Luonnos valtioneuvoston mielenterveyden edistämisen periaatepäätökseksi

Kuntaliitto kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto. Kiinnitämme huomiota seuraaviin asioihin:

Valitut mielenterveyslinjaukset ovat perusteltuja ja kannatettavia. Pidämme ilahduttavana, että periaatepäätös tunnistaa kuntien roolin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä hyvinvointikertomusten ja suunnitelmien merkityksen. Periaatepäätöksessä myös mainitaan, että kunnat tuntevat vaihtelevasti mielenterveysstrategian ja toteutus vaihtelee. Näin ollen näemme, että strategian jalkautusta on hyvä jatkaa. Erityisen tärkeää on antaa kunnille liikkumatilaa toteutuksen suhteen paikallisista oloista käsin. Kannustamme pohtimaan kuntien ja hyvinvointialueiden yhdyspintaa ja roolinjakoa mielenterveyspalveluiden osalta. Keskeistä on tunnistaa poikkihallinnollisuus ja vielä rohkeammin hyödyntää eri ammatti- ja toimialojen alojen osaamista osana ihmisten arkea.

Lasten ja nuorten osuus periaatepäätöksessä on huomattavan kattava, aikuis- ja vanhusväestön osalta hieman suppeampi. Kiinnitämme huomiota myös siihen, että Seuranta-kappale jää keveäksi ja mittarointi epätasapainoiseksi eri osa-alueiden osalta. Periaatepäätöksessä on tunnistettu erittäin laajasti lukuisia liitännäisiä ohjelmia, mutta hieman epäselväksi miten varmistetaan, että aidosti tukevat niiden toimeenpanoa. 

Lapset ja nuoret

Periaatepäätöksessä mainitaan, että sosiaaliturvaan tehtyjen muutosten seurauksena tehdään laajaa arviointia niiden vaikutuksista. On erittäin tärkeää, että arviointia tehdään myös nuorten osalta. Nuoret ovat erityisessä asemassa ja ennakkoarviointien mukaan tehdyt sosiaaliturvan uudistukset osuvat isosti juuri nuoriin. 

Nuorisolain mukaan kaikki alle 29-vuotiaat ovat nuoria. Strategian toimenpiteissä tulisikin vielä vahvemmin ottaa huomioon nuoret aikuiset. Lausunnolla olevassa strategiassa moni lasten ja nuorten mielenterveyden edistämisen toimenpide kohdistuu lapsiin ja alle 18-vuotiaisiin nuoriin. Strategiassa on tunnistettu erityisesti kuntien ja järjestöjen tekemä nuorisotyö osana nuoren kasvun ja itsenäistymisen tukemista. Nuorisotyön rooli toimijana nuorten vapaa-ajalla on merkittävä ja tuki nuorisotyöntekijöille nuorten mielenterveyden edistämiseksi on tärkeää.  

Periaatepäätöksessä tunnistetaan varhaiskasvatus, perusopetus ja toisen asteen oppilaitokset ympäristöinä, joissa lasten ja nuorten mielenterveyttä voidaan tukea. Samoin opiskeluhuollon, yhteisöllisen ja yksilötason, merkitystä on kuvattu lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävänä kokonaisuutena. Toimiva opiskeluhuolto onkin merkittävä keino ennaltaehkäistä sekä puuttua varhaisessa vaiheessa mielenterveyden haasteisiin. Tämä edellyttää sujuvaa yhteistyötä kuntien ja koulutuksen järjestäjien sekä hyvinvointialueiden kesken suunnittelun kuin arjen työn tasolla. 

Kuntaliitto tuo esiin, että muun muassa toisen asteen koulutuksessa koulutuksen järjestäjien vastuulla on laatia tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat. Suunnitelmat tukevat turvallisen opiskeluympäristön rakentumista ja yhteisöllisyyden vahvistamista. 

Taide ja kulttuuri mielenterveyttä edistämässä

Strategia nostaa esille taiteen ja kulttuurin merkityksen tunnistamisen mielenterveyden ennaltaehkäisyssä. Vastaavasti kuin liikunnassa, taide ja kulttuuri ovat monipuolista toimintaa, palveluja, välineitä ja ammattilaisia, joiden avulla tuetaan, hoidetaan ja ylläpidetään mielenterveyttä. Taidekasvatus ja taidesisältöiset harrastukset varhaisiästä alkaen tukevat ihmisen identiteetin ja itsetunnon kehittymistä. Tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä voidaan taidelähtöisten menetelmien avulla harjoilla ja edistää. Taiteen ja kulttuurin avulla voidaan purkaa ahdistuksen, yksinäisyyden taustalla olevia syitä sekä muitakin ongelmia. Eri sektoreiden ammattilaisten osaamista taidelähtöisten menetelmien ja palveluiden käytöstä ja hyödyistä tulisi vahvistaa kuntatasolla sekä hyvinvointialueilla ja tunnistaa asiakunnan monimuotisuus. 

Lopuksi

Mielenterveyden edistäminen on paitsi hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä, myös syrjimättömyyden ja yhdenvertaisuuden edistämistä, jotta esimerkiksi haavoittuvassa asemassa olevien ja vähemmistöryhmien erilaisia tarpeita ymmärretään ja tunnistetaan. Tietyillä vähemmistöryhmillä on valtaväestöä suurempi riski jäädä yhteiskunnan ulkopuolelle, kokea syrjintää ja yksinäisyyttä, jotka ovat usein itsemurhien ja pahoinvoinnin lisääntymisen taustalla olevia syitä. 

Peräänkuulutamme rohkeutta pohtia uusia ratkaisuja mielenterveyden ongelmiin ja kannatamme poikkihallinnollista lähestymistapaa, joka periaatepäätöksessä on otettu ja jota tarvitaan vaikuttavuuden aikaansaamiseksi. Mielenterveyshaasteiden ratkaiseminen on sosiaalisesti kestävän yhteiskunnan yksi tämän hetken merkittävimmistä haasteista, jonka vaikutukset heijastuvat kaikkiin yhteiskunnan toimijoihin ja kansalaisiin.

SUOMEN KUNTALIITTO

Maria Salenius
kehittämispäällikkö