Vanhojen metsien kriteerit Suomessa

Kuntaliitto kiittää ympäristöministeriötä lausuntopyynnöstä ja lausuu seuraavaa:

EU:n biodiversiteettistrategian tavoite on pysäyttää luontokato 2030 mennessä ja kaikki jäljellä olevat luonnontilaiset metsät ja vanhat metsät tulee suojella tiukasti. 

Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman ”Vahva ja välittävä Suomi” mukaan hallitus suojelee jäljellä olevat kansalliset kriteerit täyttävät valtion luonnontilaiset, vanhat metsät.

Komission ohjeistuksen mukaan jäsenvaltioiden tuli tehdä luonnontilaisten ja vanhojen metsien kohteiden määrittelyyn, kartoitukseen ja tiukkaan suojeluun määritelmät vuoden 2023 loppuun mennessä. On siis välttämätöntä, että määritelmät/kriteerit nyt tehdään.

Suomessa vanhojen metsien lajisto on suurin uhanalaisten metsälajien ryhmä ja vanhojen metsien lisäsuojelun tarve on tunnistettu niin tiedeyhteisössä kuin nykyisen hallituksen hallitusohjelmassa.

Komission ohjeen mukaan kansallisten menetelmien tulee pohjautua tieteeseen. Kriteerit on valmistelu riippumattomasti Suomen ympäristökeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen toimesta. Raportissa (luonnontilaiset metsät ja vanhat metsät Suomessa, Syken raportteja 2/2024) on esitetty haarukka iän ja kuolleen puun määrän kynnysarvoista vanhoille metsille. 

Nyt lausunnoilla oleva kriteeristö on päätetty poliittisesti, ilman että kuitenkaan on julkaistu vaikutusten arviointia kriteereistä ja sen perusteella tehtävästä suojelusta. Kuntaliiton näkemyksen mukaan vaikutusten arviointi olisi tullut tehdä ennen poliittista päätöstä. 

Vaikutusten arvioinnin puuttuessa Kuntaliitto olettaa, että vanhojen metsien kriteereillä ei ole suoria ja välittömiä vaikutuksia kuntien toiminnan ja talouden kannalta.

Kuntalain (410/2015) 1.2 §:n mukaan kunnan tehtävänä on mm. edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa. Metsät, etenkin luonnontilaiset ja vanhat metsät tuovat kuntalaisille hyvinvointia mm. luonnon terveyshyötyjen sekä virkistyskäyttömahdollisuuksien vuoksi. Elinvoimaa kunnat saavat suojelualueiden tuoman matkailun ja kunnan yleisen vetovoiman kasvun kautta. Kunnille onkin tärkeää, että valtio suojelee kaikki luonnontilaiset ja vanhat metsänsä. 

Valtioneuvosto ehdottaa vanhojen metsien kriteereiksi hyvin tiukkoja, Syken ja Luken raportissa esitettyjen liukuvien arvojen ylärajoja ja useiden kriteerien täyttymistä samanaikaisesti. Asiantuntijoiden arvioiden mukaan kriteereitä täyttäviä kohteita löytyy Etelä-Suomesta hyvin vähän, eikä valtaosa nykyisistäkään vanhojen metsien suojelualueista täyttäisi kriteereitä, etenkään lahopuukriteereitä. 

Syken ja Luken raportissa todetaan, että Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) kautta suojeltujen kohteiden lahopuumäärä on ollut keskimäärin 16,7 m3 hehtaarilla ja I-laatuluokan kohteilla 29,6 m3 hehtaarilla. Nyt ehdotetut vanhojen metsien lahopuun vaatimukset ovat hemi-eteläboreaalisella 50 m3/ha kuusi- ja lehtipuuvaltaisissa metsissä, mäntyvaltaisissa metsissä 40 m3/ha. Ehdotettujen kriteerien mukaisia lahopuumääriä etenkin eteläisessä Suomessa on hyvin vaikeaa löytää. Kuitenkin suurin metsiensuojelun lisäystarve olisi Etelä-Suomessa. 

Kriteereissä puilta vaaditaan niin korkeaa ikää ja niin suurta määrää lahopuuta per hehtaari, että Suomesta ei ammattikartoittajien ja tutkijoiden mukaan tällaisia metsiä juurikaan enää löydy. Kuntaliiton näkemyksen mukaan kriteerit vanhoille metsille lausunnolla olevassa luonnoksessa ovatkin liian tiukat. 

Myös kuntien ja kaupunkien luonnon monimuotoisuustavoitteiden kannalta on tärkeää, että kriteerit aidosti tukevat luontokadon pysäyttämistä ja kääntämistä elpymisuralle. 

Esityksen mukaan vanhan metsän kohteiden minimipinta-ala riippuu siitä, kuinka kohde voi säilyä ympäröivässä metsämaisemassa, yksityismailla esi-merkiksi: Etelä- Suomi 4 ha ja Pohjois-Suomi 8 ha, ellei kyseessä ole luontaisesti pienialainen kohde, kuten suon saareke tai vesistön saari.

Tätä pienemmätkin vanhan metsän alueet voivat olla paikallisesti hyvin tärkeitä luonnon monimuotoisuuden lisäksi kuntalaisille, etenkin jos alue sijaistee taajamassa tai sen läheisyydessä. Jos nämä metsäalueet jäävät kriteerien ulkopuolelle, ja metsää ei suojella, voi tästä aiheutua mm. paikallisia maankäyttöön liittyviä konflikteja.

Valtion maiden kohteiden suojelu tulisi toteuttaa tiukkoja kohderajauksia laajempina tarkoituksenmukaisina ekologisina kokonaisuuksina ottaen huomioon rajausten merkitys suojelualueverkoston kytkeytyneisyyden kannalta. Erityisesti pienialaisten kohteiden ympärille tulee jättää suojavyöhykkeet.

Kuntaliiton näkemyksen mukaan on tärkeää, että metsiä suojellaan myös muualla kuin Pohjois-Suomessa, sillä suurin osa väestöstä asuu etelässä. Vanhojen metsien suojelusta on hyötyä paitsi vanhojen metsien eliöstölle, myös ihmisille, eli kuntalaisille esimerkiksi luontaisten elinkeinojen ja luontomatkailun vahvistumisen kautta. Vanhoja metsiä tulee turvata eri puolella Suomea. 

Nyt lausunnolla olevien kriteerien valmistelussa ollut ympäristöministeriön 11.3.2024 ehdotus vanhan metsän kriteereiksi on Kuntaliiton kannan mukaan parempi kuin nyt lausunnoille esitetty kriteeristö, joka perustuu maa- ja metsätalousministeriön ehdotukseen, joten kriteereitä tulisi jatkovalmistella YM:n ehdotuksen pohjalta. Etenkin nyt ehdotetut kriteerit valtapuuston keski-iäksi ja kuolleen puun määräksi ovat niin korkeita, ettei lisäsuojelua riittävissä määrin, ja sen seurauksena luotokadon kääntymistä elpymisuralle ole odotettavissa.

Yksityismailla kriteerien piiriin kuuluvat metsät on tarkoitus suojella vapaa-ehtoisen METSO-ohjelman keinoin ja on tärkeää, että myös kunnille tarjotaan suojelukorvaus korkean suojeluarvon mukaisista metsistä. Kunnat ovat olleet aktiivisia suojelemaan ja ennallistamaan metsiään METSO-ohjelman avulla, ja METSO:n jatkosta ja riittävistä resursseista on huolehdittava. Ennallistamisasetuksen toimeenpanemiseksi myös HELMI- ja NOUSU-hankkeiden rahoituksen riittävästä tasosta on huolehdittava.

On tärkeää, että myös Luonnonmetsä- ja Sápmi-työryhmän kartoituksissa valtionmaalta löytyneet potentiaaliset kohteet käydään inventoinneissa läpi ja kriteerit täyttävät kohteet suojellaan.

SUOMEN KUNTALIITTO

Riipinen Miira
johtaja, yhdyskunta ja ympäristö

Tommi Maasilta
ympäristöpäällikkö