Nuorisotyö ja -politiikka
Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin. Nuorisotyöllä tarkoitetaan nuorten kasvun, itsenäisyyden ja osallisuuden tukemista yhteiskunnassa. Nuorisopolitiikalla taas viitataan nuorten kasvu- ja elinolojen sekä sukupolvien välisen vuorovaikutuksen parantamiseen.
Kuntien tulee toimintaa järjestäessään ottaa huomioon niin nuorisolain 2 §:n tavoitteet ja lähtökohdat kuin paikalliset olosuhteet.
Nuorisotyötä ja -politiikkaa järjestäessään kunnan tulee tehdä tarvittavaa yhteistyötä nuorten itsensä lisäksi heidän perheidensä kanssa. Lisäksi kuntien on tehtävä yhteistyötä muiden nuorten kanssa työskentelevien viranomaisten, nuorisoalan järjestöjen, seurakuntien ja muiden nuorisotyötä tekevien tahojen kanssa.
Avaa kaikki
Kuntien nuorisotyön järjestäminen
Nuorisotyö kuuluu kunnan lakisääteisiin tehtäviin. Nuorisolaissa säädetään, että kunnan tulee luoda edellytyksiä nuorisotyölle ja nuorten omaehtoiselle toiminnalle järjestämällä palveluita ja tiloja sekä tukemalla nuorten kansalaistoimintaa.
Kunnat ovat keskenään erilaisia, ja ne voivat organisoida nuorisotyön palvelut monin eri tavoin. Ne voivat järjestää laissa säädetyt tehtävät itse tai sopia järjestämisvastuun siirtämisestä. Kunnat voivat myös tuottaa itse järjestämisvastuulleen kuuluvat palvelut tai hankkia niitä muilta palvelujen tuottajilta. Kunnan viranomaiselle kuuluvaa toimivaltaa kunnan on käytettävä aina itse.
Kuntien nuorisotyön palvelut
Lainsäädännössä ei määritellä kunnallisen nuorisotyön mahdollisia toimintamuotoja. Lain esitöissä todetaan, että kuntien nuorisotyön piiriin voivat kuulua esimerkiksi
- nuorten kasvatuksellinen ohjaus,
- toimitilojen ja harrastusmahdollisuuksien sekä
- tieto- ja neuvontapalveluiden tarjoaminen,
- nuorisoyhdistysten tukeminen,
- liikunnallinen, kulttuurinen ja kansainvälinen nuorisotoiminta,
- nuorten ympäristökasvatus,
- nuorten työpajapalvelut ja
- etsivä nuorisotyö.
Se, ettei kunnille erikseen määritellä järjestettäviä nuorisotyön ja -toiminnan muotoja, vahvistaa kuntien omia mahdollisuuksia paikallisiin olosuhteisiin sopivan työn ja toiminnan kehittämisessä. Sääntelyn väljyys luo tilaa uudenlaisille nuorisotyön muodoille sekä nuorisotyön uudistumiselle ajassa.
Kunnille vapaaehtoiset, mutta lakisääteiset nuorisotyön tehtävät
Etsivän nuorisotyön sekä nuorten työpajatoiminnan järjestäminen ovat kunnille vapaaehtoisia tehtäviä. Kun kunta päättää järjestää näitä palveluita, on niitä järjestettävä nuorisolain mukaisesti.
Kun kunta päättää järjestää etsivää nuorisotyötä, on sen nimettävä etsivän nuorisotyön toimeenpanosta vastaava kunnan viranhaltija tai kuntaan työsuhteessa oleva henkilö. Kunta voi järjestää etsivää nuorisotyötä myös hankkimalla palveluja nuorten palveluja tuottavalta yhteisöltä, mutta silloinkin kunta vastaa siitä, että sen hankkimat etsivän nuorisotyön palvelut järjestetään nuorisolaissa säädetyn mukaisesti.
Nuorten työpajatoiminnan järjestäjänä voi toimia kunta, useammat kunnat yhdessä tai nuorten palveluja tuottava yhteisö, kuten säätiö, yhdistys tai osakeyhtiö. Kun kunta päättää järjestää näitä palveluita, on niitä järjestettävä nuorisolain mukaisesti.
Nuorisopolitiikka ja sen toteuttaminen kunnassa
Nuorisotyön lisäksi kunta vastaa paikallisesti myös nuorisopolitiikan eli nuorten kasvu- ja elinolojen parantamisesta ja sukupolvien välisen vuorovaikutuksen edistämisestä. Nuorisopoliittisissa kysymyksissä paikallinen työ on usein sektori- ja organisaatiorajat ylittävää.
Kunnassa on oltava viranomaisten monialaisen yhteistyön suunnittelua ja toimeenpanon kehittämistä varten yhteistyöryhmä, jonka kohderyhmänä ovat kaikki kunnassa asuvat nuoret. Kunta voi toteuttaa verkoston itse tai yhteistyössä yhden tai useamman muun kunnan kanssa.
Kunnissa voi jo entuudestaan toimia muita monialaisia verkostoja, eikä nuorisolaissa säädettyä työtä varten tarvitse perustaa uutta verkostoa, jos kaikki tälle ryhmälle laissa säädetyt tehtävät on sisällytetty kokonaisuudessaan jonkin muun verkoston tehtäviin. Ryhmällä on kolme lakisääteistä tehtävää:
- kasvu- ja elinoloja koskevan tiedon kokoaminen, arvioiminen ja vieminen paikallisen päätöksenteon tueksi,
- nuorille suunnattujen palveluiden yhteensovittamisen edistäminen, palveluohjauksen kehittäminen sekä tiedonvaihdon sujuvoittaminen.
- yhteistyön edistäminen nuorisotoiminnan toteutumiseksi. Nuorisotoiminnalla tarkoitetaan nuorten itsensä luomaa ja tekemää toimintaa.
Ryhmän toiminnalla pyritään parantamaan nuorille suunnatun palvelujärjestelmän toimivuutta ja vaikuttavuutta. Verkostossa ei käsitellä yksittäisten nuorten asioita.
Verkoston kokoonpanoa ei säädellä, mutta tarkoituksena on, että siihen kuuluisivat tarpeen mukaan opetus-, sosiaali- ja terveys- ja nuorisotoimien sekä työ-, poliisi- ja puolustushallinnon edustajat. Verkostoon voi lisäksi kuulua myös muita viranomaisia sekä edustajat nuorten työpajatoiminnasta ja etsivän nuorisotyöstä, mikäli näitä palveluita kunnassa järjestetään. Lisäksi yhteistyötä toisen asteen koulutuksen järjestäjien sekä vuorovaikutusta seurakuntien, järjestöjen ja muiden nuorille palveluita tuottavien tahojen kanssa suositellaan.
Kuntaliitolla on käynnissä Ysipykälä - nuorisolain mukaisen monialaisen yhteistyön kehittäminen kunnissa -hanke. Lisätietoja hankkeen omilta sivuilta.
Kuntien nuorisotoimien voimavarat
Talous
Kunnat saavat nuorisopalvelujen järjestämiseen valtionosuutta, josta säädetään opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa (1705/2009). Valtionosuus lasketaan kunnan alle 29-vuotiasta asukasta kohden määriteltävän yksikköhinnan perusteella ja maksetaan vuosittain valtion talousarvion rajoissa. Vuonna 2023 valtionosuus oli noin 3 prosenttia nuorisotoimen käyttökuluista.Vuonna 2024 nuorisotyön yksikköhinta on 15 euroa, jonka perusteella kunnille maksettava valtionosuus on 4,46 euroa jokaista alle 29-vuotiasta kohti.
Valtionosuuden lisäksi kunnat voivat saada erillisiä valtionavustuksia esimerkiksi etsivään nuorisotyöhön, nuorten työpajatoimintaan, nuorisoalan alueellisen ja paikallisen toiminnan kehittämiseen, koulunuorisotyöhön sekä lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan. Nämä erikseen haettavat valtionavustukset ovat noin 17 prosenttia kuntien nuorisotoimen käyttökuluista. Näitä erityisavustuksia myöntävät aluehallintovirastot omien hakuaikojensa puitteissa.
Kuntien nuorisotoimen käyttökulut vuonna 2023 olivat 278 miljoonaa euroa, josta nettokäyttökulut olivat 229 miljoonaa euroa. Keskimäärin kunnat käyttivät nuorisotyöhön 133 euroa jokaista alle 29-vuotiasta kohden, kun työhön saatavan valtionosuuden määrä on 4,5 euroa. Kuntakohtaiset panostukset vaihtelivat suuresti. Nuorisotyön osuus kunnan nettokäyttömenoista oli keskimäärin 1,35 prosenttia.
Kuntien nuorisotoimet tukivat paikallisia nuorisotyön järjestöjä ja muita yhteenliittymiä yhteensä 10,5 miljoonalla eurolla vuonna 2023.
Henkilöstö
Aluehallintoviraston kokoamien tietojen mukaan kuntien nuorisotyössä toimi vuonna 2023 yhteensä 3209 henkilötyövuotta. Tiedot koskevat päätoimisia (vakituiset ja määräaikaiset) työntekijöitä ja sisältää ostopalvelun henkilötyövuodet, jos kunta toteuttaa nuorisolain 8. §:ssä säädettyjä nuorisotyön ja -politiikan tehtäviä ostopalveluna. Suurin osa henkilöstöstä työskenteli nuoriso-ohjaajana tai vastaavana. Etsivässä nuorisotyössä ja nuorten työpajoilla työskenteli noin 846 henkilötyövuotta.
Nuorisotilat ja muut toimintaympäristöt
Kunnallinen nuorisotyö on pitkään profiloitunut nuorisotiloilla tehtäväksi työksi. Viime vuosina nuorisotilalla tehtävä työ on kuitenkin siirtynyt uudenlaisiin ympäristöihin. Nuorisotila voi olla esimerkiksi pysyvä tai pop-up-tyyppinen tila kaupallisissa ympäristöissä, kuten kauppakeskuksessa tai liikenneasemilla. Nuorisotila voi sijaita myös koulussa, kirjastossa, sivistyspalvelukeskuksessa tai muussa monitoimitilassa.
Tiloilla tehtävän työn rinnalla on yleistynyt nuorisotyö muissa toimintaympäristöissä. Liikkuva ja jalkautuva työ mahdollistaa nuorisotyön tekemisen siellä missä nuoret ovat. Käytännössä tämä tarkoittaa työntekijöiden kulkemista lähiöihin, haja-asutusalueille, syrjäkylille, puistoihin, rannoille, urheilukentille, kauppakeskuksiin, julkisiin liikennevälineisiin, asemille, asuntoloihin tai kutsuntoihin.
Uudenlaisten toimintaympäristöjen ja liikkuvan työn lisäksi nuorisotyötä tehdään enenevässä määrin myös erilaisilla verkkoalustoilla. Digitaalisella nuorisotyöllä tarkoitetaan digitaalisen median ja teknologian hyödyntämistä osana nuorisotyötä.
Lisätietoja:
Kunnallisen nuorisotyön saatavuus 2023 (aluehallintoviraston peruspalveluiden arviointi)
Kunnallisen nuorisotyön saatavuus 2021 (aluehallintoviraston peruspalveluiden arviointi)
Kuntaliiton asiantuntijat, jotka voivat kertoa lisää
Elsa Mantere
Liikunnan ja nuorisoasioiden erityisasiantuntija
Vastuualueet
- Nuorisotyö ja -politiikka, liikunta ja liikuntapolitiikka, harrastaminen.
Kuntavaalit 13.4.2025
Kuntaliitto kampanjoi kuntavaaleissa kuntien ja kaupunkien roolin esiin nostamiseksi. Onneksi on kunnat!
Mukaan verkostoperuskoulu-hankkeen päätösseminaariin!
Hankkeessa on haettu uudenlaisia ja joustavia ratkaisuja sekä yhteistyötä koulutuksen saatavuuden ja saavutettavuuden turvaamiseksi.
Muutoksenhakuohjemallit varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen toimialalla
Erikoislainsäädäntöön sisältyvät muutoksenhakusäännökset syrjäyttävät kuntalaissa säädetyn muutoksenhaun. Lue lisää