Valtion talousarvioehdotus vuodelle 2025: Yhdyskunnat, rakentaminen, asuminen (36.20)

Ympäristövaliokunta pyytää Suomen Kuntaliitolta lausuntoa talousarvioesityksestä. Lausunnossa keskitytään asumiseen liittyviin toimenpiteisiin. Oheen on liitetty Kuntaliiton kuntataloutta koskeva lausunto.

Talousarvioesitys jatkaa supistavaa asuntopolitiikkaa 

Hallituksen asuntopolitiikan supistava linja jatkuu talousarvioesityksessä, sen yhteydessä annetussa laissa ARA-virastoa koskevan lain kumoamisesta sekä yleisen asumistuen ja eläkkeensaajien asumistuen uusissa leikkauksissa. Tukien leikkaukset ajoittuvat yhteen asuntorakentamisen suhdannetaantuman kanssa.

Toimintaympäristön ennakoimattomuus lisää epävarmuutta, eikä politiikkatoimien vaikutuksia ole mahdollista arvioida monilta toimialoilta tulevien leikkausten samanaikaisuuden vuoksi. 

ARA-vuokra-asuntotuotanto jatkuu 

Hallitus ennustaa asuntotuotannon aloitusten nousevat ensi vuonna 25.200 asuntoon. ARA-tuotannossa pyritään kuluvaa vuotta matalampaan tasoon. Myöntämisvaltuus tuettuun tuotantoon on 1.75 mrd euroa.

Kuntaliitto pitää tärkeänä, että hallitus nostaa myöntämisvaltuutta, jos vapaarahoitteinen tuotanto käynnistyy hitaammin kuin hallitus toivoo. Hallituksen ennuste on merkittävästi optimistisempi kuin rakennusteollisuuden tuore ennuste. 

Investointiavustuksen (15 M) alasajo vaikuttaa suoraan hyvinvointialueiden järjestämään palveluasumiseen. Kuntiin palveluasuntotuotannon taso vaikuttaa välillisesti tontinluovutuksen kautta (ml. käynnistymättömät hankkeet jo luovutetuille tonteille). 
 
Korkeakoulukaupunkien opiskelija-asuntohankkeita seisoo investointiavustusten leikkausten vuoksi. Opiskelupaikan saaneiden kannalta asumisen järjestäminen on vaikeutunut ja hätämajoitusta on otettu käyttöön.

Asumisneuvonta ei tee sosiaalitoimen työtä 

Asumisneuvonnan tukimääräraha ensi vuodelle on 2 M euroa. Viime vuonna voimaan tullut määräaikainen kokeilulaki on käynnistynyt kunnissa ja määräraha on tänä vuonna käytetty kokonaan. Noin 40 kuntaa käyttää tukea asumisneuvonnan järjestämiseksi. 

Kuntien toimintamenoja on jouduttu yleisesti karsimaan ensi vuodelle. Asumisneuvontaa ei voida rahoittaa nykyistä enempää kuntien budjeteista, joten palvelun määrää ei pystytä lisäämään.  

Neuvonnan painopisteen tulee säilyä ehkäisevässä toiminnassa, mikä on neuvonnan tukilain mukainen tarkoitus. (Korjaavan) sosiaalipalvelun tarpeen kasvu ei siis saa ohjautua kuntien tehtäväkentälle vaan säilyä selkeästi hyvinvointialueella. 

Ulosottoviraston tilastojen mukaan häätöjen määrä on vuosina 2023-24 lähtenyt nopeaan nousuun ja kaksinkertaistunut monissa isoissa kaupungeissa. Uusi asumistuen leikkaus heikentää tilannetta edelleen. Jos häätöjen määrän kehitys jatkuu nykyisellä uralla, hallituksen tulee resursoida hyvinvointialueet häädettyjen majoittamiseen ja uudelleenasuttamistyöhön. Erityisesti tulee huomioida häädetyt lapsiperheet.    

ASO-asuntojen uustuotannon rahoitus on katkennut

 
ASO-hankkeiden varaushakemukset tuli jättää ARAan viime vuoden loppuun mennessä. Enää varaushakemuksia ei voi tällä hallituskaudella jättää.  

ASO-asuntojen kysyntä on vakiintunut MAL-kaupunkiseuduilla. Asuntopolitiikka on tukenut ASOjen myötä ikääntyvien siirtymistä lähemmäksi palveluja ja siten kohti edullisempaa kotipalvelujen tuottamista. Kriittisin merkitys ASO-asunnoilla on kuitenkin kaupunkien alueellisen eriytymisen hallinnassa. 

ASO-asuntoja rakennuttamalla saadaan heikompaankin kaupunginosaan lisää asukkaita lisäämättä segregoitumisen riskiä. Vastaavalla tavalla kaupunkien täydennysrakentamisessa toimivaa, ASO-asuntoja korvaavaa tuotetta ei markkinoilla ole. 

Kuntaliitto katsoo, että jos ASO-asuntojen tuotantoa halutaan fiskaalisista syistä vähentää, se voidaan tehdä ASO-järjestelmän parametreja muuttamalla, ei tuotantoa pysäyttämällä.  

Asuntopolitiikan suunnanmuutos? 

Hallitus pyrkii jonkinlaiseen suunnanmuutokseen asuntopolitiikassa. Talousarvioesityksen määrärahojen tasot kertovat osaltaan tästä muutoksesta. 

Hallitus katsoo, että ARA-rahoituksen tulee jatkossa olla vastasyklistä. Oletetaanko syklien olevan ennustettavissa niin, että vuokrataloyhtiöiden rakennushankkeet voidaan ajoittaa niiden mukaan? Olisiko syytä kysyä, miksi Suomessa asuntorakentamisen syklit ovat jyrkkiä verrokkimaihin verrattuna? Olisiko jotakin tehtävissä? 

Hallitus katsoo, että valtion tuotantotuen tulee kohdentua niille, joilla on vaikeuksia asunnon saamisessa vapailla markkinoilla. Huomiotta jää asuntorakentamisen hinta ja sen etääntyminen matalapalkka-alojen ansiotasosta. Tämä ongelma on niin keskeinen myös ARA-rakennuttamisessa, että sen tulisi olla keskeinen teema uusia avauksia mietittäessä. 

Esimerkiksi kelpaa vuokrataloyhtiölähtöinen kehitystyö skaalautuvasta kerrostalorakentamisesta (Kerrostalokonsepti 2000). Rakentamisen kustannustehokkuuteen paneutumalla haetaan uudenlaisia ratkaisuja kohtuuhintaisempaan asumiseen. Toimijoiden fokus on mitoitettu tavalla, jota Kuntaliitto odottaa myös hallituksen asuntopolitiikalta. 

SUOMEN KUNTALIITTO

Laura Hassi
erityisasiantuntija

Yleistä valtion talousarvioehdotuksesta vuodelle 2025: kuntatalouden teema

Hallituksen tavoitteena on ohjata kuntatalouden tilaa kohti tasapainoa ja taittaa julkisen sektorin velkaantuminen. Valtion talousarvioesitys vuodelle 2025 sisältääkin useita kymmeniä kuntatalouteen vaikuttavia uusia linjauksia. Valtion talousarvioehdotuksen mukaan Petteri Orpon hallituksen toimet vahvistavat kuntataloutta noin 270 miljoonaa euroa.

Hallituksen toimien yhteisvaikutus ei nouse niin vahvaksi kuin talousarvioehdotuksessa esitetään. Yksittäisten kuntien taloutta vahvistavien linjausten rinnalla kuntien tuloihin kohdistetaan useita rahoitusleikkauksia sekä sitäkin lukuisampia kuntataloutta vähintään lievästi heikentäviä linjauksia, jotka eivät yllä henkilöstökustannusten noustessa hallituksen väittämään neutraaliin yhteisvaikutukseen. Kuntien rahoitusta leikataan vuonna 2025 myös sote-siirtolaskelman tarkentumiseen liittyvän jälkikäteisperinnän vuoksi. Valtionosuuksia peritään takaisin 167 miljoonaa euroa vuoden 2023 osalta ja 64 miljoonaa euroa vuoden 2024 osalta.

Merkittävin kuntataloutta vuonna 2025 vahvistava hallituksen toimenpide on 277 miljoonan euron valtionosuuslisäys sote-siirtolaskelman vaikutusten lieventämiseksi. Sen ohella hallitus kohdistaa valtionosuuksiin kuitenkin 25 miljoonan euron suuruisen indeksileikkauksen sekä 23 miljoonan euron leikkauksen, koska kuntien tehtävien ja velvoitteiden karsimisen toimenpidekokonaisuus jää keväällä 2024 hallituksen linjaamasta tavoitteesta. Kuntien tuloihin kohdistettu merkittävä leikkaus normien kevennysohjelman hitauden varjolla ei tuo julkiseen talouteen yhtään euroa säästöä, vaan on puhdasta lisävelanoton osaoptimointia valtiontaloudesta kuntien kukkarolle. 

Myös kuntien saamiin valtionavustuksiin kohdistetaan iso leikkaus, kun laskennallisia kotoutumisen korvauksia leikataan 58 miljoonalla eurolla vuonna 2025. Lisäksi ammatillisen koulutuksen rahoitusta vähennetään yhteensä 120 miljoonalla eurolla, josta noin 40 miljoonaa euroa leikkaa kuntien valtionosuuksia. Myös opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustukset laskevat lukuisten säästöpäätösten vuoksi noin 40 miljoonalla eurolla. 

Valtaosa hallituksen kuntiin kohdistuvista yksittäisistä päätöksistä ei ole kuntien talouden kannalta niin neutraaleja kuin talousarvioehdotuksessa väitetään. Osassa toimia, esimerkiksi perusopetukseen liittyvän oppimisen tuen vahvistaminen, kuntien kustannukset tulevat lisääntymään esitettyä voimakkaammin. Joissakin toimenpiteissä, kuten raportointi- ja suunnitelmavelvoitteiden purkamisessa, kustannukset eivät kevene oletetulla tavalla. Euromääräisesti merkittävin esimerkki säästöjen epäonnistumisesta on TE-palvelu-uudistuksen liittyvä työllisyysmäärärahojen leikkaus 37 miljoonalla eurolla, joka on hallituksen laskelmissa puettu kuntien kannalta neutraaliksi kuntien velvoitteiden karsimisen varjolla. 

Muutosten taloudelliset vaikutukset voivat osoittautua ylioptimistisiksi myös sen vuoksi, että erilaisten valtionavustushankkeiden päättyessä tai valtion rahoitusosuuden pienentyessä kuntien palvelutoiminta ei välttämättä lakkaa hallituksen laskelmien olettamalla tavalla. Kunnat voivat päättää jatkaa toimintaa ja kustannukset siirtyvät tällöin kuntien vastuulle. 

Hallitus kohdistaa kuntiin vuonna 2025 siis lukuisia päätösperäisiä toimia, joista varsin moni heikentää kuntataloutta. Jos hallituksen toimien yhteisvaikutuksessa otetaan huomioon valtionosuuksien takaisinperinnät vuosilta 2023 ja 2024 sekä TE-palveluiden 37 miljoonan euron rahoitusleikkaus sellaisenaan niin hallituksen toimien yhteisvaikutus kuntatalouteen painuu nollaan tai sen alle. Kuntien talouden tosiasiallinen vahvistaminen jää vuonna 205 siis käytännössä kuntien harteille.

Kuntien valtionrahoituksen tiukkuus näkyy myös siinä, että vertailukelpoinen valtionosuus kuntien nykytehtäviin (vuonna 2024) kasvaa vuonna 2025 kuntien sivistyspalveluiden tehtävien laajentumisesta ja kustannusten noususta huolimatta vain 29 miljoonalla eurolla. Kun huomioon otetaan TE-palvelu-uudistuksen käynnistyminen ja siihen myönnettävät valtionosuusmäärärahat niin kuntien valtionosuudet lisääntyvät noin 530 miljoonaa euroa vuonna 2025. Summa on huomattavasti vähemmän kuin mitä TE-palvelu-uudistuksessa kunnille siirtyy palveluita ja rahoitusvastuita. 

Kuntien talousnäkymät ovat nyt synkät

Kunnat ja erityisesti isot kaupungit ovat sote- ja TE-palvelu-uudistusten keskellä nyt äärimmäisen vaikean talousnäkymän edessä. Kuntien talouden tila on heikentynyt vuonna 2024 nopeasti. Jos kunnat eivät sopeuttaisi talouttaan lainkaan, kuntien ja kuntayhtymien vuosikate ei riitä kattamaan kuluvana tai tulevina vuosina poistoja, nettoinvestoinneista puhumattakaan. Ministeriön laatima kuntien kehitysarvio ennakoi kuntiin tulevina vuosina 1–2 miljardin euron suuruista epätasapainoa ja kuntien velkaantumisen kasvua peräti 8 miljardilla eurolla vuoteen 2028 mennessä. 

Kuntien talouden heikentynyt tilanne näkyy myös Kuntaliiton syksyn 2024 Talousbarometrissä, jossa kysyttiin kuntien talousjohtajilta tunnelmia kuntien talousnäkymistä ja veronkorotuspaineista. Yli puolet kuntien talousjohtajista odottaa, että kunnan talouden tilanne heikkenee tulevan vuoden aikana edelleen. Noin 90 prosentissa kuntakenttää on tarvetta kohtalaisille tai huomattavilla sopeutustoimille ja joka toisessa kunnassa painetta kohdistuu myös veroprosenttien nostoon. Sopeutuspaineita on kaikenkokoisissa kunnissa ja eripuolilla Suomea.

Talousnäkymien romahduksen taustalla vaikuttavat erityisesti kuntien voimakkaasti nousseet kustannukset, tuen tarpeen kasvaminen ja huomattavat investointitarpeet. Yksittäisten kuntien taloudellisia lähtökohtia vaikeuttavat mittavat sote-uudistuksen tasauserät sekä käsiin mahdollisesti jäävät sote-kiinteistöt. Kuntien eriytymistä kiihdyttävät myös väestökehitys ja taloudellisen kasvun erilainen jakautuminen maan sisällä.