- liikennepolitiikka
- yhdyskuntien liikenteen suunnittelu
- joukkoliikenne ja henkilöliikenne
Selvitys mahdollisen ALV-korotuksen vaikutuksista joukkoliikenteeseen ja valtion verokertymään
Kuntaliitto kiittää mahdollisuudesta lausua valiokunnalle asiasta.
Joukkoliikenteellä on keskeinen merkitys yhteiskunnan toimivuudelle, eri toimintojen ja palveluiden saavutettavuudelle, työvoiman saatavuudelle alueilla, ilmastotavoitteille ja sosiaaliselle yhdenvertaisuudelle. Joukkoliikenteen vetovoiman perustana ovat toimivat palvelut, edulliset lipunhinnat sekä viihtyisät ja mielellään päästöttömät liikennevälineet.
Joukkoliikenne on toipumassa koronan kustannusrasituksesta. Kustannustason nousu on ollut samalla voimakasta ja lipunhintoja on jouduttu korottamaan. Kaupunkiseuduilla myös ilmastoperusteisen valtionavustuksen (13,3 milj. euroa/v) poisto lisää lipunhintojen nostopaineita. ALV-korotus 10 %:sta 14 %:iin lisäisi lipunhintojen nostopaineita alalla entisestään.
Kaupunkiseutujen joukkoliikenteen kannalta lopputulemana olisi, että eri tekijöiden yhteisvaikutuksena lipunhintoihin kohdistuisi prosentteina kaksinumeroisia nostopaineita. Tämä on paljon. Hinnannousu nostaisi matkustajien työssäkäynnin ja muun liikkumisen kustannuksia.
Tämän suuruusluokan hinnannousu vähentäisi joukkoliikenteen käyttöä, mikä edelleen heikentää joukkoliikenteen kannattavuutta. Lipunhinnan noston vaihtoehtona on palveluista karsiminen.
Yhteiskunta on suuri joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten tilaaja. Kuten Linja-autoliiton tilaama selvitys (2024) osoittaa, ALV-korotuksen aikaansaama valtion verotulojen kasvu tulisi kuntien, hyvinvointialueiden ja asiakkaiden kulujen kasvusta. Samalla työmatkakuluvähennysten kasvu pienentäisi verokertymää saman verran kuin arvonlisäverokertymä kasvaisi linja-autoalalla.
Aikomus nostaa joukkoliikenteen arvonlisäveroa tulisikin arvioida uudelleen.
SUOMEN KUNTALIITTO
Johanna Vilkuna
Kehittämispäällikkö
Kuntaliiton asiantuntijat, jotka voivat kertoa lisää
Kuntaliiton ratkaisut teknisen toimen osaajapulaan
Teknisen alan työvoimapula on pahenemassa. Kunnista puuttuu kaavoittajia, rakennustarkastajia, kiinteistöinsinöörejä ja rakennuttajia sekä monia muita maankäytön, rakentamisen ja infrapalvelujen ammattilaisia.