Maahanmuutto, kansainvälinen rekrytointi ja kotoutuminen

Maahanmuutto, kotoutuminen ja kuntien elinvoima

Kuntaliiton tavoitteena on toimiva ja tehokas maahanmuuton, kansainvälisen rekrytoinnin ja kotoutumisen edistämisen palvelurakenne koko maassa. Kuntaliitto tekee työtä varmistaakseen kuntien paikallisten, alueellisten ja kansainvälisten toimintaedellytysten turvaamisen siten, että kunnat voivat edistää työ- ja koulutusperusteista maahanmuuttoa, saavat täysimääräisesti käyttöön maahanmuuttajien osaamisen ja kykenee huolehtimaan Suomen humanitaaristen velvoitteiden täyttämisessä.

Kunnilla on myös tärkeä tehtävä yhdenvertaisuuden vahvistamisessa sekä eri väestöryhmien välisten hyvien suhteiden ja vuorovaikutuksen edistämisessä.

Kunnat ja kansainvälinen rekrytointi

Työ- ja koulutusperusteinen maahanmuutto sekä perhesiteiden perusteella tapahtuva muutto on viime vuosina ollut historiallisen korkealla tasolla. Työ- ja koulutusperusteista maahanmuuttoa on pitänyt korkealla mm. osaavan työvoiman tarve. Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden määrä on kasvanut asetettujen kansallisten tavoitteiden johdosta.

Kansainvälistä rekrytointia on kunnissa kohdistettu strategisesti tärkeille toimialoille, ja uudenlaista yhteistyötä ja verkostoja on luotu toimijoiden kesken.

Työ- ja koulutusperusteinen maahanmuutto tarjoaa kunnille mahdollisuuden vahvistaa elinvoimaansa. Kansainväliset osaajat, olivat he sitten ammattiosaajia tai korkeasti koulutettuja, täydentävät osaamisellaan alueen työvoimaa, varmistavat työmarkkinoiden toimivuutta, parantavat yritysten ja alueiden kilpailukykyä ja vaikuttavat positiivisesti alueen väestökehitykseen. Kansainvälisten osaajien myötä elinkeinoelämä voi kehittää uusia innovaatioita ja avata uusia markkinoita.

Uudistuvat tehtävät ja yhteistyö toimijoiden välillä

Kuntien rooli maahanmuuttajien työllistymistä ja kotoutumista edistävien palveluiden järjestämisessä laajentuu TE- ja KOTO-uudistusten myötä 1.1.2025 alkaen. Tämä kehitys on tuonut kansainväliseen rekrytointiin ja maahanmuuttoon liittyvät kysymykset yhä vahvemmin kuntien päätöksentekoon ja osaksi kunnan elinvoimatyötä.

Kansainvälistyvissä kunnissa maahanmuuttoon ja kotoutumiseen liittyvät tehtävät ovat laaja-alaisia tehtäviä, jotka ulottuvat kaikkiin kunnan palvelualoihin. Kunnat tekevät aktiivisesti työtä esimerkiksi elinkeinopalveluiden kanssa tukien työnantajia kansainvälisessä rekrytoinnissa ja työyhteisöjen kansainvälistymisessä. Uudenlaisia verkostoja muodostuu paitsi kuntatasolla, myös alueellisella, valtakunnallisella ja globaalilla tasolla.

Kuntaliitto on mukana valtion Work in Finland –palveluiden ja kuntien palveluiden välisessä yhteiskehittämisessä, jotta palveluista voidaan muodostaa sujuvat ja toisiaan täydentävät.

Kotoutumislain kokonaisuudistus laajentaa kotoutumispalvelujen kohderyhmää ja tuo uusia lakisääteisiä palveluja. Sen myötä myös kotoutumisen edistäminen edellyttää jatkossa entistä enemmän niin kuntien kuin eri toimijoiden välistä yhteistyötä.

Maahanmuutto jakautuu epätasaisesti maan sisällä

On huomionarvoista, että maahanmuutto jakautuu epätasaisesti Suomen kuntien välillä. Vieraskielisten maan sisäinen muutto painottuu tällä hetkellä suurempiin kaupunkeihin ja kasvukeskuksiin, erityisesti pääkaupunkiseudulle. Tämä kehitys vaikuttaa merkittävästi kuntien ja alueiden elinvoimaan sekä palveluiden suunnitteluun. Alueilla, joille maahanmuutto ja vieraskielisten määrä kasvaa, on tärkeää varautua uusien asukkaiden tuomiin palvelutarpeisiin, kuten koulutukseen, terveydenhuoltoon ja kotoutumisen tukemiseen. Vähenevän väestön alueilla maahanmuutto voisi parhaimmillaan tarjota ratkaisun väestön ikääntymisestä ja työvoimapulasta johtuviin haasteisiin, vahvistaen kuntien elinvoimaa.

Kotoutumisen kaksisuuntaisuus

Onnistunut kotoutuminen tarkoittaa, että maahanmuuttaja saavuttaa tasavertaisen aseman muun väestön kanssa. Kotoutuminen on monivaiheinen prosessi, johon vaikuttavat sekä yksilölliset että yhteisölliset tekijät. Keskeisiä edellytyksiä ovat sujuva kielitaito ja työllistyminen, mutta on huomioitava, että kotoutuminen kattaa kaikki elämän osa-alueet. Lisäksi kotoutuminen on kaksisuuntaista, joka tarkoittaa sitä, että se vaatii aktiivista vuorovaikutusta sekä maahanmuuttajalta että vastaanottavalta yhteiskunnalta.

Humanitaariset velvoitteet ja resurssit

Suomen humanitaaristen velvoitteiden täyttäminen vaatii kuntien aktiivista roolia. Pakolaisten sijoittaminen kuntiin tulee tapahtua suunnitelmallisesti ja vapaaehtoisuuden pohjalta, ja kotoutumista tukevat toimenpiteet on aloitettava heti kuntaan muuton jälkeen. Sujuvat palveluprosessit ja selkeät vastuunjaot kuntien, hyvinvointialueiden ja muiden toimijoiden välillä ovat keskeisiä onnistuneen kotoutumisen kannalta. Kunnilla on oltava riittävät resurssit vastaanottaa kiintiöpakolaisia ja oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita.

Kuntaliiton rooli maahanmuuttopolitiikassa

Kuntaliitto tuo esiin kuntien näkemykset maahanmuuttopolitiikan, kansainvälisen rekrytoinnin ja kotoutumisen edistämisen palveluiden kehittämisessä. Lainsäädännön ja maahanmuuttopolitiikan kehittämiseen osallistutaan aktiivisesti erilaisissa työryhmissä. Kuntaliitto tekee tiivistä yhteistyötä kuntien, valtionhallinnon ja kolmannen sektorin kanssa ja seuraa Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikan kehitystä sekä arvioi sen vaikutuksia suomalaisiin kuntiin.