa sovi yhteen valinnanvapauslainsäädännön kanssa. Sopimuksia on syytä tarkistaa siten, että niissä olisi irtisanomis- tai purkumahdollisuus 1.1.2019.

Mahdollisia ongelmallisia tilanteita liittyy erityisesti kokonaisulkoistuksiin, mutta myös muihin palvelusopimuksiin. Esimerkiksi maakunnan velvollisuus tarjota henkilökohtaista budjettia tai asiakasseteliä tietyille asiakasryhmille voi aiheuttaa asiakkaiden valinnasta riippuen siirtymiä aikaisemmalta yksityiseltä palveluntuottajalta vaihtoehtoisille palveluntarjoajille tai aikaisempi ostopalvelu muuttuu asiakassetelin tai henkilökohtaisen budjetin kautta rahoitettavaksi palveluksi. Myös palvelujen sisältöjen yhdenmukaistaminen vaikuttaa.

Valinnanvapauslainsäädäntö vaikuttaa kuntien tekemiin uus- ja korjausinvestointeihin sekä pitkäaikaisiin vuokrasopimuksiin. Vaikka palveluverkko jatkossa muovautuu suurelta osin asiakkaiden valintojen perusteella, kunnan ennen sote-lain voimaantuloa tekemillä ratkaisuilla on merkitystä. Yhtäältä niillä voidaan turvata palvelutuotantoa, kohtuullisella varmuudella kuitenkin vain muutamaksi vuodeksi. Kunnat voivat yhtiömuodossa vuokrata sosiaali- ja terveydenhuollon tiloja myös siirtymäajan (3+1 vuotta) jälkeen. On mahdollista, että maakunta, maakunnan perustama yhtiö tai jokin muu toimija on halukas vuokraamaan tiloja, mutta mitään takeita tästä ei ole. Investoitaessa on myös hyvä huomata, että voimaanpanolakiluonnoksen mukaan irtain omaisuus siirtyy vastikkeetta maakunnalle.

HUOMIOI:

Selvitä ja erottele sote-sopimukset ja muuta vastuut
Neuvottele sopimukset siirtokelpoisiksi
Muista rajoituslaki ja hankintalain reunaehdot
Selvitä suurten ja pienten ostopalvelusopimusten jatko suhteessa valinnanvapauslainsäädäntöön

Lisätietoja:

johtava lakimies Leena Hoppu-Mäenpää, p. 040 5808 777

erityisasiantuntija Tero Tyni (valinnanvapaus), p. 050 3648 163