
- kuntalaki ja yleinen kunnallisoikeus
- päätöksenteko ja muutoksenhaku
- julkisuuslaki
- opetustoimen lakiasiat
Kuntaliitto ry kiittää mahdollisuudesta antaa lausuntonsa asiasta ja toteaa Lausuntopalvelussa antamassaan lausunnossa seuraavaa:
Kannatan sellaisenaan.
Kuntaliitto ei kannata ohjeistetun lausuntoajan lyhentämistä nykyisestä.
Hallituksen esityksen valmistelun yhteydessä tulee huomioida lakisääteiset velvoitteet kuulla esimerkiksi kuntia, kuntayhtymiä ja maakuntaliittoja. Hallituksen esityksen lausuntopalautteessa tulisi esittää, miten lakisääteiset kuulemiset on lainvalmistelussa toteutettu.
Kuntaliitto pitää ohjeellisen lausuntoajan lyhentämistä ristiriitaisena, koska lainsäädännön arviointineuvosto on useissa vuosikertomuksissa kiinnittänyt huomiota lainvalmistelun kiireeseen, joka näkyy esimerkiksi lyhentyneinä lausuntoaikoina (Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 2024:2). Kuuleminen tukee lainvalmistelua ja lainsäädännön laatua. Kuulemiseen tulee varata riittävästi aikaa, jotta saadaan yksityiskohtaista tietoa ehdotetun sääntelyn vaikutuksista, riskeistä tai lainsäädännön johdonmukaisuudesta. Hyvin tehty kuuleminen tukee myös lain toimeenpanoa ja implementoitavuutta. Samaan asiaan on kiinnittänyt huomiota myös oikeuskansleri viimeaikaisessa ratkaisukäytännössään (katso esimerkiksi OKV/608/10/2024, OKV/1661/10/2023, OKV/1772/10/2023, OKV/1779/10/2023, OKV/1782/10/2023, OKV/1787/10/2023, OKV/1788/10/2023, OKV/1805/10/2023, OKV/2282/10/2023, OKV/2325/10/2023). Oikeuskansleri painotti ratkaisuissaan, että perustuslain 14 §:ssä turvattu osallistumisoikeus on turvattava lainvalmistelussa. Hallituksen säästölakien kohdalla osallistumisoikeudesta johtuvat vähimmäisvaatimukset säädösvalmistelulle eivät täyttyneet. Tämä myös osaltaan perustelee, miksi ohjeellista lausuntoaikaa ei tulisi lyhentää nykyisestään.
Lainvalmistelua leimaava kiire lyhentää lausuntoaikoja jo nykyiselläänkin. Jo tälläkin hetkellä säädösvalmistelun kuulemisohjeessa määritelty kuulemisaika ei ole ehdottomasti oikeudellisesti sitova, vaan ministeriöllä on asiassa harkintavaltaa. Ministeriöllä on kuitenkin velvollisuus perustella tavanomaista lyhyempi kuulemisaika.
Kuntaliitto ehdottaa lisäystä, että poikkeuksellista kiireellisyyttä tulee tulkita suppeasti. Peruste kuulemisajasta poikkeamiselle tulisi olla perusteltu esimerkiksi kansallisen turvallisuuden, ja muilla oikeushyvien turvaamisella, mikäli kyseessä olisi perustellusti tilanne, jonka vuoksi lausuntoajasta poikkeaminen olisi perusteltua. Kuntaliitto ehdottaa, että mikäli lausuntokierroksesta ja kuulemisen järjestämisestä poiketaan, tulisi pyrkiä järjestämään muita tilaisuuksia, joissa lainsäädäntöä avataan sidosryhmille. Tämä liittyy myös lainsäädännön toimeenpanoon.
Budjettilakien aikataulutus ei ole syy poiketa lausuntoajoista, koska usein nämä lakihankkeet ovat tiedossa. Kyse on enemmänkin lainsäädäntöhankkeen ajoittamisesta ja resurssoinnista.
Vastustan.
Katso perustelut kysymykseen 2.
Vastustan.
Katso perustelut 2 kysymykseen.
Merkittävämpää olisi mahdollisimman valmis hallituksen esitys lausunnoille. Pykälien rinnakkaistekstit helpottavat lausumista. Vaikutusarviointi valmis. Pykäläehdotukset molemmilla kotimaisilla kielillä lausuttavaksi yhtäaikaisesti.
Suositukset voisi numeroida rakenteen oppaan selkeyttämiseksi.
-
Kannatan sellaisenaan.
Kannatan sellaisenaan.
Myös sellaisissa EU-lainsäädäntöhankkeissa, joissa kansallista liikkumavaraa on vähän tulisi kuulla ja informoida kohderyhmiä. Tämä parantaisi toimeenpanoa.
Kannatan sellaisenaan.
Arviomuistio/loppuraportti tulisi aina viedä Hankeikkunaan yleisön saataville. Mahdollisesti myös tiedote asiasta kiinnostuneille.
Kannatan sellaisenaan.
-
Kannatan sellaisenaan.
Kannatan muutettuna.
Oleellista on tunnistaa keskeisimmät sidosryhmät ja sääntelyn kohteet. Tätä periaatetta tulisi vielä tarkentaa, että mikä on riittävän laajaa kuulemista.
Kannatan sellaisenaan.
-
Kannatan muutettuna.
Perustellut syyt tulisi luetella kuulemisoppaassa tarkemmin. Lähtökohtana tulee olla kirjallinen kuuleminen, jonka rinnalla voidaan hyödyntää täydentävästi myös muita kuulemistapoja.
Kannatan muutettuna.
Lisätään 4.4 lukuun, että poikkeuksia tulee tulkita suppeasti, ja peruste tulee käydä selkeästi ilmi ns. lausuntosaatteesta sekä myöhemmin hallituksen esityksen luvussa, jossa käsitellään lausunto- ja kuulemispalautetta.
Kannatan muutettuna.
Mahdollisuuksien mukaan myös lausuntopyynnöstä tulisi käydä ilmi, että yhteenvetoa ei laadita. Perustellut syyt tulisi olla samat kuin lausuntoajan lyhentämisessä.
-
Kuntaliitto kannattaa esitettyä suositusta ”Jos lausunnonantaja esittää lausuntomenettelyn jälkeen esityksen sisältöön merkittävästi vaikuttavia uusia kommentteja, niistä viestitään muille sidosryhmille.” Tämä mahdollistaa, että esiin nousevat kiistanalaiset kysymykset ovat ennalta esittelevän ministeriön ja sidosryhmien tiedossa. Tämä voi myös auttaa löytämään ratkaisuja kiistanlaisiin kysymyksiin.
Kannatan muutettuna.
Kuntaliitto kannattaa vastineluonnoksen antamista tiedoksi ja kommentoitavaksi muille kuultaville. Valiokuntien työskentelyä kuitenkin voimakkaasti raamittaa esimerkiksi täysistuntojen ja budjettilakien aikataulutus, jonka vuoksi Kuntaliitto ehdottaa, että vaihtoehtoisesti annetusta vastineesta voitaisiin informoida muita kuultavia. Vastinepyynnöt voitaisiin myös toteuttaa siten, että muille kuultaville voitaisiin antaa mahdollisuus lausua vastineesta määräajassa.
Mahdollisuus lausua vastineesta korostuu niissä tilanteissa, joissa hallituksen esitykseen esitetään valiokuntakäsittelyn myötä laajoja muutoksia.
Kuntaliitto esittää, että vastineiden otsikointia ja rakennetta tulisi yhdenmukaistaa. Vastineessa tulisi käydä selkeästi ilmi, millaisia muutostarpeita hallituksen esitykseen on tarpeen tehdä valiokunnan kuulemisen johdosta.
Seuranta ja jälkiarvioinnin osalta Kuntaliitto pitää kannatettavana, että arvioinnin suunnittelua tehdään ja viestitään jo lain valmistelun yhteydessä. Seurannasta ja jälkiarvioinnista on hyvä keskustella jo aikaisemmissa kuulemistilaisuuksissa.
Kuntaliitto korostaa jatkuvassa arvioinnissa lainsäädännön toimivuuden tarkastelua erityisesti kuntien eri ohjaustapojen välillä asioissa, joilla on kuntiin vaikutusta. Normiohjauksen tulisi olla viimeinen ohjauksen muoto ja tästä syystä vaihtoehtoisten kuntien valtion ohjauksen muotojen tarkastelu on lainsäädännön seurannassa ja jälkiarvioinnissa tärkeää.
Seurannassa ja arvioinnissa säännöllinen vuoropuhelu sidosryhmien kanssa on tärkeää. Kuntaliitto kuitenkin muistuttaa, että kuntia koskevissa asioissa vuoropuhelun tulisi olla jatkuvaa ja erilaiset ja erityyppiset kunnat huomioivaa. Seurannan ja arvioinnin suunnittelussa olisi hyvä huomioida ja hyödyntää myös soveltuvissa asioissa Kuntatalouden ja –hallinnon neuvottelukuntaa (KUTHANEK). Säädöksiin liittyvää keskustelua ei tulisi painottaa vain vaalikausien vaihteeseen, vaan vuoropuhelun tulisi olla jatkuvaa ja erilaiset kunnat huomioivaa.
Varsinkin merkittävissä hankkeissa on syytä tarkastella mahdollisuutta reaaliaikaiseen arviointiin. Seurantaan ja arviointiin olisi hyödyllistä kytkeä myös tutkimuslaitoksia, jotka tuottavat tietoa akateemisesta näkökulmasta.
Kuntaliitto pitää myös tärkeänä seurannan ja jälkiarvioinnin tulosten jakamista. Tämä tulisi tapahtua myös vuoropuhelussa ja aktiivisesti – ei vain passiivisena tulosten verkkosivuilla julkaisemisena.
-
Kannatan sellaisenaan.
Kuntaliitto kannattaa säännöllisiä suullisia ja kirjallisia kuulemisia EU-säädösten esivalmistelussa sekä EU-ennakkovaikuttamisen valmistelussa keskeisille sidosryhmille. EU-säädösten vaikutukset kuntiin ja kaupunkeihin olisi huomioitava esivalmistelussa sekä valtioneuvoston vuosittaisissa EU-prioriteeteissa sekä ennakkovaikuttamislinjauksissa.
Kannatan sellaisenaan.
Kannatan muutettuna.
Lisätään suositukseen, että mikäli arviomuistio tai loppuraportti sisältää säädösehdotuksia, ne tulee olla saatavana myös ruotsin kielellä.
Kannatan sellaisenaan.
Kannatan sellaisenaan.
Kannatan sellaisenaan.
Kannatan sellaisenaan.
Kannatan muutettuna.
Ehdotetaan lisäystä, että mahdolliset muutokset aikatauluihin päivitetään Hankeikkunaan.
Kannatan sellaisenaan.
Kannatan muutettuna.
Lausunnonantajille tulisi aina mahdollisuus antaa kirjallinen lausunto esimeriksi avoimen tilan muodossa. Lausuntopyynnön rakenteinen muoto saattaa liikaa ohjata lausunnonantajaa.
Kannatan sellaisenaan.
Kannatan muutettuna.
Kuntaliitto ehdottaa, että selkeyden vuoksi suositukseen tulisi lisätä maininta mietinnön kieliversioista: Mietinnöstä on laadittava tiivistelmä ruotsin kielellä, ja säädösehdotukset tulee olla saatavana ruotsin kielellä. Mietintö on julkaistava kokonaisuudessaan myös ruotsin kielellä, jos asialla on erityisen suuri merkitys Ahvenanmaalle tai huomattava merkitys maan ruotsinkieliselle väestölle.
Kannatan sellaisenaan.
Kannatan muutettuna.
Suositus jää epäselväksi. Säädösten jälkikäteinen arvio tehdään lainsäädännön voimaantulon jälkeen. Lausunnoille annetaan säädöksistä luonnokset, jotka usein muuttuvat lausunnon jälkeisessä jatkovalmistelussa ja eduskuntakäsittelyssä. Tätä suositusta tulisi pystyä vielä avaamaan, että miten kuulemista hyödynnettäisiin jälkiseurannassa. Onko esimerkiksi tarkoitus, että jo kuulemisvaiheessa ministeriö tekisi ehdotuksia myös jälkiseurannasta? Vai onko tarkoitus, että jälkiarvioinnin valmistelussa järjestettäisiin kuuleminen?
Kannatan muutettuna.
Kuntaliitto ehdottaa, että suositukseen voisi lisätä, että sidosryhmien kanssa voitaisiin suunnitella lausuntokierrosta sekä yhteisiä kuulemistilaisuuksia.
Kannatan sellaisenaan.
Kannatan muutettuna.
Lähtökohtana tulee olla, että lausuntomenettelyn ajankohta ja aihe julkaistaan aina riippumatta lausuntoajan pituudesta.
Kannatan sellaisenaan.
Kannatan sellaisenaan.
Kannatan sellaisenaan.
Kannatan sellaisenaan.
Ei kantaa.
Kannatan muutettuna.
Suosituksen jatkovalmistelussa olisi hyvä vielä huomioida, mikä arvioinnin suhde on hallituksen esityksessä tehtävään lausuntopalautteen arviointiin.
Kannatan sellaisenaan.
Kannatan muutettuna.
Useissa hallituksen esityksissä lausunnonantajat tekevät useita vasta- ja muutosesityksiä. Suositusta ehdotetaan muokattavaksi siten, että mikäli hallituksen esitystä tosiasiallisesti muutetaan, informoitaisiin muita lausunnonantajia. Lausuntomenettelyssä tulleet muutokset tulisi kuvata myös hallituksen esityksessä.
Kannatan muutettuna.
Ehdotetaan, että valiokunta päättää esitystavan. Powerpoint-esitys tai muu tiivistys lausunnosta usein kuitenkin tehdään ja valiokunnan jäsenet saavat sen.
Kannatan muutettuna.
Kuntaliitto ehdottaa, että valiokuntamenettelyssä annettaviin vastineisiin muodostetaan yhtenäinen rakenne ja ulkoasu.
Kannatan sellaisenaan.
Kannatan sellaisenaan.
Kannatan sellaisenaan.
Kannatan sellaisenaan.
Kannatan muutettuna.
Kuntaliitto kannattaa ehdotusta. Suosituksessa voisi erityisesti huomioida lomakaudet, jolloin lausuntoaika olisi normaalia pidempi.
Kannatan sellaisenaan.
Kannatan sellaisenaan.
Kannatan muutettuna.
Tätä tulisi tarkentaa esimerkiksi siten, että hyödynnetään esimerkiksi kuulemismenettelyssä nousseita esityksiä seurannasta ja jälkiarvioinnista.
Kannatan sellaisenaan.
Kannatan sellaisenaan.
Kannatan sellaisenaan.
Kannatan sellaisenaan.
Kuntaliitto kiinnittää erityistä huomiota kuntalain (410/2015) 11 §:ään, jonka mukaan kuntia koskevaa lainsäädäntöä, periaatteellisesti tärkeitä ja laajankantoisia kuntien toimintaa, taloutta ja hallintoa koskevia valtion toimenpiteitä sekä valtion- ja kuntatalouden yhteensovittamista käsitellään Kuthanekissa. Säännöksen mukaan Kuthanek-käsittely on pakollinen pykälässä mainituissa säädöshankkeiden ja toimenpiteiden valmistelussa.
Kuntalain 11 §:ää sovelletaan myös EU-asioiden valmistelutoimenpiteisiin valtion toimesta. Mikäli EU-asialla tai EU-asian valmistelutoimenpiteillä (U- tai E-kirje) on säännöksessä tarkoitettuja “periaatteellisesti tärkeitä ja laajankantoisia kuntien toimintaa, taloutta ja hallintoa koskevia” vaikutuksia, on asia valmisteluvaiheessa vietävä Kuthanekin käsiteltäväksi.
Kuntaliitto toivoo tarkempaa kirjausta ja suositusta kuulemisoppaaseen EU-asioiden Kuthanek-käsittelystä.
EU-lainsäädäntöhankkeiden keskinäisiä vaikutuksia sekä päällekkäisyyksiä tulisi arvioida nykyistä tehokkaammin kansallisen esivalmistelun puitteissa.
EU-säädösvalmistelun kirjallisessa EU-jaostomenettelyssä sidosryhmille annettu kommentointiaika on useimmiten maksimissaan muutaman päivän pituinen. Ottaen huomioon EU-lainsäädäntöesitysten laajuuden ja merkittävät vaikutukset kuntiin ja kaupunkeihin Kuntaliitto toivoo, että EU-jaostojen kirjallista lausuntoaikaa pidennettäisiin merkittävästi nykyisestä.
-
Kuulemisen kielet -liitteessä on kokonaisuudessaan huomioitu kielilain ja Ahvenanmaan itsehallintolain velvoitteita. Liitteeseen olisi kuitenkin tarpeellista tehdä seuraavat tarkennukset.
Luvussa 1.1 todetaan, että lausuntopyyntö on julkaistava sekä suomeksi että ruotsiksi. Lisäksi todetaan, että lausunnolla olevaan julkaisuun on otettava säädösehdotuksen pykälät myös ruotsiksi sekä ruotsinkielinen tiivistelmä mietinnöstä. On huomioitava, että vaikka lausuntomenettely muodollisesti täyttää kielilain ja Ahvenanmaan itsehallintolain vaatimuksia, menettely ei välttämättä täytä hyvän lainvalmistelun vaatimuksia.
Oikeuskansleri on ratkaisussaan OKV/16/50/2018 katsonut, että ”Lakiesityksiä koskevan kuulemisen tarkoituksena on toteuttaa eri sidosryhmien ja yleisön mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa yhdenvertaisesti lausunnon kohteena olevien asioiden valmisteluun. Tämä edellyttää sitä, että sekä lausuntojen antamiselle että niiden huomioon ottamiselle varataan valmistelussa riittävä aika ja että lausuntopyynnöt ja luonnokset hallituksen esityksiksi ovat saatavissa molemmilla kansalliskielillä.”
Näin ollen, Kuntaliitto katsoo, että lausuntovaiheessa tulee lähtökohtaisesti pyrkiä julkaisemaan myös luonnokset hallituksen esityksiksi kokonaisuudessaan samanaikaisesti suomeksi ja ruotsiksi.
Mikäli samanaikainen julkaiseminen ei ole mahdollinen, lausuntoantajien näkökulmasta olisi suotavaa, että myös säädösehdotusten rinnakkaistekstit liitettäisiin julkaisuun myös ruotsiksi. Tämä edistäisi ehdotusten helppolukuisuutta ja saavutettavuutta merkittävästi. Se edistäisi myös sidosryhmien yhdenvertaista kohtelua. Ottaen huomioon, että pykäläehdotukset on joka tapauksessa käännettävä, ja voimassa olevat säännökset ovat jo saatavilla molemmilla kansalliskielillä, rinnakkaistekstien julkaiseminen molemmilla kielillä ei vaatisi käännösresursseja.
-
-
Kuntaliitto toivoo, että lausunto-oppaassa huomioidaan lasten ja nuorten kuuleminen heitä koskevassa päätöksenteossa. On erityisen tärkeää, että kuulemista myös toteutetaan tosiasiallisesti säädösvalmistelun yhteydessä. Oppaassa on listattuna myös eri tahoja, joihin voi ottaa yhteyttä halutessa kuulla lapsia ja nuoria. Tärkeänä tahona tähän lisättäköön myös kuntien ja kaupunkien nuorisotoimet.
SUOMEN KUNTALIITTO
Kirsi Lamberg
juristi
Jokainen meistä käyttää joka päivä kuntapalveluja, vaikka ei ehkä sitä tule edes ajatelleeksi.
Webcast-sarjamme tarjoaa kuntajuridiikan näkökulmia ajankohtaisiin teemoihin.
Webinaareissa käsitellään kuntien päätöksentekoa, johtamista, organisoitumista sekä demokratiaa ja luottamushenkilötoimintaa.