Opetushallituksen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista

Kuntaliitto kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto Opetushallituksen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista ja toteaa lausuntopalvelussa antamassaan lausunnossaan seuraavaa: Perusopetuslain mukaisen oppimisen ja koulunkäynnin tuen kokonaisuudistus edellyttää opetussuunnitelman perusteiden päivittämistä osittain. Kuntaliitto arvio mm. lausunnossaan Opetushallituksen esittämiä muutoksia voimassa olevan sekä Opetushallitukselle hallituksen esityksessä (HE 114/2024) säädellyn toimivallan puitteissa.  

Kuntaliitto on pitänyt tärkeänä, että Opetushallitus on pyrkinyt ennakoivasti tiedottamaan opetuksen järjestäjiä tulevasta opetussuunnitelman perusteiden päivitystarpeesta ja aikataulusta. Opetushallitus on myös päätynyt lähestymään laajalti kuntia virallisella lausuntopyynnöllä. 

Kuntaliitto pitää lausuntopalautteen aikataulua ongelmallisena. Opetuksen järjestäjät asetetaan kommentoimaan perusteluonnosta tilanteessa, jossa eduskuntakäsittely on vielä kesken. Sivistysvaliokunnan mietintö lakiesityksestä julkaistiin 3.12.2024 eikä kaikki lausuntopalautteen antajat ole voineet huomioida mietinnön sisältöä. Tuen uudistus tulee myös vaikuttamaan lakia alemman tason sääntelyyn, jolloin lausunnonantajat eivät voi muodostaa kokonaiskäsitystä kaikista muutoksista. Tästä voi syntyä lausunnonantajille painetta esittää täsmennystoiveita opetussuunnitelman perusteisiin mm. muun informaatio-ohjauksen ja tukimateriaalipyynnön sijaan. Opetushallituksen toimivalta on rajattu. 

Kuntaliitto pitää tärkeänä, että opetussuunnitelman perustemääräykset julkaistaan suomeksi ja ruotsiksi samoin sisällöin. 

Palautetta ja konkreettisia muutosehdotuksia perusteluonnoksen lukuun 4

Kuntaliitto toteaa, että yhtenäisen perusopetuksen toimintakulttuuria koskevaa lukua on perusteluonnoksessa maltillisesti täydennetty. Luku sisältää monta eri kohtaa, jossa toimintaa ohjaavia periaatteita on täydennetty. Kuvaukset oppimisen edellytyksiä koskevista opetusjärjestelyistä on abstrakteja. Niiden merkitykset jäävät joltain osin epäselviksi. 

Kuntaliitto on aiemmissa opetussuunnitelman perusteista koskevissa lausunnoissa kiinnittänyt Opetushallituksen toimivaltaan huomiota. Kuntaliiton näkemyksen mukaan perusopetuksen toimintakulttuurin normittaminen opetussuunnitelman perusteissa ei sisälly Opetushallituksen valtuutussäännökseen. Koska koulun toimintakulttuurilla on keskeinen merkitys mm. koulun yhteisöllisyyteen, hyvinvointiin sekä kasvatus- ja opetustyön tuloksiin, tulisikin etsiä toinen tapa kuvailla koulujen toimintakulttuurin kehittämisen tarpeita ja siihen limittyviä periaatteita. Sama asia koskee myös oppimisympäristöjä ja työtapoja. Kuntaliitto ei edellä esitetyn perusteella pidä perusteltuna lukuun 4 tehtyjä täydennyksiä toimintakulttuuriin, oppimisympäristöihin ja työtapoihin koskeviin kohtiin. Nämä täydennykset laajentavat opetussuunnitelman perusteita tarpeettomasti. Kuntaliitto pitää myös lukuun 4.5. tehtyjä kahta lisäystä tarpeettomana. Opetushallitus ei voi opetussuunnitelman perusteissa esittää opetuksen järjestäjille resurssivaateita.  

Kuntaliiton mukaan Opetushallituksen on mahdollista etsiä toinen foorumi tai laatia erillinen tukimateriaali, missä toimintakulttuurista ja sen periaatteista voitaisiin kertoa opetuksen järjestäjille laajemmin. 

Palautetta ja konkreettisia muutosehdotuksia perusteluonnoksen lukuun 5

Luvun 5.4 alalukuja koskevat huomiot

Hallituksen esityksessä perusopetuslain 20 i §:n 2 momentin mukaan jos 1 momentin mukaiset toimet ovat riittämättömiä ja oppilas ei oppimiskykyyn vaikuttavan vamman, sairauden tai toimintakyvyn rajoitteen vuoksi kykene opiskelemaan oppiaineita, opetus voidaan järjestää toiminta-alueittain. Oppilaalla voi näin ollen olla kolmen eri tilanteen perusteella tarve toiminta-alueittain järjestettävään opetukseen. 

Kuntaliiton mukaan opetussuunnitelman perusteet ovat toiminta-alueittain järjestettävän opetuksen osalta olleet varsin niukat. Perusteluonnoksen perusteella 20 i §:n 2 momentin mukaisen toiminta-alueittain järjestettävän opetuksen kuvauksia on pyritty täsmentämään. Kuntaliitto pitää perusteltuna, että opetuksen tavoitteita ja sisältöjä selkeytetään tuen uudistuksen yhteydessä. Kuntaliiton mukaan lakia koskevia alaviitteitä voitaisiin täsmentää lisäämällä pykäläviittaukseen 2 momentti, jossa toiminta-alueittain järjestettävästä opetuksesta säädetään.   

Kuntaliiton mukaan toiminta-alueittain järjestettävän opetuksen oppilaille ei voida opetussuunnitelman perusteissa edellyttää sisällytettävän kategorisesti oikeutta perusopetuslain 11 a §:n mukaiseen tehostettuun henkilökohtaiseen oppilaanohjaukseen. Kuntaliitto esittää 5.4.1. kappaleessa olevan virkkeen poistamista. Tämä koskee myös kirjausta luvussa 5.6.  

Kuntaliitto kiinnittää huomiota, että useassa toiminta-alueessa toistetaan samoja asioita. Esimerkiksi, mitä oppilaskohtaiseen tuen toteuttamista koskevaan suunnitelmaan tulee sisällyttää. Kuntaliiton näkemyksen mukaan riittäisi, että asia todetaan luvussa vain kerran.    

Perusopetuslain ohella päätöksentekomenettelyyn sovelletaan täydentäen hallintolain säännöksiä. Kuntaliitto ei pidä aiheellisena, että opetussuunnitelman perusteissa ohjeistetaan opetuksen järjestäjiä hallintolain mukaisen hallintopäätöksen laadinnassa. Satunnaiset otteet hallintolain päätöksentekoprosessiin liittyvistä säännöksistä opetussuunnitelman perusteissa voitaisiin poistaa. Kuntaliiton näkemyksen mukaan muut informaatio-ohjauksen keinot on viranomaisten käytettävissä, ja tälle on tuen uudistuksen yhteydessä myös tarvetta. Esimerkiksi koulutustilaisuudet ja kootut vastaukset usein kysyttyihin kysymyksiin päätöksentekoprosessiin liittyen tukevat opetuksen järjestäjien toimintaa paremmin. Muissakin luvuissa todetaan päätöksenteosta vastaavanlaisella tavalla, johon esitämme vaihtoehtoista toimintatapaa. 

5.4.2 Joustava perusopetus

Opetussuunnitelman perusteluonnoksessa todetaan, että joustavan perusopetuksen oppilaalle tulee laatia suunnitelma. Kuntaliitto pohtii mihin suunnitelmavelvoite perustuu. Tuen kokonaisuudistuksessa yhtenä tavoitteena on ollut vähentää opetushenkilöstön hallinnollista työtä. 

5.4.3 Opiskelu tavoitekokonaisuuksittain 

Kuntaliiton mukaan luvun 5.4.3 kommentointia haastaa perusopetuslain 20 h §:n tulkinnanvaraisuus. Kuntaliitto pohtii, mihin suunnitelmalaatimisvelvoite perustuu tilanteessa, jossa opetussuunnitelman tavoitteista poiketaan eikä oppilas ole oppilaskohtaisten tukitoimien tarpeessa (ns. lahjakkaan oppilaan opiskelu). 

Lisäksi Kuntaliitto ei tunnista missä tilanteessa Opetushallitus voisi perusteissa ohjeistaa siihen, että ”poikkeusjärjestelyjä voidaan tehdä opetuksen järjestäjän päättämällä tavalla”. 

5.4.6 Erikoissairaanhoidon potilaana olevan oppilaan opetus ja konsultatiivinen sairaalaopetuspalvelu  

Kuntaliiton näkemyksen mukaan Opetushallitukselle ei ole annettu toimivaltaa kuvata opetussuunnitelman perusteissa perusopetuslain 4 a §:ssä tarkoitettua erikoissairaanhoidon potilaana olevan oppilaan opetusta ja konsultatiivista sairaalaopetuspalvelua. Kuntaliiton mukaan paikallisesti päätettävissä asioissa kohdassa 5.6 erikoissairaanhoidon potilaana olevan oppilaan opetus ja konsultatiivinen sairaalaopetuspalvelu on myös syytä poistaa. 

Kuntaliitto kiinnittää huomiota, että perusopetuslain pykälien säännöskohtaiset perustelut toimivat lakipykälien ensisijaisena oikeuslähteenä. Perusopetuslaissa säädetään Opetushallitukselle toimivalta antaa määräyksiä tietyissä tilanteissa ja asioissa. Kuntaliitto kummeksuu, että Opetushallitus sisällyttää eri luvuissa määräyksiin perusopetuslain pykälien säännöskohtaisissa perusteluissa todettuja asioita. Esimerkiksi kappaleessa 5.4.6. ja muissakin perustekohdissa on myös näin toimittu. Kuntaliiton mukaan lakipykälien soveltamiseen ja tulkintaan tarkoitettuja säännöskohtaisia perusteluita ei tulisi Opetushallituksen perusteisiin kirjaamalla muuttaa opetuksen järjestäjiä sitoviksi normeiksi. Kuntaliitto pitää tärkeänä, että perusteiden laadinnan jatkovalmistelussa asia korjataan. 

5.4.7 Perusopetuksen poikkeava järjestäminen

Kuntaliitto pohtii, millä perustein Opetushallitus voi perusteisiin sisällyttää ja antaa tulkintaa perusopetuslain 18 §:n mukaisesta opetuksen poikkeavasta järjestämisestä. Kuntaliiton näkemyksen mukaan opetussuunnitelman perusteissa ei voida opetuksen järjestäjiltä edellyttää kuvatulla tavalla, että päätöksen valmistelu, vastuut ja kuuleminen kuvattaisiin 5.6 luvussa todetulla tavalla. Kuntaliitto saa vaikutelman, että perusteluonnoksessa ei ole riittävästi tunnistettu kuntien hallintosäännön ja paikallisen päätöksenteon merkitystä.   

5.4.8 Opetus erityisissä tilanteissa

Opetussuunnitelman perusteluonnoksessa on niputettu yhteen oppilaan tilanteesta johtuvia poikkeuksellisia olosuhteita, jossa kunnan opetuksen järjestämistä selkeästi laajennetaan muihin opetuksen järjestämispaikkoihin kuin kunnan ylläpitämiin lähikouluihin. Samaan lukuun on lisätty myös huomioita kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten opetuksesta. Kuntaliiton käsityksen mukaan nämä kuvaukset olisi syytä poistaa opetussuunnitelman perusteista, koska asia ei sisälly Opetushallituksen opetussuunnitelman perusteita koskevaan toimivaltaan. Kuntaliiton mukaan tämänkaltaisissa tilanteissa opetuksen järjestäjät tarvitsevat muunlaista viranomaisen informaatio-ohjausta.

Esimerkiksi lastensuojelulain nojalla sijoitetun lasten opetusta koskeva osio saattaa antaa virheellisen käsityksen kuntien tosiasiallisista velvoitteista ja lastensuojelulaitosten roolista. Enemmistöllä yksityisistä lastensuojelulaitoksista ei ole perusopetuksen järjestämislupaa. Kuntaliitto haluaa korostaa, että lastensuojelulain perusteella kuntaan sijoitetut oppilaat suorittavat oppivelvollisuuttaan ensisijaisesti kunnan järjestämässä perusopetuksessa. Kunta osoittaa lastensuojelulain perusteella sijoitetuille oppilaille perusopetuslain 6 S:n 2 momentin mukaisen lähikoulun yhdenvertaisin perustein kunnassa asuvien muiden oppivelvollisuuttaan suorittavien lasten ja nuorten kanssa.

Kuntaliitto ei pidä edellä mainituin perustein perusteltuna, että luvussa 5.6 tulee kuvailla opetusta erityisissä tilanteissa. 

Lukua 5.6 koskevat huomiot

5.6 Paikallisesti päätettävät asiat 

Kuntaliitto on lukua 5.4. kommenteissaan sisällyttänyt viittauksia lukuun 5.6. 

Toiminta-alueittain järjestettävän opetuksen osalta edellytetään tarkennuksia lukuvuosisuunnitelmassa. Kuntaliiton mukaan tämä tulisi olla mahdollisuus esimerkiksi ”tarvittaessa niitä tarkennetaan” ei velvollisuus. 

Opiskelussa tavoitekokonaisuuksittain painotetaan käsitettä yksittäinen oppilas. Kuntaliiton mukaan riittäisi, jos todetaan oppilaan opiskellessa tavoitekokonaisuuksittain. 

Palautetta ja konkreettisia muutosehdotuksia perusteluonnoksen lukuun 6

Kuntaliiton mukaan perusopetuksessa olevan oppilaan oppimisen ja osaamisen arvioinnin lukua 6 on tuen uudistuksen edellyttämien muutosten lisäksi tehty muutakin perusteiden ns. hienosäätöä. Kuntaliiton mukaan monet muutokset ovat oikeansuuntaisia. Kuntaliitto pitää myös tärkeänä pyrkimystä tiivistää lukua. 

Kuntaliiton mukaan olisi tärkeää, että perusopetuslain 20 h §:n mukaisten tilanteiden tunnistaminen olisi arvioinnin osalta vieläkin selkeämpi. Esimerkiksi käsite rajatun oppimäärän mukaan opiskeleva oppilas luo uudenlaisen oppilaskäsitteen. 

Kuntaliitto kiinnittää huomiota arvioinnin periaatteita koskevaan lukuun 6.1.2, jossa todetaan oppilaiden ikäkauden ja edellytysten osalta kategorisesti, että maahanmuuttotaustaisten ja vieraskielisten oppilaiden arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan perusopetuksessa opiskelema aika ja yksilölliset oppimisen edellytykset. Kuntaliitto pitää tärkeänä, että oppilaita arvioidaan yhdenvertaisin periaattein perusopetuksessa. Kappaletta tulisi vielä tarkastella, luoko muotoilu poikkeuksen oppilaiden yhdenvertaisuuteen ja onko ne kestävällä tavalla perusteltuja velvoittavina lähtökohtina oppilaan arviointia tehtäessä. Käsitteet maahanmuuttotaustainen tai vieraskielinen eivät ole yksiselitteisiä.  

Arviointiluvussa todetaan, että oppilaan opiskellessa rajatun oppimäärän mukaan yhtä tai useampaa oppiainetta, oppilaan oppimista ja osaamista arvioidaan näissä oppiaineissa suhteessa oppilaskohtaisen tuen toteuttamista koskevassa suunnitelmassa määriteltyihin tavoitteisiin eikä arviointikriteereitä sovelleta. Kuntaliitto pitää tärkeänä arviointiluvussa olevaa linjausta siitä, että oppimäärä voidaan rajata vasta siinä vaiheessa, kun oppilas ryhmäkohtaisista tukimuodoista ja oppilaskohtaisista tukitoimista huolimatta ei kykene saavuttamaan arvosanan viisi (5) edellyttämää osaamista. Kuntaliitto pitää tärkeänä sitä, että valtakunnalliset 6. vuosiluokan ja päättöarvioinnin kriteerit tulevat huomioiduiksi oppilaan oppimäärän rajauksen yhteydessä. Oppimäärän rajaamistilanteissa tulee säilyttää mahdollisuus, että 20 h §:n mukainen hallintopäätös voidaan tarkastella siten, että oppilas voi palata opiskelemaan perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja sisältöjen mukaisesti. Oppimäärän rajaamistilanteissa arviointikriteereistä liiaksi eriytyneet tavoitteet ja oppilaan arviointi, voivat aiheuttaa haasteita tälle mahdollisuudelle sekä vaikeuttaa jatko-opintoja. 

Kuntaliitto kiinnittää huomiota, että rajattujen oppimäärien mukaisesti opiskeltujen oppiaineiden päättöarvioinnissa annetaan hyväksytystä suorituksesta numeroarvosana 5 tähtimerkinnällä. Kuntaliitto pitää oppilaiden yhdenvertaisuuden ja jatko-opintoihin hakeutumisen kannalta tätä muutosta tarpeellisena linjauksena. Perusopetuksen jälkeisiltä koulutuksen järjestäjiltä on tullut palautetta päättöarvioinnin vertailtavuuden haasteista sekä siitä, että erityisen tuen oppiaineen yksilöllistämistä on voitu käyttää hyödyksi jatko-opintoihin haettaessa. Kuntaliitto pitää erityisen tärkeänä, että oppilaan opiskelumotivaatiota onnistutaan perusopetuksen aikana tukemaan 20 h §:ä koskevassa opetuksen rajaamistilanteessa. Tähän tulisi tuen uudistuksessa kiinnittää huomiota. Riskinä on, että oppilaat ja huoltajat kokevat ratkaisun kohtuuttomana arvioinnin osalta.  

Luvussa 6.9 esitetään, että oppilaan tulee osallistua opetukseen, ellei hänelle ole terveydellisestä syystä tilapäisesti myönnetty vapautusta. Kuntaliiton mukaan perusopetuslain 35 §:ssä ei rajata tilapäisen vapautuksen myöntämistä pelkästään terveydellisiin syihin. Muut erityiset syyt ovat mahdollisia. 

Kuntaliiton mukaan vaikuttaa siltä, että arvioinnin päivityksessä ei selkeytetä, millä tavoin voidaan todeta oppilaan osallistuminen perusopetusasetuksen 5 §:ssä tarkoitettuun korvaavaan opetukseen tai muuhun ohjattuun toimintaan. Kuntaliitto pitää tärkeänä, että oppilaan saama korvaavan opetuksen laajuus voidaan merkitä todistukseen. 

Palautetta ja konkreettisia muutosehdotuksia perusteluonnoksen lukuun 7

7. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Kuntaliitto pitää tarpeellisena, että Opetushallitus jatkaa luvun 7 työstämistä. Kuntaliiton mukaan luvussa on useita epäselviä kohtia, jotka tulee korjata tai poistaa. 

Kuntaliitto kiinnittää huomiota, että opetussuunnitelman perusteissa todetaan, että opetuksen järjestäjä ja rehtori vastaavat mm. siitä, että tukitoimet, niiden resursointi, rakenteelliset ratkaisut on kirjattu opetussuunnitelmaan ja lukuvuosisuunnitelmaan. Lisäksi samassa kappaleessa todetaan, että jokaisen työntekijän vastuulla on johtaa omaa toimintaansa sovittujen periaatteiden ja tavoitteiden mukaisesti. Kuntaliiton mukaan opetussuunnitelman perustemääräyksillä ei tule puuttua työnantajan tehtäviin henkilöstöasioissa. Maininnat rehtorin ja työntekijän vastuista on syytä poistaa perusteista. 

Kuntaliiton mukaan Opetushallituksen toimivallan piiriin ei sisälly mahdollisuutta edellyttää opetuksen järjestämisen resursointia opetussuunnitelman perusteissa. 

7.1 Oppilaan oikeus oppimisen ja koulunkäynnin tukeen

Kuntaliitto kummeksuu perusteissa mainittua käsitettä ”siirtää oppilas toiseen yksikköön”. Epäselväksi jää mikä opetuksen järjestämispaikka on yksikkö. 

Kuntaliitto pohtii, millä tavoin oppilas voi samanaikaisesti saada ryhmäkohtaisia tukimuotoja ja oppilaskohtaisia tukitoimia. Perusopetuslain 20 c §:n mukaan oppilaalla on oikeus saada oppilaskohtaisia tukitoimia viipymättä, jos 20 b §:ssä tarkoitetut tukimuodot ovat riittämättömiä. 

Luvussa todetaan oppimäärän rajaamisen tarpeen arvioinnista. Kuntaliiton mukaan jää epäselväksi tarkoitetaanko perusteissa 20 e §:n mukaista oppilaskohtaisen tuen tarpeen arviointia, joka edellytetään dokumentoitavan vai hallintolain mukaista asian selvittämistä ja selvitysten kirjaamisvelvoitetta. 

7.2 Oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt ja johtaminen

Kuntaliiton mukaan oppimisen edellytyksiä tukevaa opetusjärjestelyä koskevaa lukua voitaisiin tiivistää siten, että se vastaa paremmin Opetushallitukselle annettua toimivaltaa määrätä opetussuunnitelman perusteissa oppimisen edellytyksiä tukevista opetusjärjestelyistä sekä ryhmäkohtaisista tukimuodoista. 

Opetushallitus pyrkii useassa perustekohdassa toteamaan ”opetuksen järjestäjän vastaavan oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt resursoidaan, suunnitellaan, toteutetaan ja vaikuttavuutta arvioidaan”. Kuntaliitto pohtii, millä perustein tämä edellytys voidaan asettaa perustetekstissä. Perusopetuslain 20 b §:ssä todetaan, että opetuksen järjestäjän tehtävä on varmistaa oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt. 

Lukuvuosisuunnitelmaan kirjattava resursointivelvoite koskee ryhmäkohtaisia tukimuotoja, eikä sitä ole tarve mainita opetussuunnitelman perusteissa. 

Opetusryhmien muodostamisesta säädetään perusopetuslaissa eikä sitä ole tarve mainita opetussuunnitelman perusteissa. 

Kuntaliitto viittaa aiempaan lausunnossa mainittuun kohtaan lakiesityksen säännöskohtaisten perusteluissa todettujen asioiden kirjaamisesta opetussuunnitelman perusteisiin. Luvussa 7 on useita kohtia, jossa on päädytty muotoilemaan opetussuunnitelman perusteina normimuotoon lakiesityksessä (HE 114/2024) olevia pykälän säännöskohtaisia perusteluja.   

7.3 Ryhmäkohtaiset tukimuodot ja niiden tavoitteet sekä järjestäminen

Kuntaliitto pitää rakenteellisesti hyvänä, että ryhmäkohtaisia tukimuotoja koskevat kuvailut sisältävät opetusta koskevia tavoitteita ja sisältöjä. Tavoitteiden ja sisältöjen toteuttaminen tulee olla joustavaa, jotta erilaiset opetuksen järjestäjät ja olosuhteet tulee huomioiduksi. 

Kuntaliitto esittää Opetushallitukselle pohdittavaksi onko opetuskielen tukiopetuksen tavoitteiden ja sisältöjen tarkoituksena painottaa erityisesti tekstien tarkastelua. Opetuskielen oppimisen kannalta muutkin oppimisen osa-alueet saattavat aiheuttaa tarpeen opetuskielen tukiopetukselle. 

Kuntaliitto pitää tulkinnanvaraisena, missä määrin Opetushallitus voi perusteissa ohjata tukiopetuksen järjestämisestä (7.3.1), opetuskielen tukiopetuksen järjestämisestä (7.3.2) ja erityisopettajan antamasta opetuksesta muun opetuksen yhteydessä (7.3.3). Esimerkiksi opetuskielen tukiopetuksen osalta on perusteissa kirjattu velvoittavaan muotoon, että opetuskielen tukiopetus tulee järjestää pedagogisesti tarkoituksenmukaisesti siten, että mahdollisimman moni oppilas voi hyötyä siitä. Kuntaliiton mukaan opetuksen järjestäjien toimintaan ja opetushenkilöstöön tulisi pystyä luottamaan siinä, että ryhmäkohtaiset tukimuodot järjestetään ja tarvittaessa muutetaan oppilaiden tuen tarpeen mukaiseksi eikä tämänkaltaisia huomioita ole tarpeen nostaa esille opetussuunnitelman perusteissa. 

Opetussuunnitelman perusteluonnoksessa käytetään käsitteitä opetusryhmä, luokka ja ryhmä. Kuntaliitto pitää hyvänä, jos perustemuutokset tarkistettaisiin vielä jatkovalmistelussa ja pohdittaisiin, onko käsitevalinnat johdonmukaisia kaikissa päivitetyissä osioissa.

7.4 Oppilaskohtaiset tukitoimet

Kuntaliitto kiinnittää huomiota perusteissa olevaan tekstiin, jossa todetaan ”myös silloin, jos oppilaskohtaisten tukitoimien tarve on niin ilmeinen, että oppilasta ei perusopetuksen alkaessa voida riittävästi tukea ryhmäkohtaisilla tukimuodoilla, voidaan oppilaskohtaisten tukitoimien tarpeen arviointi aloittaa poikkeuksellisesti jo ennen perusopetuksen alkamista”. Kuntaliiton pitää perustelinjausta ongelmallisena ilman selkeää lain tasoista sääntelyä. Lähtökohtana on, että perusopetuksessa tuen tarpeen arvion tekee oppilaan perusopetuksen opettajat. Perusopetuksen ja tuen järjestämiseksi lapsen tietoja voidaan käsitellä vasta sen jälkeen, kun hänet on otettu perusopetuksen oppilaaksi. 

Kuntaliitto pohtii, mitä perusteissa tarkoitetaan sillä, että oppilaskohtaisten tukitoimien suunnittelussa voitaisiin käyttää myös muuta kuin oman koulun erityisopettajan konsultaatiota. Epäselväksi jää millä tavoin muut toimijat ovat velvoitettuja osallistumaan oppilaskohtaisten tukitoimien suunnitteluun. Myös tietojen käsittelyyn saattaa liittyä haasteita. 

Luvussa 7.4.3.2. Opetushallitus vaikuttaa antavan lainsäädännön tulkintaa. Kuntaliiton mukaan sisältö tulisi uudelleenarvioida ja perusopetuslain 20 g §:n ryhmien muodostamista koskeva säännös tulisi poistaa perusteasiakirjasta. 

Yleisesti Kuntaliitto pitää tärkeänä, että tukea koskevassa luvussa ei luoda mielikuvaa, jossa kuvailtaessa konsultaatiota ja viranomaisten välistä yhteistyötä ei tunnisteta tukea koskevien tietojen salassapitoa. Salassapidosta poikkeaminen edellyttää oikeusperustetta myös koulun ja opetuksen järjestäjän sisällä.

Luvussa todetaan erikseen tulkitsemis- ja avustajapalveluista sekä apuvälineistä. Perusteissa esitetään, että näiden palveluiden ja välineiden saanti ainoina oppilaskohtaisina tukitoimina eivät ole riittävä peruste perusopetuksen oppimäärästä tai paikallisen opetussuunnitelman tavoitteista poikkeamiselle. Kuntaliitto pohtii, mihin tämä lähtökohta perustuu. Kuntaliitto esittää myös tarkistettavaksi, miksi oppilaskohtaisia avustajapalveluiden osalta todetaan valituskelpoisen päätöksensaantioikeudesta, mutta tulkitsemispalveluita ja apuvälineitä koskevissa osioissa näin ei todeta. Kuntaliitto viittaa tämän huomion lisäksi aiempaan toteamukseen hallintopäätökseen liittyvistä epätäsmällisistä kirjauksista opetussuunnitelman perusteissa.  

7.5 Perusopetuksen oppimäärästä ja opetussuunnitelman tavoitteista poikkeaminen

Kuntaliitto kiinnittää huomiota, että lakiesityksessä olevien pykälien säännöskohtaisia perusteluja on käytetty opetussuunnitelman perusteen luvussa 7.5. Kuntaliitto viittaa aiempaan toteamukseen asiasta. 

Kuntaliitto kiinnittää huomiota, että lukuun on lisätty kappale arvioinnista. Kuntaliitto esittää harkittavaksi onko arviointia koskevat osuudet syytä siirtää lukuun 6 selvyyden vuoksi. 

7.6 Perusopetuksen järjestäminen oppilaalle, jolla on vamma, sairaus tai toimintakyvyn rajoite

Kuntaliitto kiinnittää huomiota, että opetussuunnitelman perusteluonnoksessa ei vaikuta olevan lakia koskevissa alaviitteissä tai muilla tavoin todettuna, että pidennettyä oppivelvollisuutta koskevat säännösmuutokset on esitetty tulevan voimaan 1.8.2026. 

Luvussa 7.6 todetaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslaissa olevista lisärahoituksista yleisellä tasolla. Kuntaliitto ei pidä välttämättömänä kirjata opetussuunnitelman perusteisiin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain määräytymisperiaatteita tai KOSKI-tietovarannon tallennuksesta suppeita huomioita. Opetushallituksella on jo nyt käytössä muut hyvin toimivat informaatio-ohjauksen keinot, jotka kohdentuvat kuntien opetushallinnon ja rahoituksen määräytymistä tuntevalle henkilöstölle. Näitä ovat mm. Opetus- ja kulttuuritoimen vuosittaiset rahoitusjulkaisut, valtionosuusraportit sekä ns. KOSKI-sivustot. 

Luvussa on todettu ripotellen hallintopäätöksen teosta. Kuntaliitto viittaa aiheesta aiemmin lausuttuun. 

7.7 Opetusryhmien muodostaminen

Kuntaliiton mukaan Opetushallitukselle ei ole annettu toimivaltaa todeta opetussuunnitelman perusteissa opetusryhmien muodostamisesta. Opetusryhmien muodostamisesta säädetään lailla. Kuntaliitto esittää, että tämä luku poistetaan opetussuunnitelman perusteasiakirjasta. 

7.8 Erikoissairaanhoidon potilaana olevan oppilaan opetus ja konsultatiivinen sairaalaopetuspalvelu

Kuntaliitto esittää tämän luvun poistamista opetussuunnitelman perusteasiakirjasta. Kuntaliitto on aiemmin lausunnossaan perustellut, miksi nämä tilanteet on syytä jättää opetussuunnitelman perusteista pois. 

7.9 Tuen jatkumo nivelvaiheissa, yhteistyö ja sujuva tiedonsiirto

Kuntaliitto toteaa, että ensimmäisessä kappaleessa todetaan laajasti tuen jatkumosta varhaiskasvatuksesta, esi- ja perusopetukseen sekä toiselle asteelle. 

Tiedonsiirtojen osalta luvussa käsitellään ainoastaan oppivelvollisen oppilaan tilannetta. Tiedonsiirron velvoitteista ja mahdollisuuksista säädetään mm. eri koulutusta koskevissa laeissa. Kuntaliitto pitää tarpeellisena, että luvun sisältö tarkastellaan ja pohditaan tarkoin vastaako laaja otsikko ja sitä koskeva suppea teksti toinen toisiaan. Kuntaliitto esittää harkittavaksi, onko tämän luvun sisältö sen kaltaista, jossa olisi parempi koota hyvä tukimateriaali koulutuksen järjestäjille tai kootut vastaukset usein kysyttyihin kysymyksiin.

Lisäksi Kuntaliitto pitää tärkeänä, mikäli jatkumoa koskeva osio säilyy perusteissa, että esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa sekä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa kuvattu nivelvaihe vastaavat sisällöltään toinen toisiaan. 

7.10 Paikallisesti päätettävät asiat

Kuntaliiton mukaan rehtorin tehtävänkuvauksesta päättää työnantaja eikä ”rehtorin vastuita” tulee edellyttää kirjattavan opetussuunnitelman perusteisiin. 

Kuntaliiton mukaan lukuvuosisuunnitelman laadinnasta säädetään perusopetusasetuksessa. Tällä hetkellä on valmisteilla lakiesitys, jossa suunnitelmavelvoite siirrettäisiin lakitasolle asetuksenantovaltuutuksella. Kuntaliiton mukaan lukuvuosisuunnitelman laatimisen ja tarkentamisen periaatteet sekä vastuita ei tule edellyttää kirjattavaksi paikalliseen opetussuunnitelmaan. 

Kuntaliitto ei perusteissa olevan kuvauksen perusteella pohjalta tunnista, mitä tuen yhteensovittamisen käytännöillä tarkoitetaan esi- ja perusopetuksen osalta. 

Kuntaliiton mukaan Opetushallituksella ei ole toimivaltaa edellyttää opetuksen järjestäjiltä pienryhmäkoon määrittelyä ja muodostamista paikallisessa opetussuunnitelmassa. 

Kuntaliitto ei pidä perusteltuna Opetushallituksen toimivalla puitteissa edellyttää paikalliseen opetussuunnitelmaan kirjattavaksi oppiaineen oppimäärästä sekä opetussuunnitelman tavoitteista poikkeamisesta tehtävän päätöksen käytännön valmisteluista ja vastuista sekä päättämisen käytännöistä ja vastuista. 

Muut huomiot

Muita huomioita perusopetuksen opetussuunnitelman perusteluonnoksesta

Kuntaliitto pitää tärkeänä, että Opetushallituksen jatkaa perusteiden työstämistä ja harkitsisi tarkoin joidenkin perustekirjauksien välttämättömyyttä, joiden viranomaisvaikutukset ovat laajoja. On tärkeää, että perustepäivitykset olisivat maltillisia ja vastaavat Opetushallitukselle annettua toimivaltaa. Opetushallituksella on käytettävissä myös muut hyvät tavat tukea opetuksen järjestäjiä kuten tukimateriaalit, koulutukset, verkostotyöskentely sekä ohjeistukset, jolla antaa monipuolista tukea paikalliseen työskentelyyn. Olisi tärkeää, että perusteasiakirjojen päivitykset ei joka kerta aiheuta perusteiden jatkuva laajentamista. 

Kuntaliitto kiinnittää myös huomiota siihen, että tuen dokumentaation (arviointi, suunnitelma ja päätös) prosessiin vaikuttaa sisältyvän epäselvyyttä. Opetuksen järjestäjät odottavat suosituksenomaisia lomakepohjia tuen oppilaskohtaisen tuen dokumentoimiseksi. 

Lausunnon tiivistelmä

Tiivistelmä lausunnon keskeisestä sisällöstä

Kuntaliitto pitää hyvänä, että Opetushallitus on panostanut tiedottamiseen perusopetuksen perusteiden päivitystarpeista ja aikataulusta. 

Kuntaliiton mukaan Opetushallitus ei ole kaikilta osin pitäytynyt toimivallassaan ja on lausunnossaan kiinnittänyt asiaan huomiota. Kuntaliitto pitää tärkeänä, että perusteiden työstämistä jatketaan. Kuntaliiton mukaan Opetushallituksella on muitakin keinoja ohjeistaa ja opastaa opetuksen järjestäjiä tuen uudistuksesta. 

Kuntaliitto tekee mielellään yhteistyötä Opetushallituksen kanssa perusteasiakirjojen laadinnan osalta. 
 

SUOMEN KUNTALIITTO

Hanna Tainio                              
varatoimitusjohtaja 

Mari Sjöström
erityisasiantuntija