Mistä maakuntavaaleissa on kyse
Ensi vuoden syksyn maakuntavaaleihin valmistautuessa on hyvä muistaa, että Manner-Suomessa on pidetty jo kahdetkin maakuntavaalit. Vuonna 2004 ja 2008 pidettyjen Kainuun maakuntavaalien kokemuksia kannattaa hyödyntää, totesi kansanedustaja, Kainuun maakuntahallituksen puheenjohtaja Timo V. Korhonen Kuntamarkkinoilla järjestetyssä muutostukiklinikassa 14. syyskuuta.
Kainuun maakunta vastasi sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäksi toisen asteen koulutuksen järjestämisestä, maakunnan yleisestä elinkeinopolitiikasta sekä aluekehitystoiminnasta. Vuoden 2004 maakuntavaalien aikaan enemmistö kainuulaisista äänestäjistä piti kuntavaaleja maakuntavaaleja tärkeämpinä, vaikka kuntien tehtävistä 60 prosenttia siirtyi maakunnalle.
Siksi Korhosen mukaan kannattaa panostaa tiedottamiseen ja sen viestimiseen, mistä maakuntavaaleissa ja maakunnan toiminnassa on kyse.
Kainuussa luovuttiin valtuustopaikkojen kuntakiintiöistä ensimmäisten maakuntavaalien jälkeen. Molemmissa vaaleissa äänet keskitettiin vahvasti oman kunnan ehdokkaille, mutta ensimmäisissä vaaleissa äänestäjien tahto hämärtyi monimutkaisen tuloslaskennan takia.
Maakuntavaltuutetuksi saattoi silloin esimerkiksi päästä yhdestä kunnasta henkilö, jonka edustama puolue sai neljä kertaa vähemmän ääniä kuin eniten ääniä saanut puolue. Toisaalta valitsematta saattoi jäädä samasta puolueesta huomattavasti enemmän ääniä saanut henkilö kuin maakuntavaltuustoon valittu henkilö.
Vuonna 2004 järjestettiin samaan aikaa kunnallisvaalit ja maakuntavaalit. Kunnallisvaalien äänestyslippu oli valkoinen ja maakuntavaalien ruskea. Siitä huolimatta neljä prosenttia maakuntavaalien äänestyslipuista jouduttiin hylkäämään. Hylkäämisen syynä oli useimmiten se, että äänestäjä oli merkinnyt maakuntavaalien lippuun kunnallisvaaliehdokkaan numeron.
Maakuntavaltuutetut edustavat valtuustossa maakunnan asukkaita
Timo V. Korhonen kannusti muutostukiklinikalla korostamaan maakunnallista ajattelua sekä kehittämään demokratiaelementtiä siten, ettei edustavuusvajetta jäisi – kenties aluelautakuntien avulla.
– Maakuntamallin ideana on koko maakunnan edun ajaminen ja keskeistä on, että valtuutetut edustavat koko maakunnan asukkaita. Maakuntavaltuutetut toimivat maakunnan asukkailta saadulla mandaatilla ja ovat vastuussa vain äänestäjilleen.
Muutostukiklinikan kaikki alustukset nähtävissä jälkitallenteina
Maakuntavaalien, demokratian ja osallisuuden lisäksi sote- ja maakuntauudistusta tarkasteltiin Kuntamarkkinoiden muutostukiklinikalla talouden, henkilöstön, johtamisen sekä kuntien ja maakuntien yhteistyön näkökulmista. Tutustu kaikkien alustajien materiaaleihin ja katso videotallenteet päivän puheenvuoroista.
Kuntamarkkinoiden muutostukiklinikalle osallistui paikan päällä reilut 230 henkilöä ja netin kautta lähetystä seurattiin livenä noin 170 kertaa.