Tekoäly varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa - lainsäädäntö ja suositukset

Johdantoluku, velvoitteet lainsäädännön pohjalta ja suositukset 

Miten selkeää ja ymmärrettävää teksti on? 2) Miten hyvin tekstissä on huomioitu keskeiset näkökulmat ja olennaiset asiat? 3) Mihin konkreettisiin kysymyksiin toivotte vielä vastauksia?   

Kuntaliitto kiittää mahdollisuudesta kommentoida Tekoäly varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa – lainsäädäntö ja suositukset kokonaisuutta. On ensiarvoisen tärkeää, että tekoälyn tuomat haasteet ja mahdollisuudet otetaan kansallisella tasolla haltuun eikä kuntia ja muita koulutuksen järjestäjiä jätetä yksin asian kanssa. Kuntakenttä on moninainen ja kunnilla eri tekoälyvalmius. Kouluissa, oppilaitoksissa ja varhaiskasvatusyksiköissä, on laaja kirjo osaamista ja tekoälyn ja digitalisaation osaaminen ja taidot vaihtelevat henkilöstöllä. Vaikka kehitystahti on kova, on tärkeää, etteivät kunnat ja muut koulutuksen järjestäjät eriytyisi keskenään vaan kaikilla on mahdollisuus tarjota oppijoille tekoälyn ja digitalisaatiokehityksen tuomia mahdollisuuksia opetuksessa. On siis keskeistä, että kunnat saavat suosituksista selkänojaa omille päätöksilleen. Kuntaliitto pitää hyvänä, että Tekoäly ‒ lainsäädäntö ja suositukset -tekstissä on selkeästi kuvattu mitkä ovat opetuksen ja koulutuksen järjestäjän päätöksiä. Tällöin tulee huomioiduksi myös laillisuusnäkökulmat. Korostamme kuitenkin, että on myös jatkossa tärkeä, että tämä näkökulma on tunnistettu. 

Henkilöstön osaaminen ja tekoälytaidot ovat keskeisessä roolissa. Kuntaliitto kysyykin, tuleeko Opetushallitus toteuttamaan henkilöstön ja opettajien täydennyskoulutuksia tekoälysuositusten toimeenpanoon? On tärkeää, ettei vastuu täydennyskoulutuksista jää yksinoman kuntien ja koulutuksen järjestäjien vastuulle. 

Tekoäly varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa – lainsäädäntö ja suositukset on laaja kokonaisuus ja suunnattu varsin moninaiselle joukolle vastaanottajia: viranhaltijoita sivistystoimessa ja tietohallinnossa, opettajille ja kasvattajille. Tulevissa osioissa tulee kenties myös opiskelijoille suunnattua materiaalia. Syntyy vaikutelma, että kokonaisuudessa on sekä faktatietoa siitä, mitä tekoäly ja esimerkiksi siihen liittyvät vinoumat ovat, että myös suosituksia Opetushallitukselta koulutuksen järjestäjille. Kuntaliitto tähdentää, että olisi tarpeen vielä selkiyttää, mikä osa kokonaisuudesta on Opetushallituksen informaatio-ohjausta ja koulutuksen ja opetuksen järjestäjille lainsäädännöstä tulevia tehtäviä ja velvoitteita ja toisaalta missä kohtaan taustoittavaa asiasisältöä, jonka tavoitteena on lisätä lukija osaamista ja ymmärrystä. Velvoitteita ja tehtäviä olisi tarpeen korostaa tekstissä vielä selkeämmin. 

Teknologia muuttuu ja kehittyy nopeastikin. Kuntaliitto pitää hyvänä ja tärkeänä, että kokonaisuus elää ajassa ja muuttuu teknologian ja yhteiskunnan muuttuessa. Syntyy vaikutelma, että tarkoitus on, että tämä kokonaisuus tulee muuttumaan ja päivittymään ketterästi. Kuntaliitto kannattaa tätä, mutta pidämme tärkeänä, että koulutuksen järjestäjillä on tieto päivityksistä, millä aikavälillä tietoja päivitetään. Avoimeksi jää, miten koulutuksen järjestäjiä tiedotetaan tulevista päivityksistä ja toivomme tähän tarkennuksia. 

Dokumentin sivulla 3 on listattu velvoitteita lainsäädännön pohjalta. Listalla on seuraavat kohdat: ”4. Oppijan henkilötietoja tai muita oppijaan liittyviä tietoja tai tekijänoikeuksien alaista materiaalia ei tule käyttää koulutuksen järjestäjän lakisääteisten tehtävien ulkopuoliseen käyttöön, kuten ulkopuolisen tahon tekoälymallien kehittämiseen.  5. Koulutuksen järjestäjän on tekoälyä käytettäessä varmistettava, että oppijaan ei kohdistu markkinointia, mainontaa tai aatteellista vaikuttamista eikä oppijan kasvun ja kehityksen kannalta haitallisia sisältöjä tai menetelmiä.” Miten realistista on saada käyttöön tekoälyratkaisuja (käytännössä varmaan ChatGPT, MS Copilot tai vastaava), jotka eivät opettaisi itseään saamallaan tiedolla ja joiden käyttämä tieto olisi helposti rajattavissa ja toisaalta, joiden osalta kohdan 5 voisi aukottomasti varmistaa? Varsinkin kohta 5 voi olla haasteellinen toteuttaa. Lisäksi lienee perusteltua olettaa, että tekoälyasetus tullee tuottamaan vielä paljon päänvaivaa koulutuksen järjestäjille esimerkiksi sen suhteen, mikä järjestelmä kuuluu mihinkin ”riskikategoriaan”. Jatkossa tarvittaneenkin koulutuksen järjestäjille säädösten tulkintaan ja toimeenpanoon paljon tukea, neuvontaa ja soveltamisohjeita kansallisilta viranomaisilta.

2. Mitä tekoäly on? 

Miten selkeää ja ymmärrettävää teksti on? 2) Miten hyvin tekstissä on huomioitu keskeiset näkökulmat ja olennaiset asiat? 3) Mihin konkreettisiin kysymyksiin toivotte vielä vastauksia?   

Tekoälyn hyödyntämiseen liittyen tulisi tehdä paljon kansallista yhteistyötä tekoälyasetuksen tulkinnan tueksi sekä pakollisten hallinnollisten tekoälyratkaisujen arviointien tueksi. Suuri osa koulutuksen järjestäjistä hyödyntänee samoja sovelluksia melko samanlaisissa ympäristöissä. Tulisi pohtia, voidaanko kansalliselta tasolta määritellä palveluntoimittajia velvoittavat yhteiset sopimusehdot, jotka olisivat palveluntoimittajien tiedossa ja joiden noudattamisesta neuvoteltaisiin kansallisella tasolla yhteisesti palveluntoimittajien kanssa. Kaikkien ei kannattaisi tehdä alusta loppuun samoja tekoälyasetuksen ja tietosuoja-asetuksen vaatimia arviointeja ml. muu tiedonhallintaan liittyvän lainsäädännön vaatimustenmukaisuuden arviointi, vaan niitä kannattaisi tehdä yhteistyössä. Voisiko laajimmin käytettyihin sovelluksiin tehdä yhteiset arvioinnit suoraan kansallisella tasolla. Tarvetta olisi varmaan myös tekoälyasetuksen riskiluokituksen tulkkaamiselle sovellustasolle, jolloin tyypillisimmät opetus ja kasvatustoimen käyttötapaukset ja järjestelmät jäsennettäisiin kansallisella tasolla yhdessä tekoälyasetuksen riskikehikkoon. Riskikehikossa voisi myös huomioida tarpeen tietosuojan vaikutustenarvioinnille tai ennakkokuulemiselle. Tämä helpottaisi oletettavasti soveltamista.

Dokumentissa ei käsitellä, miten tekoälyratkaisujen omistajuus, ylläpitovastuu (sopimusehdot, asetukset) ja käytön valvonta tulisi toteuttaa. Myöskään ei käsitellä, miten tekoälyratkaisujen käyttöä arvioidaan ja päätetään mahdollisesti uusien ratkaisujen käyttöönotosta tai käytössä olevien ratkaisujen poistamisesta käytöstä (esim. kriteerit, prosessit). Dokumentissa kuitenkin suositellaan koulutuksen järjestäjiä laatimaan prosessin ja toimintaohjeet tekoälyratkaisujen käyttöönotolle. Kansalliselta tasolta tulisi laatia ohje, joka tarjoaisi kaikille yhtenäisen prosessin ja toimintaohjeen luonnoksen lähtökohdaksi, ettei jokaisen koulutuksenjärjestäjän tarvitsisi miettiä itse prosessia ja toimintaohjeita tyhjästä. 

3. Tekoälyn virhepäätelmät ja vinoumat

Miten selkeää ja ymmärrettävää teksti on? 2) Miten hyvin tekstissä on huomioitu keskeiset näkökulmat ja olennaiset asiat? 3) Mihin konkreettisiin kysymyksiin toivotte vielä vastauksia?

4. EU:n tekoälyasetus

Mihin konkreettisiin kysymyksiin toivotte vielä vastauksia?

5. Tietosuoja ja yksityisyys

Mihin konkreettisiin kysymyksiin toivotte vielä vastauksia?

Koska kyseessä on varsin laaja kokonaisuus, jossa tietosuoja-asiat ovat merkittävässä roolissa, Kuntaliitto kysyy, onko suosituksista pyydetty lausuntoa tietosuojavaltuutetun toimistolta tai tullaanko virastoa konsultoimaan.

Ohjeessa on viitattu lyhyesti tekoälyn mahdollisuuksiin opetus- ja kasvatustyön suunnittelun tukena. Tässä yhteydessä tulisi käsitellä myös yleisiä tiedonhallintaan kohdistuvia vaatimuksia. Laadukas tiedonhallinta on olennainen tekijä tietosuojan ja tietoturvan varmistamisessa. Tiedonhallinnassa tuleekin noudattaa hyviä käytäntöjä. 

Mitä muita mahdollisia huomioita haluat tuoda esiin?

Koko opetustoimen digitalisaatiokenttä on varsin laaja ja kirjava kokonaisuus, jossa tällä hetkellä tapahtuu paljon kehitystä vilkkaassa tahdissa. Kuntaliitto pohtii millä tavalla eri ministeriöiden linjaukset ja lainsäädäntö sekä EU tason säädökset (esim. kybertuva, tietosuoja tietoturva) ovat keskenään linjassa, onko jollakin taholla kokonaiskuvaa ja miten kuntia tuetaan kokonaisuuden hallinnassa?

Ohjeessa ei viitata oikeastaan mitenkään laajemman kuntaorganisaation toimintaan. Puhutaan vain koulutuksen järjestäjäviranomaisesta ja siihen kohdistuvista vaatimuksista. Jokaisessa kunnassa voisi olettaa yleishallinnon ja sen alla tietohallinnon käsittelevän tällä hetkellä aktiivisesti tekoälyyn liittyviä kysymyksiä, ohjeistuksia, riskiarviointeja jne. Siksi koulutuksen järjestäjän ja tietohallinnon välillä tulisi olla saumatonta yhteistyötä turhan ylimääräisen työn ja ristiriitaisuuksien välttämiseksi. 

Dokumentin sivulla 17 todetaan, että opiskelija itse tai hänen huoltajansa päättää opiskelijan laitteen käytöstä. Voisi olettaa, että käytännössä kouluissa tulee vallitsemaan todellisuus, jossa lainsäädäntö rajoittaa koulutuksen järjestäjän mahdollisuuksia käyttää tekoälysovelluksia, kun taas oppilaat ikään katsomatta (ja opetushenkilöstö omalla ajallaan) voivat käytännössä hyödyntää tekoälysovelluksia paljon pidäkkeettömämmin. Tähän liittyvää problematiikkaa ja sen ratkaisuja arjessa ei avata dokumentissa tarkemmin. 

Kuntaliitto haluaa myös osoittaa valmisteleville tahoille kiitokset siitä, että Tekoäly varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa – lainsäädäntö ja suositukset kokonaisuutta on valmisteltu vuorovaikutuksessa useiden toimijoiden kanssa.

SUOMEN KUNTALIITTO

Hanna Tainio                                   
varatoimitusjohtaja

Minna Lindberg
erityisasiantuntija