6.11.1 Lupajärjestelmästä yleisesti

Rakennuksen rakentamiseen on oltava rakennuslupa (MRL 125 §). Olemassa olevaan asuntoon kuuluvan tai maatalouden harjoittamisen kannalta tarpeellisen pienehkön talousrakennuksen rakentamiseen asemakaava-alueen ulkopuolella voidaan soveltaa ilmoitusmenettelyä (MRA 61 §). Talousrakennusta ei rakennusjärjestyksellä voida vapauttaa kokonaan luvan- tai ilmoituksenvaraisuudesta. Ilmoitusmenettelyn käyttäminen ei muuta talousrakennusta rakennelmaksi. Kyseessä edelleen siis on rakennus.

Saunaa ei voida vapauttaa rakennusluvan tarpeesta rakennusjärjestyksellä.

Muu kuin rakennusluvan piiriin kuuluva rakennustoimenpide vaatii toimenpideluvan sen mukaan kuin maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkemmin säädetään. MRL 126 § mukaan rakennusluvan sijasta toimenpidelupa soveltuu sellaisten rakennelmien ja laitosten, kuten maston, säiliön ja piipun pystyttämiseen, joiden osalta lupa-asian ratkaiseminen ei kaikilta osin edellytä rakentamisessa muutoin tarvittavaa ohjausta. MRL 126 a § sisältää erikseen luettelon niistä toimenpiteistä, jotka edellyttävät toimenpidelupaa. Rakennusjärjestyksellä on mahdollista joko ottaa käyttöön ilmoitusmenettely tai vapauttaa kokonaan em. kohdissa esitetyt hankkeet huoneistojärjestelyä lukuun ottamatta.

Raja rakennusluvan ja toimenpideluvan välillä riippuu toimenpiteeseen kohdistuvan viranomaisvalvonnan tarpeesta.  Esimerkiksi suurehkot ja maisemaan merkittävästi vaikuttavat mastot edellyttävät rakennuslupaa.

Harkittaessa lupajärjestelmän rajauksia on valintojen kannalta oleellista huomioida, mitä lainsäädännössä tarkoitetaan ”pienehköllä ” talousrakennuksella.  Kunta ei voi laajentaa MRL 129 §:n tarkoittamaa käsitettä omalla päätöksellään. Oikeuskäytännön perusteella ei ainakaan yli 100 m² rakennuksia tulisi sallia rakennettavaksi ilmoituksella.  Yleisesti vähäisyys ja sen kautta luvan tarve tulee tarkasteltavaksi kaikissa hankkeissa ympäristöllisten, maankäytöllisten ja naapurivaikutusten kautta rakennusjärjestykseen kirjatuista kokorajoista huolimatta.

Kunnat ovat hyvin vaihtelevasti käyttäneet oikeuttaan lupamenettelyjen keventämiseen. Hankkeeseen ryhtyvän näkökulmasta ilmoitusmenettely ja sen oikeusvaikutukset jäävät usein epäselviksi. Viranomaisnäkökulmasta ilmoitusmenettelyn käyttäminen ei aina kevennä hallinnollista työmäärää mm. neuvonnan tarpeen lisääntyessä. Monissa kunnissa ilmoitusmenettelyn käyttämisestä on luovuttu kokonaan. Yksinkertaisimmillaan rakennusjärjestyksellä vahvistetaan MRL:n lupamenettely sellaisenaan tai toisena ääripäänä hankkeita vapautetaan toimenpideluvan tarpeesta laajasti tai käytetään vähäisten talousrakennusten ilmoitusmenettelyä täysimääräisesti. Kun kahta samanlaista kuntaa ei ole, niin myös rakennusjärjestyksissä valittu taso voi vaihdella.

6.11.2 Ilmoitusmenettelyn menettelytapamääräyksiä

Ilmoitusmenettelyä käytettäessä on siihen liittyvästä menettelystä informaation kannalta hyvä liittää täsmentävää ohjausta rakennusjärjestykseen, vaikka maankäyttö- ja rakennuslaki ohjaakin menettelyä.

Ilmoitusmenettely soveltuu tilanteisiin, joissa naapurin oikeusturva ei edellytä lupakäsittelyä ja valitusoikeutta.  Silloin, kun se yleisen edun tai naapurin oikeusturvan kannalta on tarpeen, tulee rakennusjärjestyksen määräyksestä huolimatta edellyttää toimenpideluvan hakemista.

Ilmoitusmenettelyä voidaan soveltaa vain, jos se on kirjattu rakennusjärjestykseen.

Seuraavana malli menettelymääräykseksi:

• Ilmoitusmenettelyä sovelletaan merkitykseltään ja vaikutukseltaan vähäiseen rakentamiseen, rakennus- tai toimenpideluvan asemesta (tämän rakennusjärjestyksen __ §).
• Ilmoituksenvaraiseen työhön voi ryhtyä 14 vuorokautta sen jälkeen, kun asianomainen on tehnyt tätä koskevan kirjallisen rakentamisilmoituksen rakennusvalvontaviranomaiselle.  Rakentamisilmoitukseen on liitettävä tarpeelliset selvitykset toimenpiteen sijainnista, laajuudesta ja laadusta sekä tarvittaessa selvitys naapureiden kuulemisesta.
• Rakennusvalvontaviranomaisen tulee ilmoituksen sijasta edellyttää rakennus- tai toimenpideluvan hakemista, jos se yleisen edun tai naapurin oikeusturvan kannalta on tarpeen (MRL 129 § 2 momentti).
• Ilmoitus raukeaa, jollei toimenpidettä ole aloitettu ja saatettu loppuun kolmen vuoden kuluessa ilmoituksen tekemisestä. Aika lasketaan siitä alkaen, kun ilmoituksen jättämisestä on kulunut 14 vuorokautta.

6.11.3 Talousrakennuksen ilmoituksenvaraisuus

Kunta voi rakennusjärjestyksessään määrätä MRA 61 §:n valtuutuksella tarvitaanko jo olemassa olevaan asuntoon liittyvän tai maatalouden kannalta tarpeellisen pienehkön talousrakennuksen rakentamiseen asemakaava-alueen ulkopuolella rakennuslupa vai käytetäänkö ilmoitusmenettelyä.  Sama harkinta on mahdollista haja-asutusalueen lisäksi asemakaavan alueella, mikäli talousrakennuksen rakentaminen on kaavassa osoitettu. Huomata kannattaa, että talousrakennuksia ei voida kokonaan jättää ennakkovalvonnan ulkopuolelle ja vapauttaa luvan- tai ilmoituksenvaraisuudesta.

Saunarakennuksen rakentamiseen ei voida käyttää ilmoitusmenettelyä ja näin ollen saunan rakentaminen edellyttää aina rakennuslupaa.

Lupamenettelyllä on välillinen vaikutus kiinteistöveron kertymään. Kun vähäiset talousrakennukset vapautetaan ilmoitusmenettelyn piiriin, menettely RH-tietojen edelleen välittämisestä tulee harkittavaksi.

Mikäli pienehköt rakennukset vapautetaan ilmoitusmenettelyn piiriin, on vapauttaminen tarpeen rakennusjärjestyksessä selkeästi erikseen käsitellä. Rakennelmaksi katsottavan vajan tms. ja vähäisen talousrakennuksen käsitteiden erotteleminen ja soveltaminen on epäselvää kuntalaisten näkökulmasta. Käsitteiden ymmärrettävyys keventää hallinnon taakkaa neuvonnan tarpeen vähentyessä.

Seuraavassa vaihtoehtoisia määräysmalleja:

• Ilmoitusmenettelyä voidaan soveltaa jo olevaan asuntoon kuuluvan tai maatalouden harjoittamisen kannata tarpeellisen ja pihapiiriin sijoitetun pienehkön, enintään ___ m²:n suuruisen muun talousrakennuksen kuin saunarakennuksen rakentamiseen asemakaava-alueen ulkopuolella.
• Ilmoitusmenettelyä voidaan soveltaa jo olevaan asuntoon kuuluvaan tai maatalouden harjoittamisen kannalta tarpeellisen, asemakaavassa osoitetun, pienehkön, enintään ___ m²:n suuruisen muun talousrakennuksen kuin saunarakennuksen rakentamiseen.
• Lupamenettelyn asemasta jo rakennetulle rakennuspaikalle kuuluvan tai maatalouden harjoittamisen kannalta tarpeellisen, pienehkön, tulisijattoman talousrakennuksen rakentamiseen sovelletaan ilmoitusmenettelyä seuraavasti:
• Asema-, ranta-asema- ja yleiskaavan alueella kylmä, lämpöeristämätön ja tulisijaton rakennus enintään __ m².
• Kaavan ulkopuolisella alueella tulisijaton ja eristämätön asuinkiinteistöön kuuluva talousrakennus enintään __ m² ja maatalouden kylmä ja tulisijaton talousrakennus enintään __ m².

Oikeuskäytöntöä

• KHO 14.12.2004/3266: (ilmoitusmenettely, pienehkö talousrakennus)
• KHO 14.12.2004/3267: (ilmoitusmenettely, pienehkö talousrakennus)

6.11.4 Toimenpiteiden ilmoituksenvaraisuus

Muu kuin rakennusluvan piiriin kuuluva rakennustoimenpide vaatii toimenpideluvan sen mukaan kuin maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkemmin säädetään. MRL 126a § sisältää luettelon niistä toimenpiteistä, jotka edellyttävät toimenpidelupaa. MRL:n muutos 230/2017 laajensi toimenpideluvan alaisten toimenpiteiden (MRL 126 a §) luetteloa täsmentämällä maalämpöjärjestelmiin liittyvää luvitustarvetta. Samalla lisättiin toimenpidelupaa edellyttäviin toimenpiteisiin kohta 13 kaupunkikuvaan ja ympäristöön merkittävästi vaikuttavan aurinkopaneelin tai keräimen asentamisen tai rakentamisen. Tarkoitus on, että toimenpideluvanvaraisen korjaus- tai muutostyön lupaharkinnan yhteydessä kiinnitetään huomiota myös energiatehokkuuden parantamiseen silloin, kun se toimenpiteen luonne huomioon ottaen on mahdollista. Luvanvaraisuudesta ei edelleenkään voida vapauttaa huoneistojärjestelyjä.  Muutoin vapauttaminen voi koskea koko kunnan tai sen osan aluetta.

Lupatarpeeseen liittyvän harkinnan kannalta on tärkeää huomata lain peruste luvan tarpeesta yleensä.  Ilmoituksenvaraiseksi ei voida määrätä sellaisia rakennuksia tai toimenpiteitä, joilla on vaikutusta luonnonoloihin, ympäröivän alueen maankäyttöön tai kaupunki- tai maisemakuvaan.  Ilmoitusmenettelyyn siirtymistä koskevassa harkinnassa on syytä huomioida myös ilmoituksen käsittelyyn liittyvä lyhyehkö vain 14 vrk:n mittainen reagointiaika.

MRL 126 a §:n toimenpiteitä koskeva luettelo on katsottu tyhjentäväksi.  Näin ollen kunta ei voi laajentaa luetteloa.  Kun luvantarpeen harkintaakaan ei voida laajentaa em. vaikutusarvioinneista, on kohteen sijainnilla usein merkitystä luvan tarpeeseen.

Pienehköä talousrakennusta koskeva rakennusluvan tarve voidaan muuttaa ilmoitusvelvollisuudeksi, mutta ei vapauttaa kokonaan (kohta 11.1 ja 11.2).  Vähäisten rakennelmien ja laitosten osalta toimenpide voidaan rakennusjärjestyksellä määrätä ilmoitusvelvollisuuden alle tai kokonaan vapauttaa luvan hakemisen tarpeesta.  Niiden kokoa kuvaavia kriteereitä voidaan edelleen rakennusjärjestykseen asettaa.  Samalla tavoin kuin pienehköjen rakennusten kohdalla tulee vähäisyys ja sen kautta luvan tarve tarkasteltavaksi kaikissa hankkeissa ympäristöllisten, maankäytöllisten ja naapurivaikutusten kautta rakennusjärjestykseen kirjatuista kokorajoista huolimatta.

Mikäli kunta haluaa soveltaa ilmoitusmenettelyä vain joidenkin toimenpiteiden kohdalla, on suositeltavaa käyttää tekstin muotoon kirjoitettua määräystä tai luetteloida yksinkertaisella ja selkeällä tavalla toimenpiteet.  Mikäli ilmoitusmenettelyyn siirtyminen ilmoitetaan taulukkomuodossa, tulee huomioida taulukon luettavuus ja ymmärrettävyys erityisesti lukijana toimivan kuntalaisen kannalta.

Seuraavassa perusmalli määräyksestä sekä esimerkki taulukon rakenteeksi:

Maankäyttö- ja rakennuslain 126 §:n, 126 a §:n ja 129 §:n nojalla määrätään, miten toimenpiteisiin sovelletaan toimenpidelupamenettelyä, ilmoitusmenettelyä tai em. menettelystä vapauttamista liitekartasta nro __ ilmenevillä kunnan osa-alueilla seuraavasti:

• Taulukkoa ei sovelleta, jos rakennelmat täyttävät rakennuksen määritelmän.
• Sellaiset pihamaan rakenteet ja laitteet, jotka eivät edellytä lupa- tai ilmoitusmenettelyä, on näiden ennakkovalvonnan toimenpiteiden puuttuessakin rakennettava säännösten ja määräysten mukaiselle etäisyydelle naapurin rajasta ja rakennuksista, niiden on sopeuduttava ympäristöön eikä niistä saa aiheutua naapurille kohtuutonta haittaa.

Mikäli ilmoitusmenettelyn käyttämiseen siirtyminen ei ole edellä esitetyllä tavalla kattavaa, voidaan asia esittää yksinkertaisen tekstin tai luettelon muodossa ilman taulukointia. Edelleen korostetaan määräysten ja – toivottavasti – määräykseen liittyvän erilliseen ohjeen kirjoittamista selkeästi, koska rakennelman ja vähäisen talousrakennuksen ero kuntalaisen näkökulmasta on häilyvä. Esimerkiksi Helsinki ohjeistaa vajojen ja muiden rakennelmien rakentamista verkkosivuillaan seuraavasti: https://www.hel.fi/static/rakvv/ohjeet/Vajat_ja_muut_rakennelmat.pdf.

Kuntien rakennusjärjestyksessä on esitetty lupajärjestelmiin liittyviä helpotuksia mm. seuraavassa esitetyillä tavoilla:

• Jos mainostoimenpide tai rakennelman, vajan taikka aidan rakentaminen suoritetaan rakentamistapaohjeen ja rakentamismääräysten mukaisesti, on ilmoitusmenettely riittävä, ellei rakennusvalvontaviranomainen edellytä erityisestä syystä luvan hakemista.
• Lautasantennit, joiden halkaisija ei ylitä ___ metriä ja aurinkokeräimet, jotka sijoitetaan ja toteutetaan rakennusjärjestykseen liitetyn ohjeen mukaisesti, voidaan toteuttaa ilmoitusmenettelyä käyttäen. Muille haetaan toimenpidelupa.
• Pientaloalueilla lautasantenni sijoitetaan ensisijaisesti pihatasolle. Mikäli antenni sijoitetaan rakennuksen katolle, on se asennettava katukuvaa häiritsemättömään paikkaan. Lautasantennin väriksi valitaan näkyvän katon tai taustaseinän väri.
• Mikäli aiottu yksityiskäyttöön tuleva laiturirakennelma on enintään __ metriä pitkä ja pinta-alaltaan enintään __ neliömetriä se ei edellytä toimenpideilmoituksen tekemistä.
• Vapautus toimenpideluvan hakemisesta koskee asuinpientalotontilla olevaa enintään 20 m²:n suuruisen piharakennelman rakentamista. Tontilla saa olla kerrallaan vain 1 tämän määräyksen nojalla rakennettu piharakennelma.
• Toimenpidelupaa ei tarvita:
  • tontin sisäisten aitojen ja tukimuurien rakentamiseen
  • asuinhuoneiston kokonaan sisäänvedetyn parvekkeen lasittamiseen
  • korkeintaan __ m²:n suuruisen aitauksen, katoksen tai suojan rakentamiseen jätteiden keräilyä varten
  • enintään __ m korkean aidan rakentamiseen
  • ilmalämpöpumpun tai aurinkokeräimen sijoittamiseen
  • jne.
• Vaikka toimenpiteen toteuttaminen ei vaadi lupaa, tulee rakentamisessa noudattaa asemakaavan määräyksiä ja ko. rakentamisen liittyviä säännöksiä.  Suojelluissa rakennuksissa tulee ottaa huomioon rakennussuojelusta aiheutuvat vaatimukset.

Terassien lasittaminen on voimakkaasti lisääntynyt. Kuntien verkkosivuille on myös lisätty kuntakohtaista ohjausta terassien rakentamisesta helpottamaan neuvontaa. Terassien ja parvekkeiden lasitukselle on kuntien rakennusjärjestyksiin annettu ohjeistusta ja määrätty luvanvaraisuudesta.  Luvanvaraisuuden tulkintaan liittyy harkinta siitä, muodostuuko lasitetusta tilasta kerrosalaa vai ei.

Seuraavana esimerkki määräyksestä:

• Parveke- tai terassilasituksen toteuttamiseen tulee hakea toimenpidelupa, mikäli lasituksen avautuvuus on alle ___ % tai rakentaminen edellyttää palo-osastointia.
• Toimenpidelupaa ei edellytetä pientalon katetun terassin lasittamiseen liukulasein (enintään 12 m², kylmä, tuulettuva tila)
• Toimenpidelupaa ei edellytetä parvekelasitukseen edellyttäen, että lasitus on kirkas puitteeton liukulasi ja avattavuus vähintään 30 %.
  
   

Aineistoa

• PKS-kortti: https://www.pksrava.fi/doc/ohjeet/OHJE-ARK05B.pdf                   
• Helsingin ohjeistus: https://www.hel.fi/static/rakvv/ohjeet/Parvekelasitus.pdf
• Oulun ohjeistus: https://www.ouka.fi/oulu/rakennusvalvonta/terassilasitus