Suomen yhdennetyn energia- ja ilmastosuunnitelman (NECP) päivitys

Tausta

Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt Kuntaliitolta lausuntoa Suomen kansallisen integroidun energia- ja ilmastosuunnitelman (NECP) päivityksestä. Lausuntoa pyydettiin erityisesti suunnitelman luvuista 2 (kansalliset päämäärät ja tavoitteet) ja 3 (politiikkatoimet) koskien energiaunionin eri ulottuvuuksia. 

Suunnitelma kokoaa ja selkeyttää energia- ja ilmastopolitiikan kokonaisuutta sekä arvioi olemassa olevien toimien riittävyyttä. Kansalliset tavoitteet ja toimet esitellään energiaunionin viiden eri ulottuvuuden osalta: hiilestä irtautuminen (sisältäen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen ja uusiutuvan energian), energiatehokkuus, energiaturvallisuus, energian sisämarkkinat sekä tutkimus, innovointi ja kilpailukyky.

Politiikkatoimenpiteiden osalta suunnitelma perustuu osin vuoden 2022 kansalliseen ilmasto- ja energiastrategiaan, keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmaan ja maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmaan. 

Kuntaliiton lausuntopalveluun antama lausunto

Kysymykset kansalliseen energia- ja ilmastosuunnitelmaan sisältyvistä päämääristä, tavoitteista ja politiikkatoimista

1.Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ja nielujen kasvattaminen (NECP luku 2.1.1 ja 3.1.1)

Kuntaliitolla ei ole lausuttavaa lukujen 2.1.1 ja 3.1.1 sisällöistä. Kuntaliitto näkee kuitenkin myönteisenä, että ilmastonmuutokseen sopeutumisen kappaleessa nostetaan esiin kuntien ja alueellisen tason toimijoiden rooli ilmastonmuutoksen sopeutumisen edistämisessä. Ilman kuntien ja kaupunkien tekemää kunnianhimoista ilmastotyötä eivät kansalliset tavoitteet toteudu. Kuntaliitto haluaa korostaa, että yleisesti kansallisten suunnitelmien laatimisen yhteydessä tulisi huomioida, että kuntien tulisi itse saada valita toimenpiteitä osaksi kansallista suunnitelmaa, sillä kuntien motivaatiotekijät ovat paikallisia. Tällöin toimenpiteiden toteutumiselle on parhaat edellytykset ja toimenpiteet ovat todennäköisimmin vaikuttavia. 

2. Uusiutuvan energian edistäminen (NECP luku 2.1.2 ja 3.1.2)

Kuntaliitolla ei ole lausuttavaa lukujen 2.1.2 ja 3.1.2 sisällöistä. Uusiutuvan energian tavoitteisiin pääsemiseksi Kuntaliitto kuitenkin pitää kriittisenä liikenteen uusiutuvien ja kestävien polttoaineiden kehityksen tukemista kansallisella politiikalla, vihreään vedyn tuotannon laajamittaisen investointiohjelman onnistumista teollisuuden näkökulmasta ja LULUCF-alojen hiilinielujen suotuisan kehityksen aktiivista tukemista.

3. Energiatehokkuuden edistäminen (NECP luku 2.2 ja 3.2)

Kuntaliitolla ei ole lausuttavaa lukujen 2.2 ja 3.2 sisällöstä. 

Kuntaliitto kuitenkin muistuttaa, että keskeisimmän energiatehokkuuskeinon, energiatehokkuussopimusten säilyttäminen kannusteiden avulla houkuttelevana on vapaaehtoiselta pohjalta tehtävän energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanon välttämätön edellytys. Esimerkiksi energiatukiehtojen tiukentaminen voi vähentää kiinnostusta liittyä energiatehokkuussopimukseen, jos porkkanan sijasta tarjolla on lähinnä hallinnollisen taakan lisääntymistä. 

Lisäksi kohti vuotta 2030 mentäessä on syytä yhä enemmän tarkastella EU:n Vihreän kehityksen ohjelman päätavoitteen, vuoden 2050 hiilineutraalin Euroopan, etenemistä ottamalla huomioon energiantuotannon päästöjen aleneminen eri jäsenmaissa. Energiantuotannon muuttuessa yhä puhtaammaksi energiatehokkuuden tiukkenevien vaatimusten merkitys alenee ja velvoitteiden mielekkyys suhteessa energiatehokkuuden parantamisen kustannuksiin laskee. 

4. Energiaturvallisuus (NECP luku 2.3 ja 3.3)

Kuntaliitolla ei ole lausuttavaa lukujen 2.3 ja 3.3 johdosta. 

Yleisellä tasolla Kuntaliitto toteaa, että toimintaympäristön muututtua oleellisesti Venäjän Ukrainaan suunnatun hyökkäyssodan takia on tärkeää kiinnittää energian toimitus- ja huoltovarmuuteen riittävästi huomiota Suomen tapaisessa arktisessa maassa, vaikka energiantuotannon kestävyydestä voidaan pahimmillaan joutua tilapäisesti tinkimään. Hyvä huoltovarmuus edellyttää toimivaa polttoainelogistiikkaa (toimitus, varastoitavuus) ja asianmukaista energiantuotantoinfrastruktuuria. 

5. Energian sisämarkkinat (NECP luku 2.4 ja 3.4)

Kuntaliitolla ei ole lausuttavaa lukujen 2.4 ja 3.4 sisällöstä. Yleisellä tasolla Kuntaliitto pitää tärkeänä toimivia energian sisämarkkinoita ja avointa ja oikeudenmukaista markkinoillepääsyä. On tärkeää, että energiaverkkoja ja -markkinoita kehitetään koko Suomen sisällä ja koko Euroopan laajuisesti. Toimivat energian sisämarkkinat ja hyvät yhteydet Eurooppaan ovat merkityksellisiä myös huoltovarmuuden takaamisen näkökulmasta. Yleisellä tasolla Kuntaliitto pitää etelän, pohjoisen ja läntisen Suomen välisiä sähkön siirtolinjojen vahvistamista, ja Suomen ja Viron välisten sähkön siirtolinjojen vahvistamista hyvänä kehityksenä mutta toteaa, että on merkityksellistä ottaa huomioon myös kysyntäkeskusten ulkopuoliset alueet. Vedyn mukaan tuominen kaasun osaksi kaasumarkkinoita on tärkeää, ja Kuntaliitto pitää hyvänä pohjoisen ja Baltian maiden sekä Puolan ja Saksan välisen vetykäytävän rakentamista, sekä Suomen tavoitetta olla vedyn arvoketjun johtaja vuoteen 2030 mennessä.

6. Tutkimus, innovointi ja kilpailukyky (NECP luku 2.5 ja 3.5)

Kuntaliitolla ei ole lausuttavaa lukujen 2.5 ja 3.5 sisällöstä. Yleisellä tasolla Kuntaliitto näkee, että markkinaehtoisuus, kustannustehokkuus ja teknologianeutraalius varmistavat tarvittavan joustavuuden ja tehokkuuden. Energiateollisuuden murrosvaihe avaa mahdollisuuksia uusille yrityksille. Kuten suunnitelmassa todetaan, digitalisaatio on ollut markkinalähtöinen prosessi, ja olennainen osa olemassa olevaa teknologiaa ja toimivia markkinoita. Kuntaliitto yhtyy näkemykseen siitä, että puhtaan energian teknologian edistämistä ja rahoitusta tarvitaan sekä jäsenmaa- että EU-tasolla.

SUOMEN KUNTALIITTO

Marjaana Seppinen
suunnittelija