Liikuntapalvelut

Liikuntapalvelut kuuluvat kunnan tehtäviin

Kuntien tehtävänä on luoda yleisiä edellytyksiä liikunnalle paikallisella tasolla.

Kuntien tulee luoda edellytyksiä:

järjestämällä eri kohderyhmät huomioon ottavia liikuntapalveluita sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa,
tukemalla kansalaistoimintaa ja
rakentamalla ja ylläpitämällä liikuntapaikkoja.

Yhteistyötä tarvitaan

Liikunnan edellytyksien luominen edellyttää yhteistyötä kunnan eri toimialojen välillä. Liikuntatoimi tekee tyypillisesti yhteistyötä

sosiaali- ja terveystoimen,
opetustoimen,
nuoriso- ja kulttuuritoimen sekä
liikenne-, ympäristö- ja kaavoitustoimen kanssa.

Sektorirajat ylittävällä yhteistyöllä vahvistetaan liikunnan asema osana kuntien hyvinvointi- ja terveyspolitiikkaa sekä strategista kehittämistä. Liikunnan huomioiminen osana kunnan strategista kehittämistä on erinomainen keino edistää kuntalaisten liikunta-aktiivisuutta laaja-alaisesti.

Kunnan sisäisen yhteistyön lisäksi kuntien tulee kehittää paikallista yhteistyötä. Paikallista yhteistyötä eri toimijoiden kanssa kehitetään parhaiten, kun suunnittelussa ja toteuttamisessa ovat mukana eri sidosryhmät.

Paikallisen yhteistyön lisäksi tulee kehittää myös kuntien välistä ja alueellista yhteistyötä. Lisäksi kuntien tulee huolehtia muista paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivista toimintamuodoista.

Asukkaiden osallisuudesta ja liikunta-aktiivisuuden seurannasta huolehdittava

Keskeisiä liikuntaan liittyvä päätöksiä tehdessään kunnan tulee huolehtia asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista kuntalain säädösten mukaisesti.

Kuntien tulee terveydenhuoltolain mukaan valmistella hyvinvointikertomus hyvinvointipolitiikan suunnittelun, arvioinnin ja raportoinnin työvälineeksi. Tarkoituksena on, että hyvinvointikertomukseen sisällytetään myös liikuntaa koskevia tietoja. Kuntien tehtävänä onkin asukkaiden liikunta-aktiivisuuden seuraaminen.

Avaa kaikki

Liikuntapalveluiden järjestäminen

Kunnallisten liikuntapalveluiden sisällöstä ja muodoista ei säädetä erikseen, mutta palveluiden kohderyhmän ajatellaan käsittävän kaikki kuntalaiset. Kuntalaisten liikuntapalveluiden järjestämisessä on hyvä huomioida lapset, nuoret ja opiskelijat, työikäiset aikuiset sekä ikääntyneet. Lisäksi palveluja on suunnattava maahanmuuttajille, soveltavaa liikuntaa tarvitseville, sosioekonomisesti heikommassa asemassa oleville henkilöille sekä lapsiperheille. Kunta voi omassa liikuntastrategiassa, liikuntasuunnitelmassa tai vastaavassa asiakirjassa määritellä liikuntapalveluiden tarkemmat painopisteet, kohderyhmät ja tavoitteet.

Terveyttä ja hyvinvointia edistävä liikunta

Kunnan itse tuottamat liikuntapalvelut täydentävät paikallista liikuntatarjontaa. Toiminnan tarkoituksena on turvata liikuntamahdollisuuksia sellaisille henkilöille ja ryhmille, jotka eivät kuulu järjestötoiminnan piiriin tai joille seurat ja yhdistykset eivät kykene järjestämään toimintaa tai joita liikuntayritysten palvelut eivät tavoita.

Kuntien liikuntapalveluita pyritään siis suuntaaman erityisesti sellaisiin väestöryhmiin, joiden liikuntaan osallistumisessa on esteitä taloudellisten, sosiaalisten, kulttuuristen tai ikään liittyvien tekijöiden vuoksi. Liikuntamahdollisuuksia pyritään tarjoamaan erityisesti kuntalaisten omissa elinympäristöissä ja yhteisöissä.

Liikuntaneuvonta

Valtaosa suomalaisista liikkuu terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta liian vähän. Liikuntaneuvonta on yksilöllistä, ammattilaisen tarjoamaa tukea, jolla riittämättömästi liikkuvia ohjataan aktiiviseen arkeen ja liikunnalliseen elämäntapaan. Liikuntaneuvonta on prosessi, jossa asiakasta tuetaan tunnistamaan omat vahvuutensa ja mahdollisuutensa sekä liikkumisen mieltymykset ja merkitykset, asettamaan realistiset tavoitteet liikunnan lisäämiseksi. Liikuntaneuvonta toteutuu yhteistyönä poikkihallinnollisessa palveluketjussa. Liikuntaneuvonta onkin yksi esimerkki kunnan ja hyvinvointialueen yhdyspinnasta.

Lisätietoa

Soveltavan liikunnan tilasta kunnissa (2019)

Yhdyspintasuositukset liikuntaneuvontaan

Kansalaistoiminnan tukeminen

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ja erilaiset kumppanuudet ovat monin tavoin tärkeitä ja jopa välttämättömiä paikallisten palveluiden turvaamiseksi ja kehittämiseksi. Kansalaistoiminnan tukeminen voi tarkoittaa monenlaista toiminnallista yhteistyötä, esimerkiksi liikuntaseuroille ja muille järjestötoimijoille suunnattujen avustusten jakamista, erilaisten maksujen subventointia tai kunnan omistamien liikuntatilojen ja -välineiden käytön maksuttomuutta.

Avustukset voivat olla luonteeltaan esimerkiksi yleisavustus-tyyppisiä, vuosittaisia toiminta-avustuksia, toimitila- ja vuokra-avustuksia, erityisavustus-tyyppisiä määräaikaisia projekti- ja kehittämisavustuksia tai rajattuna aikana toteutettavan tapahtuman kertaluonteista tukemista.

Kansalaistoiminnan tukemisen ohella kunnat tekevät laajasti erilaista sopimuksellista yhteistyötä liikuntaseurojen ja -järjestöjen kanssa. Erilaiset seurafoorumit ja vastaavat kunnan kuulemisen tilaisuudet ovat yleinen tapa kunnan ja kansalaistoiminnan väliseen yhteistyöhön.

Liikuntapaikkojen rakentaminen ja ylläpitäminen

Rakennettuja liikuntaolosuhteita tarvitaan eri liikuntalajien tarpeisiin. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja aluehallintovirastot myöntävät avustuksia liikuntapaikkojen rakentamiseen ja korjaamiseen. Suurin osa valtionavustuksista suunnataan laajoja käyttäjäryhmiä palveleviin hankkeisiin, kuten uima, - liikunta- ja jäähallien sekä lähiliikuntapaikkojen rakentamiseen, perusparantamiseen tai korjaamiseen.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on valtionapuviranomainen, kun liikuntapaikkahankkeen kustannusarvio on yli 1,2 miljoonaa euroa. OKM nimeää avustettavat hankkeet neljäksi seuraavaksi vuodeksi laadittuun liikuntapaikkojen rahoitussuunnitelmaan. Suunnitelma on ohjeellinen ja se tarkistetaan vuosittain.

Valtionavustusta myönnetään enintään 30 prosenttia hankkeen arvonlisäverottomasta kustannusarviosta, mutta ei kuitenkaan enempää kuin 750.000 euroa. Lähiliikuntapaikkojen osalta avustus voi kattaa enintään 40 prosenttia hankkeen kustannusarviosta. Lisäksi korotettua avustusta voidaan myöntää uimahalleille, eri toimijoiden merkittävällä rahoituksella toteutettaville hankkeille tai useamman toiminnallisesti merkittävän liikuntapaikan toteutukseen tai peruskorjaukseen. Valtakunnallisesti merkittävien liikuntapaikkahankkeiden avustus harkitaan tapauskohtaisesti.

Alle 1,2 miljoonan euron hankkeiden valtionavustusviranomainen on se aluehallintovirasto, jonka toiminta-alueella kunta sijaitsee.

Opetus- ja kulttuuriministeriö, Rakennustieto Oy ja Rakennustietosäätiö ovat julkaisseet useita liikuntapaikkarakentamisen oppaita. Ne käsittelevät erilaisten hallien ja kenttien suunnittelua ja rakentamista sekä liikuntapaikkojen esteettömyyttä. Oppaiden lisäksi sarjassa on julkaistu erilaisia liikuntapaikkarakentamista käsitteleviä ohjekortteja.

Lue lisää

OKM liikuntapaikkajulkaisut

Liikuntapaikkarakentamisen suunta-asiakirja

Kuntien liikuntatoimien voimavarat

Rahoitus

Kunnat saavat liikuntapalveluiden järjestämiseen valtionosuutta, josta säädetään opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa (1705/2009). Valtionosuus lasketaan kunnan asukasta kohden määriteltävän yksikköhinnan perusteella ja maksetaan vuosittain valtion talousarvion rajoissa. Valtionosuuden lisäksi kunnat voivat saada erillisiä valtionavustuksia esimerkiksi liikunnallisen elintavan edistämiseen tai lasten ja nuorten harrastustoimintaan. Näitä erityisavustuksia myöntävät aluehallintovirastot omien hakuaikojensa puitteissa.

Valtionosuudet ja -avustukset muodostavat noin 2,2 prosenttia kuntien liikuntaan ja ulkoiluun käyttämästä rahoituksesta. Vuonna 2024 liikunnan yksikköhinta on 12 euroa, jonka perusteella kunnille maksettava valtionosuus on 3,56 euroa jokaista asukasta kohti.

Kuntien liikuntatoimien käyttökulut vuonna 2023 olivat yhteensä 983 miljoonaa euroa, josta nettokäyttökulut olivat noin 823 miljoonaa euroa. Keskimäärin kuntien liikunnan nettokäyttökulut vuonna 2023 olivat 148 euroa jokaista kunnan asukasta kohden, mutta kuntakohtaiset panostukset vaihtelevat tässä suuresti.

Kunnat tukevat kansalaistoimintaa mm. avustuksin. Vuonna 2023 kunnat myönsivät 63 miljoonaa euroa erilaisia avustuksia.

Lisäksi kunnat käyttävät vuositasolla liikuntapaikkainvestointeihin yli 300 miljoonaa euroa.

Henkilöstö

Liikuntapalveluiden henkilöstötilanne tarkentuu syksyn 2024 aikana, kun aluehallintovirastojen peruspalveluiden arviointi ja uusimmat TEA-viisaritulokset julkaistaan.

Aluehallintoviraston mukaan kuntien liikuntatoimessa toteutui vuonna 2016 yhteensä 4 229 henkilötyövuotta. Kuntien henkilöstöstä yli puolet oli liikuntapaikkojen käyttö- ja kunnossapitohenkilöstöä. Aiempaan verrattuna erityisesti liikunnanohjaushenkilöstö oli vähentynyt. Tätä voidaan pitää huolestuttavan kehityskulkuna, sillä väestön ikääntyminen lisää erityisryhmien liikuntapalveluiden järjestämistarvetta.

Liikuntapaikat ja muut liikuntaolosuhteet

Lipas-liikuntapaikkatietokannassa on rekisteröitynä toukokuussa 2024 yli 45 000 liikuntapaikkaa, joista lähes 30 000 (71%) on kuntien ja kuntayhtymien ylläpitämiä.

Lisätietoa resursseista:

Lisätietoja kuntien menoista ja tuloista

Lipas, valtakunnallinen liikuntapaikkojen paikkatietojärjestelmä

TEAviisari (liikunta)

Suomen liikkuvin kunta -kilpailu

Kuntaliitto on yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa jakanut Suomen Urheilugaalassa vuodesta 2017 ”Suomen liikkuvin kunta” -palkinnon. Palkinto on tunnustus edistyksellisestä työstä kuntalaisten liikuttamiseksi. Haku liikkuvimmaksi kunnaksi avataan vuosittain elokuun aikana. Kilpailun painopiste vaihtelee vuosittain.

Aikasarja Suomen liikkuvin -kunta teemoista, finalisteista ja voittajista

2017

Finalistit: Asikkala, Pudasjärvi, Pieksämäki

Voittaja: Asikkala

2018

Teema: Liikunta vetovoimatekijänä

Finalistit: Oulu, Kouvola, Vihti

Voittaja: Oulu

2019

Teema: Lisää liikettä yhteistyöllä

Finalistit: Helsinki, Heinola, Lieto

Voittaja: Helsinki