6.9.1 Julkisen ulkotilan määritelmä

Kunnan ja kaupunkikuvan viihtyisyyden ja houkuttelevuuden kannalta julkisia alueita koskevien määräysten sisällyttäminen rakennusjärjestyksiin on tulevaisuuteen suuntaavaa kehittämistyötä.  Olennaista on tehdä kunnan sisällä riittävästi yhteistyötä ja sitoutua tavoittelemaan parempaa julkista ulkotilaa.

Kunta voi määritellä halutessaan julkisen ulkotilan käsitteen ja eritellä määräykset sen käsitteen alla. Käsitteen käyttöönotto saattaa olla havainnollistavaa ja herättää paremmin ajattelemaan näiden yleisten alueiden kokonaisuutta viihtyisyystekijöiden ja sitä kautta määräysten sisällön kannalta.   Määräyksiä voidaan toki liittää rakennusjärjestykseen myös muun kaltaisen otsikoinnin alle kuten ”Julkinen kaupunkitila”, ”Liikenne- ja katualueet”, ”Tori-, puisto- ja virkistysalueet” jne. 

Julkista ulkotilaa koskeva määritelmä ei ole varsinainen määräys, mutta sitä käytettäessä kuntalaisten kannalta käsitteen esitteleminen saattaa olla tarpeen.  Esittely voidaan tehdä vaihtoehtoisesti kokoamalla rakennusjärjestyksen sisältämistä käsitteistä erillinen luettelo liiteaineistoon.

Kunta voi käyttää seuraavan kaltaista määritelmää:

• Julkisella ulkotilalla tarkoitetaan tilaa, joka asemakaavassa on määritelty liikenne-, katuaukio-, katu-, tori-, puisto- tai virkistysalueeksi tai joka on asemakaava-alueen ulkopuolella edellä mainitussa käytössä.

Lainsäädäntö

• MRL 83 §, 167 §
  
   

6.9.2 Julkisen ulkotilan rakennelmat ja ulkokalusteet

Toistaiseksi yleisiä alueita koskevat rakennusjärjestyksen määräykset ovat olleet kunnissa pääosin yleisluonteisia.  Määräyksillä voidaan kiinnittää huomiota esteettisyyteen, turvallisuuteen ja liikuntaesteettömyyteen.  Yhteistoiminnassa kunnan muiden toimijoiden kanssa on mahdollista laatia alla esitettyjä täsmällisempiä määräyksiä joko koskemaan koko julkisen tilan aluetta tai sen erityisiä arvoja sisältävää osa-aluetta.

Yleisluonteisesta määräämisestä joitakin esimerkkejä:

• Julkiseen ulkotilaan sijoitettavien rakennelmien koon, rakenteen ja ulkoasun on oltava kaupunkikuvaan/ maisemakuvaan sopivia sekä turvallisia. Ne eivät saa estää liikkumista ja toimimista.
• Jakokaapit ja vastaavat tekniset laitteet on sijoitettava rakennuksiin tai siten, etteivät ne häiritse kadun käyttöä tai kunnossa- ja puhtaanapitoa eivätkä kaupunki/maisemakuvaa.6
• Julkisen kaupunkitilan valaistus tulee suunnitella tasapainoiseksi ja häikäisemättömäksi valomaisemaltaan.
• Merkittävien meluaitojen, -muurien ja -kaiteiden sekä siltojen rakennussuunnitelmista on pyydettävä kaupunkikuvatyöryhmän lausunto.
• Katua korjattaessa ei kadun pinnan korkeutta saa ilman erityistä syytä muuttaa niin, että kadun varren rakennukset jäävät katuun nähden alemmaksi tai ylemmäksi kuin ne olivat korjaustyön alkaessa.

Julkisen ulkotilan mastot ja antennit voidaan sisällyttää määräyskokoelmaan esimerkiksi alla olevalla tavalla:

• Mastot ja vastaavat tekniset pylväät on sijoitettava niin, etteivät ne riko tarpeettomasti maisemaa eivätkä aiheuta haittaa naapureille tai alueiden kunnossapidolle.
• Antennit ja muut vastaavat on pyrittävä sijoittamaan jo olemassa oleviin mastoihin tai kerrostalojen katoille.

6.9.3 Julkisen ulkotilan rannat ja laiturit

Ranta-alueiden viihtyisyyden ja maisemavaikutusten kannalta voi olla tärkeää ohjata niihin kohdistuvia toimenpiteitä yhtenäisin periaattein. Toimiminen vesialueella voi edellyttää MRL:n mukaisen valvonnan lisäksi vesilain mukaisen ilmoituksen tekemistä tai luvan hakemista. Esteettömyyden vaatimus nousee esiin kaikessa julkisessa tilassa.

Kuntien rakennusjärjestyksistä on löydettävissä mm. seuraavan kaltaisia määräyksiä:

• Julkisen kaupunkitilan rantaan sijoitettavien laiturien, aallonmurtajien ja muiden vastaavien rakennelmien tulee soveltua kaupunkikuvaan.  Vesilain mukaisen luvan tarve on selvitettävä erikseen.
• Julkisen tilan laiturien tulee soveltua liikuntarajoitteisten käyttöön.

6.9.4 Julkisen ulkotilan valaistus

Julkisten alueiden valaiseminen on yleistynyt.  Valaistus lisää turvallisuutta ja viihtyisyyttä.  Valaistuksesta voi olla tarpeen antaa määräyksiä, jotta suunnittelussa huomioitaisi sopeutuminen muuhun ympäristöön sekä naapureille aiheutuvan haitan vähentäminen.

Seuraavana muutamia esimerkkejä käytössä olevista määräyksistä:

• Julkisen ulkotilan valaistuksessa tavoitteena on tasapainoinen, häikäisemätön valomaisema.  Valaistusjärjestelyissä on noudatettava soveltuvin osin mitä rakennuspaikkojen ja rakennusten valaistuksesta tämän rakennusjärjestyksen __ §:ssä on määrätty.
• Julkisen ulkotilan valaistusjärjestelyissä valolaitteiden sijoitus, suuntaus ja valoteho on sovitettava siten, että ne lisäävät alueen turvallisuutta ja viihtyisyyttä eivätkä tarpeettomasti ja haitallisesti häiritse alueella liikkuvia tai naapurialueita.
• Valaisinten on sovelluttava kunkin alueen kaupunkikuvaan.

Lainsäädäntö

• MRL 126 a § kohta 10 (kaupunkikuvajärjestely)
  
   

6.9.5 Julkisen ulkotilan mainos- taikka muut laitteet

Mainos- taikka muita laitteita koskevia määräyksiä voidaan liittää kattamaan koko kunnan alue tai koskemaan vain taajamia mm. seuraavasti:

• Katu-, tori- tai muulle alueelle ei saa sijoittaa siirrettäviä myynti- tiedotus- ja mainoslaitteita siten, että ne vaarantavat turvallisuutta, haittaavat kadun käyttämistä tai kunnossa- ja puhtaanapitoa tai ovat kaupunkikuvallisesti sopimattomia.  Laitteiden sijoittamiseen tulee saada lupa alueen omistajalta tai haltijalta.
• Puistoihin ei saa sijoittaa myynti- ja mainoslaitteita, ellei niille ole myönnetty asianmukaista lupaa alueen omistajalta tai haltijalta sekä viranomaiselta.
• Pyöräteille ei saa asettaa mainoslaitteita.
• Valonlähteen sisältävien mainosten ja näyttöjen tulee kooltaan, muodoltaan ja valoteholtaan olla ympäristöön sopivia ja haittaa aiheuttamattomia.
• Mainoslaitteen tuottaman valon määrän ja laitteen pintakirkkauden tulee olla oikeassa suhteessa ympäristöön ja sen muihin mainoksiin ja valaisimiin. Valomainos ei saa olla liian kirkas tai häiritsevä varsinkaan tie- ja katualueilla.

6.9.6 Kadut, torit ja muut vastaavat liikennealueet

Kunta voi halutessaan yhtenäistää alueiden ilmettä antamalla rakennusjärjestyksessä aluekohtaisia määräyksiä.  Määräyksillä voidaan tavoitella alueiden siisteyttä ja hoidon helppoutta ympäristökuvan lisäksi.   Liikuntaesteettömyyden tavoittelu on hyvä kirjata määräysten kokonaisuuteen.

Kuntien rakennusjärjestyksistä löytyy tällä hetkellä mm. seuraavan kaltaisia määräysvaihtoehtoja:

• Katujen, torien ja muiden vastaavien liikennealueiden päällysmateriaalit ja muut rakenteet on suunniteltava ja rakennettava kaupunkikuvaan sopiviksi, tarkoituksenmukaisiksi sekä liikuntaesteettömiksi.
• Katua rakennettaessa tulee ottaa huomioon liikuntaesteettömyyden vaatimukset.  Jalkakäytävän ja ajoradan välinen korkeusero suojatien kohdalla ei saa oleellisesti haitata liikkumista.  Päällystystyön yhteydessä liikkeiden ja asiakaspalvelutilojen sisäänkäyntijärjestelystä tulee mahdollisuuksien mukaan tehdä esteetön.
• Kun katu päällystetään uudelleen, ei kadun pinnan korkeutta saa ilman erityistä syytä muuttaa niin, että kadun varrella olevat tontit jäävät katuun nähden alemmaksi tai ylemmäksi kuin mitä ne olivat ennen kadun uudelleen päällystämistä.

Lainsäädäntö

• MRL 84–89 §, 126 a §, 167 §
• MRA 41–45 §
  
   

6.9.7 Puistot ja muut vastaavat virkistysalueet

Puistojen rakentamisella tavoitellaan viihtyisyyttä ja kuntalaisten kannalta laadukkaita ja käyttökelpoisia puisto- ja viheralueita.  Rakentamista saattaa olla tarpeen joiltain osin ohjata rakennusjärjestyksen määräyksin.

Toistaiseksi rakennusjärjestyksillä on ohjattu rakentamista yleisluonteisesti esimerkiksi seuraavaan tapaan:

• Puistoihin ja muille vastaaville virkistysalueille rakennettavien rakennusten, rakennelmien, laitosten ja muiden rakenteiden sekä puistokäytävien pinnoitteiden on sovelluttava kunkin puiston tai muun vastaavan virkistysalueen luonteeseen.
• Rakennelmien ja laitosten tulee olla käyttötarkoitus huomioiden turvallisia ja niiden tulee myös väritykseltään sopeutua ympäristöönsä.

6.9.8 Tapahtumien järjestäminen

MRL 126 a § 2 kohta määrää yleisöteltan tai vastaavan toimenpideluvan varaiseksi.  Tässä kohdassa esitetty vapautus lupatarpeesta lyhytaikaisesti paikallaan pystytettäviksi tarkoitettujen yleisötelttojen on mahdollista kirjata yhtä hyvin ”Toimenpiteiden ilmoituksenvaraisuus” -otsakkeen alle.

Määräysten kirjoittamisen yhteydessä on syytä välttää muiden viranomaisten kanssa päällekkäisten valvontatoimenpiteiden syntymistä ja olla yhteydessä mm. pelastustoimen, ympäristönsuojelun ja terveysvalvonnan viranomaisten kanssa.  Muualla jo säädettyjä asioita ei ole tarpeen tälläkään osalla kirjata uudelleen rakennusjärjestykseen.  Pelastuslaki (379/2011) 16 § säätää yleisötilaisuuksista tehtäväksi pelastussuunnitelman pelastuslaitokselle 14 vrk ennen tilaisuutta.  Myös poliisilta tulee varmistaa mahdollinen kokoontumislupa. Tapahtuman järjestäjän onkin syytä olla yhteydessä viranomaiseen hyvissä ajoin ennen tilaisuutta.

Seuraavassa joitakin kuntien käytössä olevia määräyksiä, joista voi koota omaan kuntaan tarpeellisen kokonaisuuden:

• Erilaisten tapahtumien järjestämistä varten voidaan julkiseen ulkotilaan pystyttää yleisötelttoja ja muita vastaavia siirrettäviä rakennuksia ja rakennelmia ilman rakennusvalvontaviranomaisen lupaa niin, että ne voivat olla pystytettyinä paikallaan ja käytössä korkeintaan __ viikkoa. Viranomainen voi kuitenkin aina perustellusta syystä edellyttää luvan hakemista.
• Tapahtumien järjestäjien tulee kuitenkin noudattaa pelastus-, ympäristö- ja terveysvalvonnan viranomaisten määräyksiä.  Tapahtuman järjestämisellä ja alueen käytöllä tulee olla alueen omistajan tai haltijan suostumus.
• Teltoissa on oltava yleisömäärään nähden riittävästi opastettuja poistumisreittejä ja alkusammutuskalustoa. Teltat on kiinnitettävä tukevasti maahan. Tapahtumien jälkeen kaikki rakennukset ja rakennelmat on poistettava viipymättä ja tapahtuma-alue siistittävä.
• Vahingoittunut tai likaantunut katu- tai muu alue on kunnostettava ja siistittävä välittömästi.
• Tapahtumia järjestettäessä on huolehdittava riittävistä jätehuolto- ja käymäläjärjestelyistä jätehuoltosuunnitelmineen sekä häiritsevän melun ennalta ehkäisystä.
• Mikäli tapahtuman johdosta on muutettava liikennejärjestelyjä, järjestäjän on lisäksi hankittava lupa liikennejärjestelyn muuttamiseen liikennejärjestelyistä vastaavalta viranomaiselta.

Lainsäädäntö

• MRL 126 a § 2 kohta
• Pelastuslaki 16 §