Terveyden askeleet otetaan digihoitopoluilla

”Palvelua tässä ja nyt, kiitos!”. Tällainen asenne on uutta terveydenhuoltotyössä, jossa hoitoon pääsy ajanvarauksineen, paikan päälle matkustamisineen ja odotusaulassa vartomisineen on useimmille potilaille tuttua. Digitaalisten palvelujen myötä odottaminen vaihtuu aktiiviseen tiedon etsimiseen ja omaksumiseen, ja osassa digihoitopoluista voi ottaa myös viestikanavan avulla suoraan yhteyttä hoitavaan henkilökuntaan.

Ennakkotiedot auttavat potilaan tilanteen selvittämisessä

Vaikka digihoitopolulla eteneminen ei olisi suoraan verrattavissa läsnä olevassa tilanteessa tapahtuvaan vuorovaikutukseen hoitavan tahon kanssa, voi se silti edistää potilaan kokemusta siitä, että hänen asiansa on otettu tosissaan. Digihoitopolulla omaa tilannetta koskevaa tietoa voi kerrata, ja oppimisen myötä potilaalla on mahdollisuus kuvata oireitaan tarkemmin jo ennakkoon. Samaan aikaan myös varsinaisen käynnin tarpeellisuutta pystytään arvioimaan paremmin, kun ennakkotietojen perusteella voidaan tehdä selvitystä potilaan ajankohtaisesta tilanteesta.

Digihoitopolkujen joukosta löytyy jo suosikkeja ja uranuurtajia. Esimerkiksi HUS:n alueen raskauspolulla on kapasiteettia noin 15 000 käyttäjän vuosittaiseen palvelemiseen, ja poluilla voi saada apua myös raskausajan diabeteksen ja synnytyspelkojen hoitamiseen. Suosittu raskauspolku on kehitteillä nyt myös Tyksiin, ja viestintää polun mahdollisuuksista tehdään parhaillaan myös Tyksin sosiaalisen median kanavissa.

Lasten diabetekseen liittyvällä hoitopolulla vanhemmat voivat tutustua muun muassa insuliinipumppujen valmistajiin ja käydä läpi pumpun käyttöönottoa. ”Tutkimukseen tulijan talossa” voi tutustua etukäteen esimerkiksi magneettikuvauksen toimenpiteeseen. Digihoitopolkujen uranuurtajien joukossa on Lahden alueella kehitetty ensimmäisenä Suomessa kuulokojeen saajan digihoitopolku.

Digisisällöistä tukea myös terveelliseen arkeen

Terveyskylän ympäristössä on erikoissairaanhoidon digipolkujen lisäksi myös alati laajenevaa materiaalia terveyden tueksi. Digisisältöjä voi käyttää myös esimerkiksi painonhallinnan ja tupakoinnin lopettamisen apuna sekä pian myös muun muassa ”Neuvokas perhe” -kanavalla, josta löytyy tukea lasten elintapojen ohjaamiseen ja liikunnan lisäämiseen kotiympäristössä. Terveyskylän ”vertaistalosta” löytyy myös sairauden kanssa elämiseen ja läheisille tukea tarjoavan järjestötoiminnan tarjoamia mahdollisuuksia.

Terveydenhuollon digiratkaisut purkavat parhaillaan sekä terveydenhuollon sisäisiä että toimialojen ylittämistä koskevia esteitä. Tulevaisuudessa digiratkaisut myös integroitunevat entistä paremmin keskenään. Tällä hetkellä Apotti-potilastietojärjestelmän kautta on jo mahdollista avata potilaalle tarvittava digihoitopolku, mikä on nostanut digipolkujen hyödyntämistä osana ammattilaisten työtä. Myös Apotti-järjestelmään kuuluvan sähköisen asiointipalvelun Maisan käyttöönotto tukee digikokonaisuutta, kun sen kautta voi jatkossa lähettää viestejä terveydenhuollon ammattilaisille hoitoperiodin aikana.

Asiakaslähtöinen digimuutos. Se on yksi Helsingin yliopistosairaalan tämänhetkisen strategian päämääristä. Keskiössä on asiakas ja hänen mahdollisuutensa saada hoitoa sairaudelleen digitaalisin keinoin - mutta muutoksen ajurina on myös ammattilaisten työn tehostaminen ja automatisointi niissä kohdin, joissa se on toteutettavissa. HUS:n alueella vuoden 2021 numeraalisena tavoitteena on se, että 15% kaikista vastaanotoista toteutettaisiin etävastaanottoina ja 70% vuoden aikana tavatuista asiakkaista käyttäisi sähköistä asiointipalvelua Maisaa vuoden 2021 loppuun mennessä.

Korona-aika toi vauhtia digiuudistuksiin

Korona-ajan kokemuksien jälkeen suhtautuminen terveydenhuoltotyön automatisointiin on myötätuulessa. Esimerkiksi HUS:n alueen määrätietoisen digikehittämisen seurauksena myös pandemiaan liittyvien digipalvelujen pystyttäminen kriisitilanteessa on ollut nopeaa, kun komponentit ja osaaminen ovat olleet olemassa valmiina.

Syyskuun 2020 jälkeen lähes miljoona ajanvarausta koronanäytteeseen on tehty itsepalveluajanvarauksen avulla, ja koronahoidon ”digiflow” on laajentunut Uudellamaalla 24 kunnan käyttöön. Jos kaikki asiakkaat olisivat soittaneet noin kuusi minuuttia vievään keskusteluun koronaneuvontapuhelimessa, se olisi tarkoittanut noin kuutta miljoonaa lisäminuuttia hoitajien työaikaa, joka nyt on voitu vapauttaa näytteenottoon, rokottamiseen tai tartuntojen jäljitystyöhön.

Terveyskylän digihoitopoluilla on käytössä etävastaanottotoiminto, ja se on otettu korona-aikana myös pakon sanelemana käyttöön. Kun vastaanottokäynnit voidaan pitää myös poikkeusaikana voimassa, kansalaisten ”hoitovelka” ei pääse kasvamaan hallitsemattomasti. Myös poikkeusajan päätyttyä käytännön työ voisi muuttua esimerkiksi niin, että sairaanhoitaja työskentelisikin muutamia päiviä viikossa kasvokkaisvastaanoton sijaan digihoitopolulla.

Pilotoinnit muokkaavat muutoksen ilmapiiriä

Korona-aika on vahvistanut digitalisaatiota terveydenhuollossa, mutta myös poikkeusajan hellittäessä työ jatkuu vahvana. Keskeistä siinä on ammattilaisten muutoksen tuki, joka toteutuu monella eri tasolla niin käytännön kuin johdonkin toiminnassa.

Usein ensimmäiset pilotoinnit tehdään innokkaiden ja motivoituneiden ammattilaisten pienryhmissä, jotka luovat myönteistä ilmapiiriä laajemmalle muutokselle. Kun digitaalisen palvelun hyödyt saadaan tuotua näkyviin myös ammattilaiselle, tulee sen omaksumisestakin vaivattomampaa. Digitaalinen hoito syntyykin kunnolla vasta sillä hetkellä, kun sairaanhoidon yksikössä sekä ammattilaisten että potilaiden keskuudessa koetaan siitä iloa ja hyötyä.

Tärkeää on myös palveluiden kaikkien käyttäjien huomioiminen, minkä vuoksi kehitystyön eri vaiheissa ovat mukana aina myös potilasryhmät kokemusasiantuntijoina. Potilaiden kokemusten edustajat osallistuvat työryhmiin ammattilaisten kanssa, kertovat toiveitaan ja odotuksiaan digihoitopolun suhteen ja tukevat sen myötä palvelujen kehittämistä mahdollisimman käytettäviksi. Palautetta kerätään jatkuvasti työryhmätyöskentelyn lomassa sekä Terveyskylän alustan kautta tehtävillä kyselyillä.

Terveydenhuollon digikehittäminen tarkoittaa tänä päivänä monialaista ja moniammatillista yhteistyötä, jossa ICT-asiantuntemus on vain yksi osa kokonaisuutta. Jotta palveluista tulisi vaikuttavia digitaalisesti, on usein katsottava ensimmäisenä arjen työn kehittämiseen. Myös vastuu digikehittämisen edistämisestä ja vastaan tulevien esteiden ylittämisestä on ammattilaisten käsissä.

Ammattilaisten kohdalla digivälineiden onnistunut haltuunotto vaatii onnistunutta koulutusta ja kykyä sietää uuden välineen mukanaan tuomia, ennakoimattomia tilanteita. Tutut vastaanottorutiinit ja potilaan kohtaamista varten opetellut tavat joutuvat väistämättä myllerrykseen. Hoitotyön tilanne koetaan ainutkertaisena, ja häiriöt sen sujumisessa helposti epäonnistumisena.

Digikehittäjälläkin on oppijan rooli

Osaamattomuuden pelko voi saada sijaa myös digitaitojen kouluttajan roolissa. Terveydenhuoltotyön tekijät ovat alansa osaajia, ja toisaalta potilaat tietävät omasta sairaudestaan kokemuksellisesti eniten. Näin myös digikehittäjän on usein kyettävä asettumaan itsekin oppijan ja aktiivisen kuuntelijan rooleihin. Kehittämistä tehdään askel askeleelta, kokeillen ja kokeilujen oppeja hyödyntäen.

Digityössä syntyy yhteyksiä eri ammattiryhmien kesken

Digihoitopolkujen hyödyntäminen terveydenhuollon henkilökunnan työssä on etenemistä uudella maaperällä. Se herättää keskustelua ammattiryhmien välillä ja luo uusia kontakteja myös tietohallinnon osaajien kanssa. Samaan aikaan hoitopolkujen laatiminen vakioi työn tekemisen tapoja, kun niiden myötä tehdään näkyväksi hoidon eteneminen ja vaiheet. Yksi digikehittämisen työkaluista on Lean-metodi, joka voi auttaa hahmottamaan ja poistamaan palveluprosessin turhia vaiheita.

Tehostamisen toimenpiteet ovat terveydenhuollossa tuttuja ja tarpeelliseksi katsottuja, mutta samalla rutiininomaisten tehtävien karsiutuminen voi kiristää ammattilaisten työtahtia: vastaanottoaikojen pituus voi pysyä samana, mutta sisällöllisesti työssä on aiempaa enemmän yksilöllistä kohtaamista ja vaativan tason ongelmanratkaisua. ”Helppojen” tehtävien karsiutumisen myötä voi karsiutua myös niitä tehtäviä, jotka tarjoaisivat työhön päivän aikana palauttavia taukoja.

Erikoissairaanhoidon piirissä HUS:n alueella on parhaillaan käynnissä e-konsultaation mahdollisuus terveyskeskuslääkärin ja erikoislääkärin välillä. Se tarkoittaa, että terveyskeskuslääkäri voi ottaa potilasvastaanotolta videoyhteyden erikoislääkärille ja konsultoida erikoislääkäriä potilaan tilanteesta ilman erillistä lähetettä erikoissairaanhoitoon. Myös kirjallisia erikoislääkärin konsultaatioita käytetään jo perusterveydenhuollossa ennen lähetteen kirjoittamista.

Tekoälyä hyödynnetään jo ennustetyökaluissa

Digikehittämisen moniammatillisen yhteistyön ja uudenlaisen keskustelukulttuurin lisäksi mahdollisuuksien horisontissa siintää myös tekoälyn entistä laajempi terveydenhoidollinen hyödyntäminen. Tekoälypohjaisia sovelluksia käytetään jo nyt esimerkiksi vakavan aivovamman saaneiden potilaiden toipumisennusteen tekoon, ja ennustetyökalua kehitetään myös Parkinsonin taudin vaiheiden aiempaa parempaan tunnistamiseen. Dynaamisen, ”lennossa oppivan” tekoälyn hyödyntäminen terveydenhuollossa on kuitenkin hidasta työn eettisten periaatteiden toteutumisen takaamiseksi - hoitometodin tai algoritmin on oltava valmis ennen kuin se voidaan ottaa hoitotyön arjessa eettisin perustein käyttöön.

Digitaalisten palvelujen kehittäminen vaatii kärsivällisyyttä ja niiden hyödyntäminen ottaa aikansa ammattilaisen työssä. Resurssointi on olennainen osa kehitystyön onnistumista niin klinikoilla kuin digiratkaisujen kokonaisuudessakin. Se, että potilaan aikaa säästyy etävastaanotolla, ei näy sairaalan kukkarossa - ja vaikka ”bisnestä” ei julkisessa terveydenhuollossa tarvitse tehdä, on sairaalankin taattava toimintansa ja tulevaisuutensa edellytykset.

Digitaalisen hoidon tutkimukselle on tarvetta

Terveyskylän palvelut ovat laajentuneet erikoissairaanhoidon piirissä nyt viitisen vuotta, ja parhaillaan työn alla on kysymys Terveyskylän omistajuudesta ja järjestäytymisestä tulevaisuudessa. Kehitystyö vaatii jatkuvasti lisää rahaa edistyäkseen, ja yliopistollisissa sairaanhoitopiireissä pohditaan nyt jatkorahoituksen kanavia. HUS:n alueella myös Tietoallas-hanke ja Apotti-hanke ovat keskeisiä tulevaisuuden hoitotyöhön vaikuttavia kehityshankkeita.

Olennaista digitaalisten palveluiden jatkokehityksen perustelemiseksi on palvelujen piirissä tehty tutkimustieto, jota on toistaiseksi vähän saatavilla. Lähitulevaisuudessa olisikin tarvetta tutkimuksille siitä, missä kohdin digitaaliset hoitokeinot olisivat yhtä turvallisia ja tehokkaita kuin ”läsnäolevat” hoidot ja milloin olisi oikea aika kohdata potilas vastaanotolla.

Yksi digitaalisten palveluiden seurantamittaristo on myös asiakastyytyväisyyden mittari ”net promotor score” NPS, jota seuraamalla saadaan tietoa siitä, miten asiakastyytyväisyys digitaalisiin palveluihin suhteutuu tyytyväisyyteen perinteisistä, läsnäolevista palveluista. Tällä hetkellä tyytyväisyys HUS:n alueella ei vielä yllä läsnäolevista palveluista mitattuun tyytyväisyyteen. Asiakastyytyväisyyden kehittäminen digipalveluissa onkin yksi HUS:n keskeisistä lähitulevaisuuden toimenpiteistä.

Reaaliaikaiset tilannearviot ajanvarauksen perusteeksi

Terveydenhuoltotyön ajanvarausrutiineihin digitalisoituminen on tuomassa niin ikään uudenlaista toimintamallia. Pitkälle tulevaisuuteen suuntaavasta ajanvaraustavasta siirryttäneen vähitellen ”on demand” -terveydenhuoltoon. Tämä merkitsisi ”tilaa”, jossa digiyhteydenoton kautta voisi pyytää aikaa vastaanotolle reaaliaikaisen tilannearvion perusteella. Ajanvaraustyötä voisi tällöin kuvata lennonjohdostomaiseksi eli ”hälytysmerkkeihin” perustuvaksi seurantatyöksi.

Digitaalisen hoidon palvelut laajentunevat vähitellen myös työterveyshuollon, kouluterveydenhuollon ja opiskelijoiden terveydenhuollon piiriin. Kansallisen yhteistyön myötä myös yhteisten toimintamallien luomisen merkitys korostuu. Terveydenhuollon piirissä sekä ammattilaiset että potilaat saavat olla mukana muutoksessa, jossa hoitamisen ja kohtaamisen tavat järjestetään uudelleen.

Terveyskylän sisältöihin voi tutustua Terveyskylän omilla sivuilla.

Lisämateriaalia:

• Tekemisen meininki - virtuaalisairaala 2.0-hankkeen yhteenveto
• Johtamisen hyvät käytännöt sähköisten omahoitopolkujen käyttöönotossa-artikkeli
• Terveyskylän digihoitopolkujen kehittäjien haastattelumateriaalista työstetty artikkeli Applying and Extending the FITT Framework to Identify the Challenges and Opportunities of Successful eHealth Services for Patient Self-Management: Qualitative Interview Study

Kuvauksen pohjana on käytetty seuraavia haastatteluja:

  Arvonen, Sirpa, sähköisten palvelujen vastuualuejohtaja, HUS. Kuva: Reetta-Maria Roiha.

  Ervast, Minna, palvelusuunnittelija, TYKS. Kuva: Minna Ervast.

  Honkanen, Visa, kehittämisjohtaja, HUS. Kuva: Markus Sommers.

  Huttunen, Erja, kliinisesti erikoistunut sairaanhoitaja, KYS. Kuva: Erja Huttunen.

  Kuosmanen, Pasi, kehittämispäällikkö, KYS. Kuva: Sakari Partanen.

  Tammelin, Soile, sähköisten palvelujen projektipäällikkö, HUS. Kuva: Soile Tammelin.

Mäkitie, Laura, erikoislääkäri, HUS. 

Kuvauksen teksti: Aino Lappalainen / Kuntaliitto ja Anniina Tuomi / KT Kuntatyönantajat.