Voimavaroja tulevaisuuteen - kuntien sivistyspalveluiden rahoitusta on lisättävä

Riittävällä julkisella rahoituksella mahdollistetaan yhdenvertaiset palvelut koko maassa. Valtion tehtävänä on huolehtia kuntien ja koulutuksen järjestäjien tosiasiallisista edellytyksistä suoriutua niille säädetyistä tehtävistä ja velvoitteista. Riittävä valtionosuusrahoitus tukee kuntien mahdollisuutta vastata paikallisella ja alueellisella tasolla ihmisten erilaisiin palvelutarpeisiin.

Valtionosuusrahoituksen lisäksi valtio voi myöntää avustuksia erilaisten tavoitteiden toteuttamiseksi. Kohdennetut avustukset ovat rajatusti käytettynä oiva kehittämisen ja pilotoinnin edistäjä. Valtio voi myös ohjata avustuksilla kuntia entistä enemmän. Harkinnanvaraisten, kohdennettujen avustusten rahoitus on lyhytaikaista, epävarmaa ja sirpaleista ja ne voivat pahimmillaan lisätä kuntien välisiä eroja. Määräaikainen rahoitus voi jopa estää pysyväisluonteisen toiminnan kehittämisen.

Kuntaliiton sivistyspoliittiset tavoitteet

Sivistyspalvelujen perusrahoitusta on lisättävä. Riittävä valtionosuusrahoitus turvaa sivistyspalvelut erilaisissa kunnissa ja kaupungeissa. Valtionosuusrahoitus on palautettava vähintään vuoden 2012 tasolle ja indeksikorotukset toteutettava täysimääräisesti, jotta rahoitus on riittävä kattamaan velvoitteista aiheutuvat kustannukset.

Säädösvalmistelussa kustannusvaikutukset arvioidaan nykyistä huolellisemmin ja realistisemmin. Uusiin ja laajeneviin tehtäviin on saatava täysimääräinen valtionosuus.

Rahoitusjärjestelmän on mahdollistettava laaja-alainen yhteistyö toiminnan uudistamiselle ja kehittämiselle. Kokeilujen ja riittävän väljän lainsäädännön avulla voidaan kehittää yhteistyötä ja uudistaa palveluja.

Valtionavustuksia tulee koota suuremmiksi kokonaisuuksiksi ja kehittää niin, että ne mahdollistavat kuntien erilaisia tarpeita tukevan järjestämis- ja kehittämistoiminnan sekä tukevat muun muassa korjausrakentamista.

Valtionosuusuudistuksessa säilytetään yleiskatteellisuus rahoituksen kohdentamisessa.

Varhaiskasvatuspalveluiden osalta rahoitusjärjestelmää kehitetään niin, että voidaan huomioida muun muassa varhaiskasvatuspalveluiden velvoittava järjestäminen työn, opiskelun tai muiden syiden vuoksi muussa kuin kotikunnassa (vrt. perusopetuksen kotikuntakorvaus).

Varhaiskasvatuksessa kehitetään joustavia ratkaisuja, joilla varhaiskasvatuksen osallistumisastetta voidaan nostaa. Perheiden ohjausta ja neuvontaa laajennetaan jo neuvolasta alkaen.

Mahdollisen perhevapaauudistuksen yhteydessä on huomioitava vaikutukset varhaiskasvatuksen järjestämiseen ja kustannuksiin.

Valtionosuusrahoitusta on lisättävä laadukkaan kuntaperusteisen perusopetuksen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Näin mahdollistetaan myös kohdennetut toimet syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tukemiseen paikallisesti.

Rahoitusjärjestelmän on tuettava sitä, että jokaisella nuorella on mahdollisuus suorittaa toisen asteen koulutus tai tutkinto taloudellisista tekijöistä riippumatta niin, ettei esimerkiksi matkoista ja majoituksesta synny kohtuuttomia kustannuksia.

Toisella asteella opintotukeen liitetyn oppimateriaalilisän vaikutukset on arvioitava ja järjestelmää on edelleen kehitettävä, jotta varallisuus ei ole este toisen asteen koulutuksen suorittamiselle.

Rahoitus on ohjattava koulutuksen ylläpitäjälle. Valtio ja kaikki kunnat osallistuvat lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen rahoittamiseen.

Kulttuurin ja taiteen valtionrahoitusta kehitetään ja lisätään pitkäjänteisesti. Rahoitus tukee pysyvää toimintaa sekä alueellista yhteistyötä ja tarjontaa. Kunnat päättävät itse kulttuuritoiminnan järjestämisen laajuudesta ja sen rahoittamisesta.  

Taiteen, nuorisotyön ja liikunnan valtion budjettipohjaisen rahoituksen osuutta tulee kasvattaa veikkausvoittovarojen osuuden vähentyessä.  

Kunnan sivistyspalveluilla tehtävän hyvinvointityön edellytyksistä on pidettävä huolta laajentamalla rahoitusta sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle.

Palvelujen digitalisointi, neuvonta sekä palvelujen tuottaminen monikanavaisesti otetaan huomioon valtionosuusrahoituksessa. Esimerkiksi kirjaston rooli digitaalisten palvelujen ja välineiden neuvojana laajentaa kirjaston perustehtävää.   

Kuntaiitto toimii

Kuntaliitto vaikuttaa siihen, että rahoitusperiaatteesta pidetään kiinni.

Kuntaliitto vaikuttaa opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusrahoitusuudistukseen.

Kuntaliitto vaikuttaa siihen, että asiakasmaksujen alentamiset ja maksuttomuuden kustannukset kompensoidaan kunnille.

Kuntaliitto vaikuttaa siihen, että taidelaitosten valtionrahoitus tukee pysyvää toimintaa ja alueellista yhteistyötä.

Kuntaliitto on aktiivisesti mukana kehittämässä kuntien hyvinvoinnin edistämisen kannusteita ja rahoitusmekanismeja.

Kuntaliitto vaikuttaa siihen, että perusrahoituksessa tunnistetaan nykyistä paremmin palvelujen monikanavaisuuden kuten digitaalisten palvelujen ja neuvonnan aiheuttamat kustannukset.