Valtioneuvoston periaatepäätös yrittäjyydestä, päivittäminen

Kuntaliitto kiittää mahdollisuudesta lausua ja pitää hyvänä, että yrittäjyyden periaatepäätöstä päivitetään.

Periaatepäätös tunnistaa kuntien roolin yrityspalveluekosysteemeissä ja TE24-uudistuksessa, muttei riittävällä tasolla tunnista kuntia yhteistyökumppaneina yritystoiminnan edistämisessä. Kunnissa ja kuntaomisteisissa kehittämisyhtiöissä työskentelee lähes tuhat yritysneuvojaa ja yrityskehittäjää, minkä lisäksi kunnat ovat alkavien yritysten neuvontaan keskittyneiden Uusyrityskeskusten toiminnan merkittävin rahoittaja. Kaupunkien ja korkeakoulujen yhteistyön kautta syntyneet teknologiakeskukset, tiedepuistot ja yrityshautomot ovat esimerkkejä rakenteista, jotka tarjoavat yrityksille mahdollisuuden keskinäiseen verkottumiseen ja yhteistyöhön tutkimuksen kanssa ja toimivat konkreettisina instrumentteina yritysten innovaatiotoiminnan tukemisessa. Kuntaverkostoissa tapahtuvaa yhteistyötä tehdään myös kohdennettaessa ammatillista koulutusta alueen yritysten työvoimatarpeisiin sekä tuettaessa yrityksiä kansainvälisessä rekrytoinnissa yhdessä valtion Work in Finland –toimintojen kanssa. 

Kuntaliitto näkee kuntaekosysteemit tärkeinä yhteistyöalustoina, joissa yritykset, tutkimuslaitokset ja muut toimijat voivat yhdessä kehittää uusia ratkaisuja. Näiden rakenteiden tunnistaminen, hyödyntäminen ja vahvistaminen tarjoaa kustannustehokkaan yhteistyöalustan yritystoiminnan edistämiselle.

Kuntaliitto haluaa korostaa, etteivät osaavan työvoiman saatavuuteen ja kohtaantoon liittyvät haasteet saa muodostua yritysten kasvun esteeksi. Suomen houkuttelevuutta osaajille ja yrityksille on kaikin tavoin lisättävä ja jo työelämässä olevien osaamisen kehittämiseen tulee olla riittävästi kannusteita. Uudistuvat TE-palvelut luovat aikaisempaa enemmän edellytyksiä alueellisesti etsiä ratkaisuja myös työvoiman saatavuuteen liittyviin kysymyksiin.

Periaatepäätös tuo esille kansainvälistymisen merkityksen. Tässä yhteydessä mainitaan sekä Suomessa jo asuvien maahan muuttaneiden työllistyminen että osaajapula-aloille kohdennettu työperusteinen maahanmuutto.

Periaatepäätöksessä olisi hyvä huomioida kansainvälistyminen myös laajemmin.  Innovatiivisten, ulkomaisten kasvuyrittäjien ja startup –tiimien houkuttelemiseksi tehdään eri tahoilla työtä, jolla onnistuessaan on suuri merkitys Suomen elinkeinoelämälle ja taloudelle. 

Yrittäjäpohja ja työyhteisöt ovat viime vuosina moninaistuneet. Vieraskielisten yrittäjien ja työnantajien määrä on kasvanut, ja samalla myös monikielisen neuvonnan ja muun yrittämiseen liittyvän tiedonjaon tarve on lisääntynyt. Myös yritysten kansainvälisen rekrytointiosaamisen kehittäminen on keskeistä, jotta osaavan työvoiman hankintaa voidaan tehdä ammattitaitoisesti ja kestävästi. Yritysten kansainvälistymisvalmiuksien nostaminen tarkoittaa esimerkiksi yrityksen kansainvälisen imagon, henkilöstöhallinnon, henkilöstön johtamisen ja perehdyttämiskäytäntöjen kehittämistä.

Työtä on jatkettava osaavan ulkomaisen työvoiman ja yrittäjyyden houkuttelemiseksi, siihen liittyvän viranomaisprosessin ja asettautumisen sujuvoittamiseksi sekä kansainvälisten työyhteisöjen kehittämiseksi. Merkittävä osa näistä toimista tapahtuu kuntien ekosysteemeissä.

SUOMEN KUNTALIITTO

Erja Lindberg
kehittämispäällikkö