- kuntien varautuminen ja turvallisuus
Työryhmän mietintö; luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain muuttamisesta
Mietinnön lakiluonnoksessa ehdotetaan, että lupaa kiinteistön hankinnalle ei saisi myöntää henkilölle, jonka kansalaisuusvaltion Euroopan unioni on päätöksessään todennut loukanneen toisen valtion alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä, ja jonka kansalaisuusvaltio voi aiheuttaa uhkaa Suomen kansalliselle turvallisuudelle. Lisäksi lupaa ei myöskään myönnettäisi yhteisöille, joissa todellinen määräysvalta on em. maan kansalaisilla tai sinne rekisteröidyillä yhteisöillä.
Kuntaliiton näkemyksen mukaan lupalakiin ehdotettu lisäys on tarpeellinen ja selkiyttää joihinkin kiinteistökauppoihin liittyvää lupamenettelyä. Ehdotus ei kuitenkaan poista kaikkia mahdollisuuksia kiinteistöhankintoihin esim. bulvaanien tai vuokraamisen kautta, mutta on Kuntaliiton arvion mukaan nykyiseen tilanteeseen riittävä. Edelleen käytössä olisivat myös turvallisuusperusteinen etuosto-oikeus, turvallisuusperusteinen lunastus sekä tietyissä tilanteissa myös kunnan mahdollisuus etuosto-oikeuden käyttöön tai lunastukseen maankäyttö- ja rakennuslaissa ilmenevin perustein.
Kuntaliitto kuitenkin huomauttaa, että mietinnön vaikutusten arvioinneissa ei ole huomioitu tilannetta, jossa kaupat jäävät tekemättä ja kiinteistö jää myymättä pitkäksi aikaa. Mietinnössä on todettu, että esityksellä arvioidaan olevan lieviä vaikutuksia mahdollisuuksiin myydä kiinteistöjä tietyillä alueilla ostajien vähentyessä ja siten markkinahintojen laskuun näillä alueilla. Kuntaliitto arvioi, että monet näistä luvanvaraisista kiinteistökaupoista tapahtuisivat kunnissa, jotka ovat menettäneet elinvoimaansa Venäjän hyökättyä Ukrainaan mm. kiristyneiden maahantulosäännösten myötä. Paikalliset vaikutukset ovat oleellisesti kansallisia vaikutuksia merkittävämpiä.
Venäläiset ovat olleet suurin yksittäinen kiinteistön hankinnalle lupaa hakeva ryhmä. Monet potentiaalisista kaupoista tapahtuvat myös venäläisten omistajien välisenä kauppana. On mahdollista, että myymättä jääneet kiinteistöt jäävät tyhjilleen pitkäksi aikaa ja ränsistyvät. Tilanne saattaa tuottaa ongelmia kunnille ja paikallisille asukkaille. Lakimuutoksen myötä turvallisuusperusteisen etuosto-oikeuden käyttö vähenee ratkaisevasti, joten käyttämättömät kiinteistöt jäävät lopulta kuntien vastuulle. Kunnille säädettyjen lunastusoikeuksien ja -velvollisuuksien kautta ne saattavat aiheuttaa mahdollisesti suuriakin korjaus- ja purkukuluja. Ei ole perusteltua, että lakimuutoksesta syntyvä tilanne jää yksin kuntien vastuulle ja kannettavaksi. Kuntaliiton näkemyksen mukaan tulisi tarkastella mahdollisuuksia lakimuutoksen seurauksena tyhjilleen ja käyttämättä jäävien kiinteistöjen hallinnalle ja lunastuksille valtion toimesta. Ongelma ei liene kansallisella tasolla laaja, mutta yksittäiseen kuntaan voi osua useitakin kuvatun kaltaisia tapauksia.
SUOMEN KUNTALIITTO
Miira Riipinen
johtaja, yhdyskunnat ja ympäristö
Ari Korhonen
kehittämispäällikkö
Kuntaliiton asiantuntijat, jotka voivat kertoa lisää
Tiina Hartman
- Kuntien maapolitiikkaan ja maaomaisuuden hallintaan sekä kiinteistönmuodostus- ja kiinteistörekisteritehtäviin liittyvä edunvalvonta, palvelu ja kehittäminen.
- Alan lainsäädäntöön ja ohjauskeinoihin vaikuttaminen ja lainsäädännön soveltamiseen liittyvä kuntien neuvonta sekä hyvien käytäntöjen edistäminen.
Selvitys radikalisoitumisen ja väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisevästä työstä on ilmestynyt
Millaisia valmiuksia kuntatason toimijoilla on toteuttaa ennaltaehkäisevää toimintaa, minkä tasoista osaamista radikalisoitumiseen ja väkivaltaiseen ekstremismiin kunnilla on käytössään ja miten johdettu toiminta jalkautuu käytännön työhön.
Kuntaliiton ratkaisut teknisen toimen osaajapulaan
Teknisen alan työvoimapula on pahenemassa. Kunnista puuttuu kaavoittajia, rakennustarkastajia, kiinteistöinsinöörejä ja rakennuttajia sekä monia muita maankäytön, rakentamisen ja infrapalvelujen ammattilaisia.