Kuntaliitto kiittää mahdollisuudesta lausua sähkömarkkinalain muutosluonnoksesta. Kuntaliitto esittää luonnoksesta seuraavat pykäläkohtaiset huomiot, mutta muilta osin jättää käyttämättä mahdollisuuden lausua lakiluonnoksesta.
32 b) ”määräaikainen kiinteähintainen sähkösopimus” on kuvattu varsin mutkikkaasti. Määritelmän alussa mainitaan sopimuksen takaavan samat sopimusehdot (mukaan lukien [sama] hinta), mutta myöhemmin tekstissä puhutaan joustavasta elementistä, jossa hinta vaihtelee ”kiinteän hinnan sisällä” esimerkiksi huippukulutusaikoina ja niiden ulkopuolisina aikoina. Kuvauksesta ei täysin selviä se, voiko laskutuksessa käytettävä sähkön yksikköhinta olla mahdollisen joustavan elementin takia myös sopimushintaa suurempi silloin, kun sähkön hinta on korkealla huippukuormituksen tms. takia. Jos tarkoitus on ilmaista joustavan elementin voivan käytännössä vain alentaa sopimuksessa mainittua yksikköhintaa ohjaamalla kulutusta halvemman markkinahinnan ajankohtaan, se olisi hyvä ilmaista selkeämmin.
Riittävä ja häiriötön sähkön saatavuus on yksin kuntien keskeisiä veto- ja pitovoimatekijöitä. Kokonaisuuteen liittyy myös sähköliittymän kohtuullinen toimitusaika. Toimitusaikojen yllättävä venyminen on ollut mediassa esillä kuluvan vuoden aikana, joskaan jakeluverkonhaltijoiden (77 kpl) keskuudessa ilmiötä ei ole esiintynyt kovin laajalti. Lakiluonnoksessa on mainittu kohtuulliseksi liittämisajaksi kuusi kuukautta, mikä ei yleensä tuota ongelmia, jos työt voidaan tehdä talviajan ulkopuolella. Talviaikoinakin liittäminen on mahdollista mutta se on kalliimpaa kuin sulan maan aikana. Kuntasektorin näkökulmasta kohtuullinen liittämisaika voisi olla enintään 12 kuukautta, jotta vuodenajoista johtuvat olosuhteet eivät aiheuta kohtuuttomia ja kalliita tilanteita.
Kunnissa suurin osa sähkölaskuihin liittyvästä työläydestä aiheutuu suuresta käyttöpaikkojen määrästä ja edelleen sähkönkäyttöpaikkojen kustannusten litteroinnista kirjanpitoon kohteittain (kiinteistöt, katuvalaistus jne.). Laskujen käsittelyssä on kuntien kesken erilaisia käytäntöjä muun muassa sen mukaan, missä määrin sähköistä laskutusta ja muuta uutta tekniikkaa hyödynnetään, mutta suurin työ ei siis aiheudu kahdesta eri laskusta per käyttöpaikka. Yhteislaskun tosiasiallinen nettohyöty jää kunta-asiakkaalle marginaaliseksi etenkin silloin, jos yhteislaskutuksen toteutuksesta ja käytöstä aiheutuu asiakkaalle lisälasku jossain muodossa. Yhteislaskutuksen vaikutusarvio olisi syytä päivittää sähköisen laskutuksen nykytilaa ja kehitysnäkymiä vastaavaksi ja sen jälkeen harkita yhteislaskutuksen tarvetta uudelleen.
SUOMEN KUNTALIITTO
Miira Riipinen
johtaja, yhdyskunta ja ympäristö
Vesa Peltola
erityisasiantuntija
Webcast-sarjamme tarjoaa kuntajuridiikan näkökulmia ajankohtaisiin teemoihin.
Teknisen alan työvoimapula on pahenemassa. Kunnista puuttuu kaavoittajia, rakennustarkastajia, kiinteistöinsinöörejä ja rakennuttajia sekä monia muita maankäytön, rakentamisen ja infrapalvelujen ammattilaisia.