Näkökulmia taito- ja taideaineiden ylioppilaskokeiden toimeenpanoksi

Lausunto muistiosta ja yleisiä näkökulmia taito- ja taideaineiden ylioppilaskokeiden toimeenpanosta

Suomen Kuntaliitto kiittää mahdollisuudesta lausua Opetushallituksen valmistelemasta muistiosta ”Lähtökohtia ja näkemyksiä taito- ja taideaineiden kokeiden valmistelulle osaksi ylioppilastutkintoa” ja näkökulmista taito- ja taideaineiden ylioppilaskokeiden toimeenpanoksi.

Muistiossa kuvataan hyvin tämänhetkiset ajatukset taito- ja taideaineiden ylioppilaskokeiden valmistelemiseksi. Suuri joukko ratkaistavia asioita on vielä edessä, mutta muistiossa kuvataan näiden aineiden ylioppilaskokeiden kehittämisen suunta. On hyvä, että tässä vaiheessa on mahdollisuus kommentoida tulevien kokeiden kehittämisen suuntia.

Kuntaliitto korostaa, että taito- ja taideaineiden ylioppilaskokeet on pystyttävä järjestämään ja suorittamaan maamme kaikissa lukioissa. Tämä koskee sekä varsinaista koetilaisuutta että valmistavaa näyttöä. Koejärjestelyjen lähtökohtana tulee olla ”tavallisen lukion” toimintaympäristö ja -mahdollisuudet, ei kuvataiteen, liikunnan tai musiikin erityistehtävälukion mahdollisuudet. Tämä koskee samalla tavoin myös kokelaita – taito- ja taideaineiden ylioppilaskokeet eivät ole vain kuvataiteen, liikunnan tai musiikin erityistehtäväopiskelijoille. Kokeet on pystyttävä järjestämään sekä yksittäiselle kokelaalle että suurelle kokelasjoukolle.

Kuntaliitto yhtyy muistiossa esitettyyn arvioon, että valmistavan näytön ajankohta vaatinee joustavuutta ja sopeutumista paikallisiin olosuhteisiin. Etenkin kevään tutkintokerralla on otettava huomioon kolmelle eri viikolle sijoittuvat oppilaitosten talvilomaviikot. On siten realistinen oletus, että valmistava näyttö tullaan järjestämään hieman eri ajankohtina eri lukioissa. Joissakin lukioissa tultaneen tarvitsemaan useampia päiviä, jotta kaikki valmistavat näytöt pystytään antamaan.

Taito- ja taideaineiden ylioppilaskokeet tulevat eroamaan ylioppilastutkinnon nykyisistä kokeista erityisesti valmistavan näytön osalta. On perusteltua lähteä siitä, että kokelas on itse vastuussa valmistavan näytön tuotteena syntyvästä digitaalisesta artefaktista ja sen tallennuksesta. 

Kuntaliitto pitää hyvänä muistiossa esitettyä ajatusta, että taito- ja taideaineiden varsinaisen koetilaisuuden kestoa rajataan nykyisten ylioppilaskokeiden koetilaisuuksien kestoa lyhyemmäksi. Näin koetilaisuuden kestossa otetaan huomioon valmistavaan näyttöön varattu aika. Yleisemminkin olisi jatkossa syytä harkita ylioppilastutkinnon kokeiden keston rajaamista kohtuullisemmaksi nykyisestä kuudesta tai kahdeksasta tunnista.

On hyvä tunnistaa, että myös nykyisissä ylioppilaskokeissa on jouduttu tekemään kompromisseja ja rajauksia sen suhteen, millaista osaamista ylioppilastutkinnon kokeissa voidaan arvioida. Selvimmin tämä näkyy vaikkapa suullisen kielitaidon osoittamisen puutteena toistaiseksi kielten ylioppilaskokeissa. Näin ollen myös taito- ja taideaineiden ylioppilaskokeiden kehittämisessä on syytä korostaa rajaamisen tärkeyttä. Kokeiden toteuttamisesta ei saa muodostua suhteettoman laajaa kokelaan tai lukion kannalta.   

Ylioppilastutkintolautakunta laatii tutkinnon kokeiden tehtävät nuorille tarkoitetun lukiokoulutuksen oppimäärän pakollisten ja valtakunnallisten valinnaisten opintojen oppimäärien mukaan. Tämä merkitsee sitä, että kokeissa on osoitettava osaamista lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan laadittujen opetussuunnitelmien mukaisissa opinnoissa. Kuntaliitto korostaa, että tällöin myös taito- ja taideaineiden ylioppilaskokeissa on keskityttävä oppiaineen keskeisen sisällön hallintaan.

Kuntaliitto kantaa erityistä huolta kuvataiteen, liikunnan ja musiikin oman oppiaineluonteen säilymisestä. Tämä koskee sekä oppiaineiden luonteen säilymistä ja näkymistä ylioppilaskokeissa että kokeiden mahdollista vaikutusta oppiaineiden opiskeluun lukiokoulutuksessa. Ylioppilaskokeet tulevat – haluttiin sitä tai ei – todennäköisesti vaikuttamaan myös lukiokoulutukseen ja näiden aineiden suosioon lukiokoulutuksessa.

Kuntaliitto pitää sekä kokelaiden että koulutuksen järjestäjien kannalta välttämättömänä, että taito- ja taideaineiden ylioppilaskokeiden mallikokeet ovat käytettävissä opintonsa syksyllä 2027 aloittavien opiskelijoiden aloittaessa opintonsa. Käytännössä mallikokeet tulisi luoda vuoden 2026 aikana.

Taito- ja taideaineiden ylioppilaskokeet luovat jokaiseen tutkintokertaan sekä yhden varsinaisen koepäivän että lisäksi uuden aikavarauksen valmistavalle näytölle. Tämä aiheuttaa lisäkustannuksia monelle koulutuksen järjestäjälle. Onkin perusteltua luopua nykytilanteesta, jossa osalle ylioppilastutkinnon aineista on varattu kaksi erillistä varsinaista koepäivää.

Kuntaliitto pitää tärkeänä, että taito- ja taideaineiden ylioppilaskokeiden suorittamista seurataan systemaattisesti sekä seuranta- että tutkimustiedon avulla. Kokelasryhmistä erityisen kiinnostavia ovat sekä aikuisten lukiokoulutuksen opiskelijat että kahden tutkinnon opiskelijat eli ammatillisen perustutkinnon opiskelijat ja heidän osallistumisensa taito- ja taideaineiden ylioppilaskokeisiin.

Näkökulmia kuvataiteen ylioppilaskokeiden toimeenpanosta

Muistiossa on kuvattu hyvin laajasti kuvataiteen ylioppilaskokeen toimeenpanoa. Kuntaliitto esittää muistiossa kuvatun perusteella huolensa, että kuvataiteen ylioppilaskokeen järjestäminen uhkaa paisua kohtuuttomaksi lukioiden ja koulutuksen järjestäjien kannalta. Valtio kohdistaa vuosittain lukiokoulutuksen rahoitukseen yli sadan miljoonan euron rahoitusleikkauksen. Kuvataiteen ylioppilaskokeen järjestämisen ei tule lisätä lukiokoulutuksen järjestämisen kustannuksia, jotta se ei johtaisi koulutuksen saavutettavuuden heikentymiseen.

Valmistavan näytön kesto on syytä pitää kohtuullisena – sitä ei ole tarkoituksenmukaista venyttää yli kolmen tunnin. Samoin näytössä käytettävää välineistöä tulee kohtuullistaa muistiossa kuvatusta. On myös otettava huomioon, että kaikilla lukioilla ei ole käytettävissään samanlaisia tiloja valmistavan näytön antamiseen. Jatkovalmistelussa on syytä muistaa, että kuvataiteen ylioppilaskokeen suorittamisen tulee olla mahdollista kaikissa lukioissa. Kokeeseen eivät osallistu ainoastaan kuvataiteen erityistehtävälukioissa opiskelevat, vaan myös tavallisissa lukioissa opiskelevat, jotka tavoittelevat kaikkia arvosana-asteikon arvosanoja.

Näkökulmia liikunnan ylioppilaskokeiden toimeenpanosta

Muistiossa on kuvattu hyvin liikunnan ylioppilaskokeen toimeenpanoon liittyviä kysymyksiä. Kuntaliitto pitää muistiossa kuvattuja avoimia kysymyksiä relevantteina liikunnan ylioppilaskokeen järjestämisen kannalta. Valmistelu on kuitenkin vielä hyvin keskeneräistä ja muistiossa on kuvattu vasta erilaisia suuntia jatkovalmistelulle. 

On kannatettavaa, että valmistavassa näytössä käytettävät välineet ovat liikunnan opetuksen perusvälineitä, kuten muistiossa kuvatut lentopallo, tennispallo, voimistelumatto ja penkki. Tärkeää on, että kokeen tai siihen kuuluvan valmistavan näytön järjestäminen ei paisu kohtuuttomaksi lukioiden ja koulutuksen järjestäjien kannalta. Valtio kohdistaa vuosittain lukiokoulutuksen rahoitukseen yli sadan miljoonan euron rahoitusleikkauksen. Liikunnan ylioppilaskokeen järjestämisen ei tule lisätä lukiokoulutuksen järjestämisen kustannuksia. 

On otettava huomioon, että kaikilla lukioilla ei ole käytettävissään samanlaisia tiloja valmistavan näytön antamiseen. Jatkovalmistelussa onkin syytä muistaa, että liikunnan ylioppilaskokeen suorittamisen tulee olla mahdollista kaikissa lukioissa. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että liikunnan ylioppilaskokeen valmistelussa on kohtuullisen hyvin tunnistettu moninainen lukiokenttä ja hyvinkin erilaiset olosuhteet.

Näkökulmia musiikin ylioppilaskokeiden toimeenpanosta

Muistiossa on kuvattu musiikin ylioppilaskokeen toimeenpanoa. Kuntaliitto muistuttaa muistiossa kuvatun perusteella, että musiikin ylioppilaskokeen järjestäminen ei saa muodostua kohtuuttomaksi lukioiden ja koulutuksen järjestäjien kannalta. Valtio kohdistaa vuosittain lukiokoulutuksen rahoitukseen yli sadan miljoonan euron rahoitusleikkauksen. Musiikin ylioppilaskokeen järjestämisen ei tule lisätä lukiokoulutuksen järjestämisen kustannuksia, jotta se ei johtaisi koulutuksen saavutettavuuden heikentymiseen.

Jatkovalmistelussa on syytä tunnistaa, että kyse on musiikin ylioppilaskokeesta, ei enää musiikin lukiodiplomista. Näin ollen on syytä suhtautua suurella varauksella ajatukseen valmistavasta näytöstä julkisena yleisötilaisuutena. Lukiokoulutuksen järjestäjät tarjoavat opiskelijoilleen lukio-opetuksen, mutta lähtökohta on, että kokelaat valmistautuvat eri aineiden ylioppilaskokeisiin omalla ajallaan ja omissa tai käytettävissään olevissa tiloissa. Muistiossa esitetty ajatus siitä, että koulutuksen järjestäjän tai oppilaitoksen tulisi tarjota tilata ja välineet valmistavan näytön harjoittelua varten, on kohtuuton. 

Vaatimus kokeen ja siihen kuuluvan valmistavan näytön kohtuullisuudesta koskee myös kokelaita. Kokeeseen eivät osallistu ainoastaan musiikin erityistehtävälukioissa opiskelevat, vaan myös tavallisissa lukioissa opiskelevat, jotka tavoittelevat kaikkia arvosana-asteikon arvosanoja. Musiikin ylioppilaskokeeseen voi yksittäisessä lukiossa osallistua vain yksi kokelas tai vastaavasti hyvin suuri kokelasjoukko. Tämä tarkoittaa myös sitä, että on syytä suhtautua suurella varauksella suunnitelmiin, joiden mukaan valmistava näyttö sisältäisi yhteismusisointia.

Kuntaliitto toteaa muistion perusteella syntyvän vaikutelman, että musiikin ylioppilaskokeen valmistelussa näkyy vahvasti musiikin erityistehtävälukioiden ja lahjakkaiden musiikin erityistehtäväopiskelijoiden näkökulma. Jatkovalmistelussa on syytä muistaa, että musiikin ylioppilaskokeen suorittamisen tulee olla mahdollista kaikissa lukioissa. Ei myöskään liene syytä luoda musiikin ylioppilaskokeesta vain pienen kokelasjoukon koetta. Sillä tulisi nimittäin todennäköisesti olemaan myös negatiivista vaikutusta musiikin opiskelun suosioon lukiokoulutuksessa.  

SUOMEN KUNTALIITTO

Kyösti Värri                   
erityisasiantuntija