Kuntaliitto kiittää mahdollisuudesta lausua luonnoksesta Valtiontalouden tarkastusviraston määräys avoimuusrekisterilain tarkoittamien vaikuttamistoiminnan taloudellisten tietojen muodostamisesta.
Määräysluonnoksessa vaikuttamistoimintaan osallistuneiden henkilöiden kokonaismäärään lasketaan kaikki henkilöt, jotka osallistuvat kyseisen ilmoitusvelvollisen harjoittamaan vaikuttamistoimintaan. Vaikuttamistoimintaan osallistuneisiin henkilöihin luettaisiin ne henkilöt, jotka ovat hoitaneet varsinaisen yhteydenpidon vaikuttamistoiminnan kohteisiin, sekä ne henkilöt, jotka ovat osallistuneet niiden mahdollistamiseksi tehtyyn taustatyöhön. Näihin henkilöihin voisivat kuulua työsuhteessa ilmoitusvelvolliseen olevien henkilöiden lisäksi myös esimerkiksi sen nimissä vapaaehtoistyötä tekevien vaikuttamistoiminta tai luottamushenkilöiden tekemä vaikuttamistoiminta.
On vaikea määritellä tarkkaan henkilöitä, jotka ovat osallistuneet vaikuttamistoiminnan mahdollistamiseksi tehtyyn taustatyöhön. Taustatyö voi olla hyvin erilaista riippuen aiheesta. Lisäksi taustatyöhön osallistuneet henkilöt voivat vaihdella suuresti ei aiheissa. Jos organisaatiolla on vapaaehtoistyöntekijöitä tai laaja luottamushenkilöorganisaatio on käytännössä mahdoton tietää tarkkaa henkilömäärää siitä joukosta, joka on osallistunut avoimuusrekisteriin raportoitavan vaikuttamistoiminnan taustatyöhön.
Kuntaliitto kiinnittää huomiota siihen, että määräys koskee myös vapaaehtoistyöntekijöitä. Lainsäädäntö velvoittaa organisaation henkilöstöä ja työntekijöitä (HE 98/2022 vp, s. 47). Määräyksessä tulisi pysyttäytyä lainsäädännön tarkoituksessa, eikä laajentaa henkilöpiiriä yli laissa määrätyn. Vapaaehtoiset työntekijät eivät ole organisaation henkilöstöä, eivätkä kuulu työajanseurannan piiriin.
Kuntaliitto näkee, että määräysluonnos ohjaa liian yksityiskohtaiseen työtuntikirjanpitoon. Yksityiskohtaisen työtuntikirjanpidon luominen tuottaisi epäsuhteellisen suuren hallinnollisen taakan, eikä se ole tarkoituksenmukaista rekisterin tavoitteiden näkökulmasta.
Lakivaliokunta on mietinnössään (LaVM 28/2022 vp) todennut, että ilmoitusvelvollisten kannalta on keskeistä, että sääntelystä seuraavat raportointivelvoitteet ja hallinnollinen taakka ovat tarkoituksenmukaisia ja oikeasuhtaisia. Raportoitavien tietojen tulee siten olla tarpeellisia ja tarkoituksenmukaisia rekisterin tavoitteiden kannalta, mutta raportoinnista ei kuitenkaan saa muodostua liian yksityiskohtaista ja raskasta. Liian tarkkaan työtuntiseurantaan velvoittaminen ei ole tarkoituksenmukaista rekisterin tavoitteiden kannalta.
Avoimuusrekisterilain (430/2023) 6 §:n 2 momentin 4 kohdan mukaan avoimuusrekisteri sisältää “edellisen kalenterivuoden aikana vaikuttamistoimintaan osallistuneiden henkilöiden kokonaismäärä ja näiden vaikuttamistoimintaan käyttämät henkilötyövuodet, ostopalveluina hankitun vaikuttamistoiminnan neuvonnan euromääräiset kustannukset sekä vaikuttamistoimintaan liittyvät markkinointi- ja edustamiskulut (vaikuttamistoiminnan taloudelliset tiedot)”. Kuntaliitto kiinnittää huomiota siihen, että ehdotetun määräykset mukaan ilmoitusvelvollisten tulisi ilmoittaa myös työtunnit. Ilmoitettavien tietojen tarkkuustaso on laajempi kuin laissa säädetään. Määräyksellä ei voi velvoittaa laajempaan ilmoitusvelvollisuuteen kuin lailla säädetään.
Avoimuusrekisterilain esitöissä (HE 98/2022 vp, s. 59) todetaan että ilmoitettavat taloudelliset tiedot perustuvat käytännössä ilmoitusvelvollisen arvioon. Määräysluonnoksen nykyisessä muodossa tämä ei käy selvästi ilmi. Muotoilua tulisi tarkentaa siten, että vaikuttamistyöstä ilmoitettaisiin arvio vaikuttamistyöhön käytetyistä henkilötyövuosista.
Määräysluonnoksen perustelumuistiossa kuvataan, että edustamiskuluihin laskettaisiin kaikki edustamistarkoituksessa syntyneet kuluerät. Tällaisia olisivat esimerkiksi ravintolakulut, edustuslahjat, edustusmatkat ja niihin liittyvät matka- ja majoituskulut sekä edustamiseen käytetyistä kiinteistöistä aiheutuneet kulut.
Kiinteistöjen kuluerittelyä avoimuusrekisteriin raportoitavan toiminnan osalta on hallinnollisesti erittäin raskasta emmekä näe, että se on tarkoituksenmukaista rekisterin tavoitteiden kannalta. Kuntaliitto näkee, että määräyksessä tulisi pysyttäytyä lainsäädännön tarkoituksessa, tekemättä raportoinnista liian yksityiskohtaista ja raskasta. Hallinnollisen taakan oikeasuhtaisuuteen on myös ottanut kantaa eduskunnan lakivaliokunta mietinnössään (LaVM 28/2022, s.5).
SUOMEN KUNTALIITTO
Laura Lyly
erityisasiantuntija
Kuntaliitto kampanjoi kuntavaaleissa kuntien ja kaupunkien roolin esiin nostamiseksi. Onneksi on kunnat!
Webinaareissa käsitellään kuntien päätöksentekoa, johtamista, organisoitumista sekä demokratiaa ja luottamushenkilötoimintaa.