Rakennetun ympäristön digitalisaatio

Keltainen roiske

Kunnat vastaavat monilta osin yhdyskunnan toimivuudesta sekä rakennetun ympäristön kehittämiseen ja rakentamiseen liittyvistä peruspalveluista, kuten kaupunkikehityksestä, yleis- ja asemakaavoituksesta, rakentamisen luvista ja valvonnasta, uusien katujen, viheralueiden, koulujen, kulttuuri- ja liikuntapaikkojen rakennuttamisesta, ylläpidosta ja jatkuvasta hoidosta, liikenteenohjauksesta, osoitteista, opasteista sekä vesi- ja jätehuollosta. 

Kuntien digitaalisissa palveluprosesseissa syntyy suuri määrä yhteiskunnan toiminnan kannalta tärkeää tietoa. Kunta tuottaa ja ylläpitää tietojaan, jotta se voi palvella kuntalaisiaan ja muita asiakkaitaan tehokkaasti ja laadukkaasti. Digitalisaation avulla kunta on jatkuvasti myös vuorovaikutuksessa kuntalaisten kanssa. 

Kunnissa uusien alueiden suunnittelu, rakennuttaminen sekä infran jatkuva kunnossapito toteutetaan yhteistyössä yksityisten yritysten kanssa. Palvelutuotannossa tarvittavia tietoja voidaan välittää toimijoiden välillä teknisten rajapintojen kautta. Rajapintateknologian avulla osa kunnan tehtävissä syntyvistä tiedoista virtaa hallitusti ja salatusti myös valtion organisaatioille.

Kuntaliitto tukee kuntia rakennetun ympäristön digitalisaatiossa. Kuntaliitto toimii kuntien edunvalvojana erityisesti lainsäädäntöön, kunnan itsehallintoon ja tehtäviin sekä rahoitukseen liittyen ja osallistuu aktiivisena kehittäjänä valtakunnallisiin digikehitys- ja lainvalmisteluhankeisiin. Tavoitteenamme on kunnan substanssiyksiköiden toiminnan, digitalisaation ja lainsäädännön kehittäminen eheäksi ja toimivaksi kokonaisuudeksi, vuorovaikutuksen lisääminen sekä valtakunnallisen tiedonhallinnan toteutuminen kuntien toiminnan ja kuntalaisten kannalta sujuvalla tavalla. 

Kuntien tuottamat rakennetun ympäristön digitalisoidut peruspalvelut ovat tärkeä osa kuntalaisten arkea ja hyvinvointia .

Avaa kaikki

Rakennetun ympäristön tietojen yhteentoimivuus

Yhteentoimivat rakennetun ympäristön tiedot sujuvoittavat eri kunnissa toteutettavaa kaupunkikehitys-, rakentamis- ja kunnossapitotoimintaa ja vähentävät tiedon konvertointiin käytettyä aikaa. Kun eri kunnissa syntyvät tiedot ovat keskenään yhteentoimivia, voidaan niitä hyödyntää samanlaisina ja jatkuvina yli kuntarajojen. Esimerkiksi ylikunnallisessa infrakehittämishankkeessa yhdenmukaiset lähtötiedot saadaan vierekkäisistä kunnista sujuvasti, jos tiedot ovat yhteentoimivia. 

Kuntaliitto pitää tärkeänä, että tulevaisuudessa kaikista kunnista avataan samanlaiset, sekä rakenteeltaan, sisällöltään että merkitykseltään yhteneväiset, salatut ja osin avoimet rajapinnat rakennetun ympäristön ydintietojen osalta. Rakennetun ympäristön ydintietoja ovat esimerkiksi osoitteet, kiinteistörajat, asema- ja yleiskaavat, rakennukset sekä katujen ja muun infran tiedot.

Kun tieto syntyy alunperinkin yhteentoimivana, sitä ei tarvitse konvertoida eri muotoihin tai kerätä päällekkäisiin rekistereihin. Yhteentoimivasta ja jatkuvasti päivittyvästä tiedosta voidaan tuottaa lukuisia tietopalveluita.

Tulevaisuuden tavoitteena on samanlaiset (salatut ja joiltain osin avoimet) rajapinnat jokaisesta Suomen kunnasta tärkeimpien ydintietojen osalta.

Kaikkia tietoja ei julkaista avoimissa rajapinnoissa. Esimerkiksi infrarakentamis- ja vesihuollon kunnossapitotehtävissä tietoja hallinnoidaan salatusti.

Yhteentoimivuus ei tarkoita, että tiedot kerätään yhteen tietovarantoon. Yhteentoimivuuden tulee tarkoittaa, että yhdenmukaisia tietoja voidaan hyödyntää suoraan alkuperäisistä lähteistään yli organisaatio- ja kuntarajojen.

 

Rakennetun ympäristön valtakunnallinen tiedonhallinta

Valtion viranomaiset hyödyntävät osaa kuntien tehtävissä syntyvistä tiedoista omissa lakisääteisissä tehtävissään. Toimivilla rajapintaratkaisuilla näissä tehtävissä tarvittavat tiedot voidaan välittää kunnan järjestelmistä valtion organisaatioihin sitä mukaa kuin tiedot muuttuvat - ilman erillistä 'tietojen toimittamista’. Esimerkiksi kunnan rakennusvalvontatehtävässä kerättävät rakennusten perustiedot välitetään kaikista kunnista DVV:lle ja edelleen Verohallintoon verotustehtävää varten jatkuvana tietovirtana salattujen rajapintojen kautta.

Yhteentoimivan ja jatkuvasti päivittyvän tiedon lisäksi on ensiarvoisen tärkeää, että valtakunnallinen tiedonhallinta on toteutettu järkevästi. On tärkeää tiedostaa eri organisaatioiden tehtävät ja vastuut toiminnassa, eri organisaatioiden roolit tiedon tuottajina ja hyödyntäjinä sekä toimintaprosessin elinkaari, toisin sanoen missä järjestyksessä ja kenen päätöksellä tiedot toiminnassa syntyvät. Tietojen tulee virrata toimijalta toiselle tehtävien ja prosessien mukaisesti.

Valtion ei tule perustaa kuntien tehtävissä hallinnoitavien rekisterien kanssa päällekkäisiä rekistereitä. Esimerkiksi rakennusvalvonta ja asemakaavoitus kuuluvat yksinomaan kunnan tehtäviin. Näissä tehtävissä syntyvät tiedot tallennetaan kuntien rekistereihin ja paikkatietovarantoihin ja hankkeiden aikana syntyvät viranomaispäätökset kunnan päätöksentekojärjestelmään ja edelleen kunnan sähköiseen arkistoon. Myös näihin tehtäviin kuuluvan asiakaspalvelun ja neuvonnan saa suoraan kunnasta.

Tiedonhallinnassa tulee huomioida, että toimintaprosessien myötä tiedot päivittyvät jatkuvasti. Kunnan tiedonhallintakokonaisuudessa eri yksiköiden prosessit liittyvät toisiinsa esimerkiksi: kaavoitus - kiinteistönmuodostus - rakennusvalvonta tai kaavoitus - infrasuunnittelu - infrarakentaminen - infraomaisuuden hallinta - kunnossapito.  

Valtakunnallisessa tiedonhallinnassa on nykyisellään paljon puutteita, jotka johtavat siihen, että samojakin tietoja ylläpidetään useissa eri organisaatioissa ja tietovarannoissa päällekkäisesti, mikä puolestaan johtaa tiedon laatuongelmiin. Tavoitteena tulisi olla, ettei tietoja kopioida päällekkäisiin rekistereihin ja ettei samoja tietoja ylläpidetä samanaikaisesti useissa paikoissa, vaan tiedot välitetään toimijalta toiselle hallituin prosessein kunkin organisaation tehtävien ja tarpeiden mukaisesti. Kaavoitus-, rakentamis- ja infrarakentamishankkeissa tieto virtaa hankkeiden edetessä kunnan ja yksityisen sektorin välillä. 

Kuntaliitto on valtakunnallisen tiedonhallinnan aktiivinen kehittäjä. Tavoitteenamme on, että tiedot virtaavat yhteentoimivina ja jatkuvasti päivittyvinä alkuperäisestä syntypaikastaan, päällekkäinen työ poistuu ja tiedot pysyvät laadukkaina. Valtion organisaatioissa syntyvien tietojen tulee myös virrata kuntiin päin.

Kuntien työn kannalta on tärkeää, että sekä kunnan oma että valtakunnallinen tiedonhallinta on toteutettu järkevästi. Oikean suuntaisilla, automaattisilla tietovirroilla huolehditaan tietojen jatkuva päivittyminen ja estetään päällekkäinen työ.

 

Rakennetun ympäristön digiavustukset kunnille

Kun tavoitteena on valtakunnallinen tiedon yhteentoimivuus, on tärkeää, että kuntien tehtävissä ja toimintaprosesseissa syntyvä tieto nähdään tärkeänä osana valtakunnallista digikehitystä ja järjestetään taloudellista tukea kunnissa tarvittaviin kehitystöihin ja rajapintojen avaamisiin. Tavoitteena tulee olla toimivat ja kestävät ratkaisut, joilla toimintaa ja tiedonhallintaa sujuvoitetaan vuosiksi eteenpäin.

Valtion lainsäädäntö- ja digihankkeiden taloudelliset vaikutukset ja toteuttamismahdollisuudet tulee arvioida jokaisessa hankkeessa huolellisesti. Valtakunnalliseen yhteentoimivuuteen tähtäävissä hankkeissa on kyse valtakunnan tason tavoitteesta, jonka toimeenpanemiseksi tarvitaan riittävä taloudellinen tuki myös kunnille, joiden tehtävissä ko. tiedot syntyvät.

Kuntaliitto valvoo kuntien etuja ja pyrkii varmistamaan, että kaikkien lainsäädäntöhankkeiden vaikutustenarvioinnit tehdään asianmukaisesti ja uusien lakivelvoitteiden toimeenpanoon järjestetään riittävä taloudellinen tuki kunnille. Tietojärjestelmän arvokkain osa on itse ajantasainen ja laadukas tieto, joka syntyy suurelta osin juuri kuntien tehtävissä ja järjestelmissä.

Valtakunnallisen yhteentoimivuuden toimeenpano edellyttää uusien tietorakenteiden käyttöönottoa kaikissa Suomen kunnissa. Kyseessä on valtava hanke, jonka toteutukseen tarvitaan taloudellista tukea kuntiin, joiden tehtävissä valtaosa rakennetun ympäristön tiedoista syntyy.

Tavoitteena tulee olla kestävän digitalisaation periaattein rakennetut laadukkaat ja jatkuvasti päivittyvät digitaaliset palvelut, joiden toteutus on viety loppuun saakka.

Jotta digitaalisuus ja ajanmukainen palvelutaso toteutuisivat valtakunnallisesti, tarvitaan myös tukea yleisen digikyvykkyyden nostamiseen myös heikoimmat kunnat huomioiden.

Kuntaliiton kokemuksen mukaan vain ne valtion digihankkeet, joiden toimeenpanoa on tuettu kunnissa taloudellisesti, ovat toteutuneet laadukkaina.

Ympäristöministeriön tuki RYTJ-lain ja rakentamislain digivelvoitteiden toimeenpanoon

Rakennetun ympäristön tietojärjestelmälain hyväksymisen yhteydessä Eduskunnan ympäristövaliokunta suhtautui vakavasti Kuntaliiton esittämiin kunnille aiheutuviin kustannuksiin. Kunnille ja maakuntien liitoille osoitettiin yhteensä noin 14 M€ tuki lakikokonaisuuden digivelvoitteiden toimeenpanoon vuosille 2023–2026.

Vuoden 2023 osuus oli 2.8 M€ ja sillä käynnistyi yksitoista lain toimeenpanoon tähtäävää kehityshanketta: 

Ympäristöministeriö myönsi kunnille ja maakunnille avustuksia rakennetun ympäristön tiedonhallinnan uudistamiseen - Ympäristöministeriö

Vuoden 2024 keväällä käynnistyi seitsemän uutta hanketta:

Ympäristöministeriö myönsi kunnille 1,5 miljoonaa euroa avustusta rakennetun ympäristön tiedonhallinnan uudistamiseen - Ympäristöministeriö

Parhaillaan on haettavissa avustusta vuoden 2024 toisesta avustushausta, jossa on avattu haettavaksi noin 2.3 M€.

Ympäristöministeriö myöntää avustuksia rakennetun ympäristön tietojärjestelmän (Ryhti) käyttöönottoon - Ympäristöministeriö

Aikaisempia valtion tukemia kuntien yhteishankkeita

Valtiovarainministeriö jakoi kunnille vuosina 2019-22 digikannustinrahoitusta digitalisaatiota edistäviin hankkeisiin, jotka ovat kuntien toimintatapoja ja palveluprosesseja uudistavia sekä niiden laatua ja vaikuttavuutta parantavia sekä jotka toteutettiin useamman kunnan yhteistyönä. Kuntaliitto käynnisti vuosina 2021-22 useita laajoja kuntien rakennetun ympäristön digitalisaation yhteishankkeita, joilla edistettiin kuntien välistä yhteistyötä, yhteiskehittämistä, kuntien yhtenäisten prosessien kehittämistä, ohjelmistoriippumattomuutta sekä valtakunnallista tiedon yhteentoimivuutta. Yhteentoimivuutta edistävissä hankkeissa on eduksi, että hankeringit ovat laajoja, jolloin samat toimintaprosessit toteutetaan yhdellä kertaa useissa kunnissa ja useisiin ohjelmistoihin. 

VM-digikannustinavustuksen turvin Kuntaliitto käynnisti vuosina 2021-22 seuraavat kuntien yhteishankkeet:

Vuosi 2021:

  • RAVA3PRO/Kunnan rakennusvalvonnan sähköisen lupaprosessin edelleen kehittäminen ja prosessien automatisointi, päähakijakuntana Helsingin kaupunki, mukana 23 kuntaa, VM-digikannustinrahoitus 980 000 €
  • PIKURA/Pienten kuntien rakennusvalvonnan sähköisen asiointipalvelun käyttöönotto sekä ylikunnallisen yhteistyön kehittäminen, päähakijakuntana Rääkkylän kunta, mukana 22 kuntaa, VM-digikannustinrahoitus 447 000 €
  • KAATIO/Kaavan tuottaminen vakioidun tietomallin mukaisena eri ohjelmistoin, päähakijakuntana Oulun kaupunki, mukana 16 kuntaa, VM-digikannustinrahoitus 572 000 €
  • PIKUPATE/Pienten kuntien paikkatiedon hallinnan kokonaisvaltainen kehittäminen ja toiminnan tehostaminen, päähakijakuntana Tyrnävän kunta, mukana 24 kuntaa, VM-digikannustinrahoitus 697 000 €
  • INFRA-O-2/Kuntien rakennetun ympäristön infraomaisuuden hallinnan tietomallin toteutus ja tietovirrat, päähakijakuntana Espoon kaupunki, mukana 9 kuntaa, VM-digikannustinrahoitus 571 000 €
  • KEKE/Kiinteistöjen ennakoivan kunnossapidon mittarointi ja olosuhde- ja energiaseurannan kehittäminen digitalisaation ja automaation avulla, päähakijakuntana Espoon kaupunki, mukana 4 kuntaa, VM-digikannustinrahoitus 349 500 €

Vuosi 2022:

  • KATTI/Kaavatietojen digitalisointi sekä kunnan kaavayhdelmän digitointiohje, päähakijakuntana Lohjan kaupunki, mukana 19 kuntaa, VM-digikannustinrahoitus 1.21 M€
  • INDIKO/Kunnan infrapalvelujen digitalisointi sekä koulutusmateriaali kunnan kriittisen infran hallinnointiin, päähakijakuntana Sysmän kunta, VM-digikannustinrahoitus 799 000 €

 

Reilu datatalous ja kuntien tieto-omaisuus

Kuntien prosesseissa syntyy suuri määrä koko yhteiskunnan kannalta arvokasta tietoa, jonka nopea saatavuus tehostaa niin julkishallinnon tehtäviä kuin yksityisen sektorinkin tarjoamia rakennetun ympäristön palveluja. Osa kunnan tuottamista tiedoista tarjotaan maksuttomana ja osasta peritään maksuja, joilla katetaan jatkuvan tiedontuotannon ja rajapintapalvelujen kustannuksia.

Kunnat investoivat joka vuosi miljoonia euroja (infra)rakentamistoiminnassa tarvittavaan tarkkaan pohjakartoitukseen, asemakaavoitukseen ja digitaalisten infratietojen ylläpitoon (kuten vesijohtoverkot) sekä ilmakuvien ja pistepilviaineistojen hankintaan. Rakennetun ympäristön palvelut, kuten kaavoittaminen ja infran kehittäminen ja ylläpito, edellyttävät rakennetun ympäristön tarkkojen paikkatietojen jatkuvaa ylläpitoa. On tärkeää, että datatalous toteutuu reiluin pelisäännöin. Valtion tietopalveluista saatavat tulot tulee ohjata sinne, missä tieto tuotetaan ja missä datan jatkuvan tuotannon kustannukset syntyvät. Reilu datatalous on edellytys laadukkaan tiedon tuottamiselle.

Tiedonhallintalain mukaan viranomaisen on luovutettava tarvittavat tiedot toisen viranomaisen lakisääteiseen tehtävään maksutta. Muista tiedon luovutuksista ja julkaisuista tulee sopia aina tiedon alkuperäisen tuottajan kanssa.

Kaikkia tietoja ei voida julkaista avoimesti. Kunnat tarjoavat rajapintapalveluja, joiden kautta tiedot virtaavat salatusti ja jatkuvasti päivittyvinä niitä tarvitseville KIRA-alan yrityksille ja tietopalvelukehittäjille. 

Tavoitteena tulee olla tietojen nopea saatavuus. Kaikki helposti saatavilla oleva tieto ei kuitenkaan ole aina avointa ja maksutonta.

Kunnan rakennetun ympäristön tehtäviin liittyvä digikehitys:

Alueidenkäytön digikehitys

Kunta huolehtii oman alueensa alueidenkäytön suunnittelusta, ohjauksesta ja kehittämisestä mm. maa- ja elinkeinopolitiikan sekä kaavoituksen keinoin.

Yleiskaavoituksella suunnitellaan yhdyskunnan eri toimintojen yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteensovittaminen. Asemakaava on yleiskaavaan pohjautuva, yksityiskohtainen ja oikeusvaikutteinen alueidenkäytön suunnitelma, jossa osoitetaan muun muassa se, missä kadut, puistot ja tontit sijaitsevat sekä mihin ja kuinka paljon saa rakentaa. Kunnan muut kaupunkikehitysprosessit, kuten kiinteistönmuodostus, infrasuunnittelu- ja rakentaminen sekä liikennesuunnittelu toteuttavat aina ko. alueella voimassa olevaa kaavaa.

Kunnat ja yksityiset kaavasuunnittelijakonsultit ovat tuottaneet kaavoja digitaalisesti jo 1980-luvun lopulta lähtien kun kaupalliset CAD-ohjelmistot yleistyivät. Vuosituhannen vaihtumisen tienoilla kunnissa otettiin laajasti käyttöön kaupallisia paikkatietojärjestelmiä, jotka sisälsivät graafisen paikkatiedon hallinnoinnin lisäksi kuntien perusrekisterit, jonne myös kohteiden ominaisuustiedot voidaan kirjata koneluettavina. Kaavojen tuotannossa on laajasti noudatettu Ympäristöministeriön kaavamääräyskokoelmaa, mutta täsmällistä vaatimusta tietojen yhteentoimivuuden noudattamiseksi ei ole ollut. Samaa ohjelmistoa käyttävissä kunnissa menettelyt ovat olleet hyvin yhdenmukaisia. 

Paikkatieto- ja CAD-ohjelmistoilla kaavaa voidaan tuottaa hyödyntäen useita digitaalisia lähtöaineistoja, kuten ko. alueen aikaisempia voimassa olevia kaavoja, pohjakarttaa, maanalaisia johtotietoja sekä monenlaisia luontotietoaineistoja. Kaavasuunnittelussa on jo pitkään hyödynnetty myös 3D-kaupunkimallia kaavasuunnitelmien visualisoinnissa. Digitaalisesti tuotetusta kaavasta tehdään aina prosessin lopuksi pdf-muotoinen kaavakarttatuloste selosteineen. 

Vuoden 2023 helmikuussa Eduskunnan hyväksymät muutokset maankäyttö- ja rakentamislakiin sekä uusi RYTJ-laki muuttavat kaavoituksen toimintatapoja huomattavasti. Maankäyttö- ja rakentamislakiin (1.1.2025 lähtien alueidenkäyttölaki) lisättiin vaatimus tuottaa kaavaa kansallisen tietomallin mukaisena. RYTJ-laki puolestaan edellyttää, että lain voimaantulon jälkeen tuotettuja kaavatietoja ja päätöksiä toimitetaan elinkaaren vaiheiden mukaisesti Syken Ryhti-järjestelmään.

Parhaillaan ohjelmistotoimittajat ovat kehittämässä kuntien käyttämiin ohjelmistoihin kyvykkyyksiä tuottaa kaavoja kansallisen tietomallin mukaisina. Kaavatietomalli ja sen sisältämät koodistot 'upotetaan' osaksi kaavasuunnittelu- ja paikkatieto-ohjelmistoa. Tavoitteena on, että ohjelmisto huolehtii siitä, että tuotettava kaava on sisällöltään ja rakenteeltaan kansallisten määritysten mukainen. Ohjelmistojen kautta samat toimintamallit leviävät kaikkiin Suomen kuntiin. 

Kunnan tulee edelleen kyetä hallinnoimaan myös kunnan ja yksityisen sektorin välinen kaavantuotantoprosessi, kaavan hyväksymisprosessi kunnan demokraattisessa toimielimessä sekä kunnan ajantasakaavan ylläpitoprosessi. Edelleen, uudet tietorakenteet tuovat muutoksia myös kaavan toteuttamisvaiheiden prosesseihin (kuten kiinteistömuodostus, osoitteiden hallinnointi, infrahankkeet), joten muutos koskee laajemminkin kunnan rakennetun ympäristön tiedonhallintakokonaisuutta.

Kaavoitukseen liittyy aina myös kansalaisten osallisuus. Kaikkien, joita kaavahanke koskee, tulee voida seurata kaavahankkeen etenemistä ja vaikuttaa siihen. Digitaalisuus on tuonut hyvin moninaisia mahdollisuuksia osallisuuden toteutukseen digitaalisista kyselyistä ja keskustelupalstoista sosiaalisen median mahdollisuuksiin ja tekoälypohjaisiin haastatteluihin.

Kiinteistömuodostus ja kiinteistörekisterin ylläpito

Kiinteistörekisterilain 5 §:n mukaan kunta voi luopua kiinteistörekisterin pitämisestä tai ryhtyä sen pitäjäksi. Noin 70 kaupunkia huolehtii itse taajama-alueidensa kiinteistönmuodostuksesta sekä kiinteistörekisterin ylläpidosta. Muiden kuntien osalta sekä kaikkien haja-asutusalueiden kiinteistötoimituksista vastaa Maanmittauslaitos.

Kiinteistöt rekisteröidään valtakunnalliseen, Maanmittauslaitoksen hallinnoimaan Kiinteistötietojärjestelmään (KTJ). Kunnissa kiinteistörekisteri on osa kunnan laajempaa rekisterikokonaisuutta. Kiinteistörekisterin ylläpitäjäkuntien rekistereistä on yhteydet KTJ:hin. Jos kunta ei ole rekisterin ylläpitäjä, voi kunta hakea oman kuntansa kiinteistötietoja suoraan KTJ:sta tai ladata kunnan kiinteistötiedot kunnan rekisterikokonaisuuteen rajapintojen kautta.

Taajama-alueella kiinteistönmuodostusprosessi alkaa asemakaavasta, jossa osoitetaan aluevaraukset uusille tonteille. Tonttijako voidaan tehdä asema-kaavan laadinnan yhteydessä tai erillisenä tonttijakona.

Kiinteistötietoja tarvitaan kunnissa monissa eri tilanteissa, kuten kaavoituksessa, jotta tiedetään mitä kiinteistöjä kaavoitus koskee; rakennusvalvonnassa, jotta tiedetään, mille kiinteistölle rakentamista suunnitellaan; vesihuollossa, jotta tiedetään, mitä kiinteistöjä pitkin johtoverkot kulkevat; ympäristövalvonnassa, jotta tiedetään, mitä kiinteistöjä tietty selvitys tai päätös koskee. Lukuisat kunnat julkaisevatkin kiinteistötietoja kunnan sisäisessä tietopalvelussa yhdessä muiden paikkatietojen kanssa. Sisäisen tietopalvelun kautta tietoja voidaan katsoa päätöksenteon tueksi kaikilta kunnan sisäverkon koneilta helposti ja nopeasti.
 

Digitaalinen rakennusvalvonta

Kuntien rakennusvalvonnat ovat digitalisoituneet laajamittaisesti 2000-luvun aikana. Suomen jokaisessa kunnassa on käytössään kunnan rakennusrekisteri, jonne jokainen uusi rakennus kirjataan rakennuslupaprosessin yhteydessä. Rakennuksen tietoja päivitetään muutoslupien myötä ja puretut rakennukset merkitään puretuiksi.

Lähes jokaisessa Suomen kunnassa on käytössään rakennusvalvonnan sähköinen asiointipalvelu, jonka kautta kuntalaiset ja muut rakentamiseen ryhtyvät voivat hakea lupaa rakentamiselle tietoverkon välityksellä. Periaatteena on, että rakennuslupahakemustiedot saapuvat kunnalle digitaalisina, luvat käsitellään ja myönnetään digitaalisesti ja rakennusvalvontaprosessin aikaisia tietoja tallennetaan kunnan rekisteriin aina rakennuksen valmistumiseen saakka. Prosessin päätteeksi asiakirjat viedään kunnan sähköiseen arkistoon.   

Jotkut kunnat ovat viime vuosina kehittäneet tietomallipohjaista rakennuslupaprosessia, mikä perustuu suunnitellusta rakennuksesta tehtyyn rakennuksen kolmiulotteiseen tietomalliin (BIM, Building Information Model). BIM-mallit ovat voimakkaasti yleistyneet rakennusalalla viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Rakennuksen tietomalli sisältää hyvin tarkat tiedot suunnitellusta rakennuksesta. Kun rakennuksen tietomalli tuodaan kunnan 3D-kaupunkimalliin, voidaan sitä tarkastella rakennuspaikallaan. Kaupunkimallissa voidaan tehdä mm. kaavan mukaisuuden tarkastelu, varmistaa rakennuksen soveltuvuus ympäristöönsä sekä varmistaa esimerkiksi pelastusteiden toimivuus. 

Osoitteiden tiedonhallinta

Osoitteet syntyvät kuntien päätöksillä kuntien kaavoitus-, tontinjako- sekä rakennusvalvontatehtävien yhteydessä tai erillisellä päätöksellä. Uusi katu nimetään asemakaavan laatimisen yhteydessä. Asemakaava-alueen osoitenumerointi syntyy yleensä tonttijakovaiheessa. Haja-asutusalueella uusi osoite päätetään usein rakennusluvan yhteydessä. Osoite voidaan luoda myös kunnan vastuuviranomaisen erillisellä päätöksellä.

Valtaosalla kunnista on jo käytössäändigitaalinen osoiterekisterisovellus, jolla ylläpidetään ja hallinnoidaan kunnan osoitetietoja. Osoiterekisteri on kunnissa osa laajempaa rekisterikokonaisuutta, johon kuuluvat myös mm. kunnan rakennus-, kiinteistö- ja kaavarekisteri sekä kunnan maaomaisuustiedot. Osoitepäätökset tehdään yksinomaan kunnan toimesta kunnan järjestelmillä. Osoitteet linkittyvät kunnan perusrekisterikokonaisuudessa kaavayksiköihin, kiinteistöihin, rakennuksiin ja infran kohteisiin.

Maanmittauslaitos valmisteli vuosina 2020-2022 uuden, kokoavan osoitetietojärjestelmän (OTJ) kehittämistä. Työtä ohjasi strateginen ohjausryhmä, joka koostui eri ministeriöiden, virastojen, kuntien ja Kuntaliiton edustajista. Ryhmässä pohdittiin tarvittavaa lainsäädäntöä, tiedonhallintaa sekä tehtiin yhteisiä linjauksia kokonaisuuden kehittämiselle. 

Osoitetietojärjestelmä olisi laaja yhteistyöhanke, jossa valtakunnallisen kokoavan tietojärjestelmän kehittämisestä ja ylläpidosta vastaisi Maanmittauslaitos. Kunnan osoiterekisterit olisivat osa valtakunnallista kokonaisjärjestelmää. Kunnat vastaisivat edelleen osoitepäätöksistä, osoitetietojen tuotannosta ja niiden jatkuvasta päivittämisestä osana kunnan itsenäistä päätöksentekoa. Tiedon laadun kannalta on tärkeää, että kaikki tietojen päivitykset ja korjaukset tehdään kunnan järjestelmässä, jossa osoitetiedot syntyvät. Tiedot välitettäisiin kuntien järjestelmistä kokoavaan järjestelmään automaattisin menetelmin. 

Tällä hetkellä ei ole meneillään valtakunnallista hanketta osoitetietojen hallinnan kehittämiseksi valtakunnallisesti. 

Tavoitteena on yhteneväisten, laadukkaiden ja ajantasaisten osoitetietojen nopea saatavuus yli kuntarajojen.

Infratietojen hallinta

Sisältöä tulossa.

Liikennesuunnittelu ja liikenneohjauslaitteiden ylläpito

Uusi tieliikennelaki astui voimaan kesäkuussa 2020. Uuden lain myötä tienpitäjillä on velvoite toimittaa tietoja liikenteenohjauslaitteista, kuten liikennemerkeistä, ajoratamaalauksista ja liikennevaloista Väylän Digiroad-järjestelmään. Velvoite koskee myös Väylää ja ELY-keskuksia valtion omistamien teiden ylläpitäjinä sekä yksityisteiden tiekuntia. Velvoite tietojen ajantasaisuudesta on valtion ja kaupungin avustusten saamisen edellytys.

Liikennemerkkitietojen toimitusvelvollisuus koskee uusien liikennemerkkien asettamista ja olemassa olevien merkkien päivittämistä.

Tavoitteena on, että kunta tuottaa liikennemerkkitiedot kunnan tietovarantoon, josta tiedot virtaavat automaattisesti valtakunnalliseen DigiRoad-palveluun tai vaihtoehtoisesti, jos kunta näin haluaa, kunta voi tuottaa tiedon suoraan DigiRoad-palveluun, josta tiedot ovat saatavissa rajapinnan kautta kunnan järjestelmiin. Liikennemerkkien avoimeen symbolikirjastoon voi tutustua tästä.

Tavoitteena on liikennemerkkitietojen kerääminen mobiilisti suoraan kentältä kunnan kunnossapitotöiden yhteydessä, tietojen tallentaminen kunnan tietovarantoon, tietojen julkaisu kunnan rajapintaan sekä tietojen automaattinen virtaaminen kunnasta valtakunnalliseen DigiRoad-palveluun.

Ympäristöllisten lupien tiedonhallinta

Valtion ympäristönsuojelun lupa- ja valvontatehtäviä hoidetaan valtion viidessätoista ELY-keskuksessa ja kuudessa aluehallintovirastossa.

Kuntien ympäristönsuojeluviranomaisen lupa- ja valvontatehtäviä hoidetaan kunnan omana toimintana tai kuntien yhteistoimintana, yhteensä noin 200:ssa toimintayksikössä.

Ympäristölupa-asiakkaita voivat olla niin yritykset, järjestöt, yhteisöt kuin luonnolliset henkilötkin.

Työ- ja elinkeinoministeriössä on meneillään Luvat ja valvonta –hanke, jossa tavoitellaan ympäristölupien palvelu- ja käsittelyprosessien yhteensovittamista yli organisaatio- ja viranomaisrajojen. Kuntaliitto seuraa hankkeen etenemistä. Liittyminen edellyttää vielä prosessien tarkempaa kehittämistä ja testaamista sekä tukea kunnille palveluun liittymiseen.

Erityisesti organisaatiorajat ylittävää ympäristölupakäsittelyprosessia, käsittelyprosessin seurantaa sekä asiakkaan ja toimijoiden välistä vuorovaikutusta tulisi kehittää.

Luontotiedon hallinta

1.6.2023 voimaantulleen luonnonsuojelulain 11 §:n mukaan kunta edistää luonnon monimuotoisuuden suojelua sekä maisemansuojelua alueellaan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kunnilla on yleinen luonnonsuojelun edistämistehtävä, joka tulee huomioida niin kaupunkikehityksen, kaavoituksen, rakennusvalvonnan, ympäristövalvonnan, infrasuunnittelun ja -rakentamisen, kunnossapidon, tilapalvelujen kuin vesi- ja jätehuollon eri tehtävissä. 

Valtion organisaatioilla on useita tietovarantoja, joihin kerätään luontotietoja, kuten lajitietoja ja suojelualueita. Kunnat voivat hyödyntää näitä tietoaineistoja joko valtion tietopalvelun kautta tai lataamalla tietoaineistoja rajapintojen kautta omiin järjestelmiinsä. 

Kuntaliitto osallistui lain valmistelun aikana toimineeseen Luontotiedon hallinta -työryhmän työskentelyyn. Tutustu työryhmän työhön täältä. Työryhmän loppuraportti julkaistiin 9.2.2021. 

Osana valmistelutyötä Kuntaliitto toteutti loppusyksyllä 2020 kyselyn, joilla selvitettiin luontotiedon käyttöä kunnissa ja maakuntien liitoissa. Alla kyselyjen tulokset.

Kuntien luontotiedon hallinta

Maakuntien liittojen luontotiedon hallinta

Video- ja podcast-materiaalit

Kunnan rooli rakennetun ympäristön kehittäjänä -video:


"8 oppia kuntien digitalisaatiosta" -podcast: Miten digitalisaatio rikastaa ympäristöämme?

Kuntien yhteisiä ohjeita

Tälle sivustolle kootaan kuntien yhteisiä rakennetun ympäristön toimintaan ja digitalisaatioon liittyviä ohjeita. Sivun lopussa on kuvattu myös valmisteilla olevat ohjeet.

Kaavatietojen digitalisointi

'Voimassa olevien kaavojen digitalisointiohje' on tuotettu 19 kunnan yhteisessä, Lohjan kaupungin johtamassa ja valtiovarainministeriön rahoittamassa 'Katti' (Kaavatietojen digitalisointi sekä kunnan kaavayhdistelmän digitointiohje) -hankkeessa. 

Ohjeessa kerrotaan tarvittavat toimenpiteet kunnan aiemmin tuottamien, edelleen voimassa olevien kaavojen digitalisoimiseksi.

Voimassa olevien kaavojen digitalisointiohje 2024 (kuntaliitto.fi)

Kunnan tehtäviin liittyvä nimistön suunnittelu

Kaavasuunnittelun ja kaavan toteutuksen yhteydessä sekä osoitteen annossa syntyy jatkuvasti uusien alueiden, katujen ja puistojen nimistöä. Kotimaisten kielten keskus on koonnut keskeisiä nimistön annon periaatteita 'Hyvän nimistön oppaaseen':  

Hyvän nimistön opas - Kielitoimiston ohjepankki

Osoitetietojen hallinta

Kaikki osoitteet syntyvät kuntien toimesta. Kuntaliitto on yhdessä kuntaedustajien ja muiden sidosryhmien kanssa tuottanut kaikille kunnille yhteisen ohjeen osoitteiden antamiseen:

Kunnan osoitejärjestelmä. Ohjeet ja suositus | Kuntaliitto.fi

Ohjetta päivitetään ja täydennetään parhaillaan yhdessä kunnan osoiteasiantuntijoiden sekä Maanmittauslaitoksen kanssa.

Liikenteenohjaus

'Liikennemerkkien käyttö kaduilla' -ohje on tarkoitettu ensisijaisesti kuntien liikenteenohjauksen asiantuntijoille ja liikenteenohjauslaitteiden asettajille. Ohjeessa käsitellään liikenteenohjauksen merkintätapoja katuympäristössä ja se vastaa tieliikennelain (729/2018) voimaan tulleita muutoksia ja uudistuksia. 

Liikennemerkkien käyttö kaduilla | Kuntaliitto.fi

Paikkatietojen turvallinen julkaisu

Kunnan paikkatietojen julkaisusta vastaavat asiantuntijat voivat pyytää paikkatietojen julkaisuohjeen Kuntaliitosta: paivi.tiihonen@kuntaliitto.fi

Pienten kuntien paikkatietominimi

Osana valtiovarainministeriön rahoittamaa, Tyrnävän kunnan johtamaa, 24 pienen kunnan yhteistä PIKUPATE (Pienten kuntien paikkatietojen kokonaisvaltainen hallinta ja toiminnan tehostaminen) -hanketta tuotettiin erityisesti pienille kunnille tarkoitettu 'pienten kuntien paikkatietominimi', jossa kuvataan kunnan rakennetun ympäristön toimialan palvelujen digitalisaation perustaso. 

Pienten kuntien paikkatietominimi (kuntaliitto.fi)

 

VALMISTEILLA OLEVIA OHJEITA

Kuntaliitto on käynnistänyt seuraavien ohjeiden tuottamisen/päivittämisen:

Digitaalisen asema- ja yleiskaavan tilaaminen uuden alueidenkäyttölain ja RYTJ-lain vaatimusten mukaisesti

Ohjeessa kuvataan seikkaperäisesti, mitä tulee huomioida, kun kunta tilaa digitaalisen asema- tai yleiskaavan yksityiseltä sektorilta uusien lakien (1.1.2024 RYTJ-laki ja 1.1.2025 alueidenkäyttölaki) ja asetusten mukaisena.

Yhteinen ohje varmistaa osaltaan hankintojen ja kaavahankkeiden laatua sekä sujuvoittaa kuntien ja yksityisten kaavakonsulttien välistä yhteistyötä. Kaavahankkeiden laadulla on merkitystä myös kaavan toteutusvaiheen töiden onnistumiselle (kuten kiinteistömuodostus, rakennusvalvonta ja infran kehittäminen). Ohje sujuvoittaa uusien lakien toimeenpanoa ja varmistaa osaltaan tiedon valtakunnallisen yhteentoimivuuden toteutumista.

Hankkeen koordinoijana ja ohjeen kirjoittajana toimii konsultti Aija Holopainen. Ohjeiden tuotantoon osallistuvat Kuntaliitto, ympäristöministeriö sekä joukko Kehto-kaupunkeja.

Vaatimukset rakentamisluvan liitteenä toimitettavalle IFC-mallille

Ohjeessa kuvataan seikkaperäisesti, mitä tietoja rakentamisluvan yhteydessä kunnalle toimitettavan rakennuksen IFC-mallin tai muiden koneluettavien tietojen tulee sisältää (lain valmistelun tilanteen mukaisesti) sekä millä tavalla uuden lain mukaiset lupatiedot tulee toimittaa kuntaan. Edelleen ohjeistetaan menetelmät tietojen tarkistamiselle sekä kuvataan IFC-mallin tietojen käsittely kunnassa. Koska kunnilla on erilaisia ohjelmistoja, tuotetaan muutama vaihtoehtoinen ohjerunko, joista kukin kunta voi helposti tuottaa oman ohjeen kunnassa toimiville rakentajille. 

Ohjeella on tarkoitus sujuvoittaa kunnan ja rakentajien välisiä tietovirtoja sekä varmistaa digitaalisen rakentamislupaprosessin laatua.

Hankkeen koordinoijana ja ohjeen kirjoittajana toimii konsultti Anna-Riitta Kallinen. Ohjeiden tuotantoon osallistuvat Kuntaliitto, ympäristöministeriö sekä joukko Kehto-kaupunkeja. 

Osoiteohjeen päivitys

Kuntaliitto on käynnistänyt osoiteohjeen päivitystyön keväällä 2024. Tavoitteena on, että päivitys valmistuu keväällä 2025. Kuntaliiton, kuntien ja Maanmittauslaitoksen osoiteasiantuntijoista koostuva ryhmä käsittelee työpajoissaan mm. porrasosoitteiden antamista pari- ja rivitaloille, osoitteiden antoa infrakohteille, saarten ja mökkikylien osoitteita sekä nimistöä. 

 

Kunnan rooli rakennetun ympäristön kehittäjänä -video

Kuntaliiton asiantuntijat, jotka voivat kertoa lisää

Löydä lisää sisältöä samoista teemoista
Yhdyskunnat ja ympäristö
Tietoyhteiskunta ja digitalisaatio
digitalisaatio
maankäyttö- ja rakennuslaki
liikennesuunnittelu
yleiskaavoitus
paikkatieto

Kuntavaalit 13.4.2025

Kuntaliitto kampanjoi kuntavaaleissa kuntien ja kaupunkien roolin esiin nostamiseksi. Onneksi on kunnat!

Tutustu vaalisivustoomme!

Kuntaliiton ratkaisut teknisen toimen osaajapulaan

Teknisen alan työvoimapula on pahenemassa. Kunnista puuttuu kaavoittajia, rakennustarkastajia, kiinteistöinsinöörejä ja rakennuttajia sekä monia muita maankäytön, rakentamisen ja infrapalvelujen ammattilaisia.

Tutustu Kuntaliiton ratkaisuihin!