Kuivuusriskien hallinnan kansalliset suuntaviivat

Maa- ja metsätalousministeriö on pyytänyt Kuntaliitolta lausuntoa Kuivuusriskien hallinnan kansalliset suuntaviivat -luonnoksesta. Luonnoksessa tarkastellaan Suomen kuivuusriskien hallintaa ja listataan keinoja riskienhallinnan edistämiseksi.

Kuntaliitto pitää myönteisenä sitä, että kuivuusriskien hallinnan kansallisia suuntaviivoja valmistellaan ja että työ linkittyy kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman (KISS2030) tavoitteisiin, erityisesti tavoitteeseen 13 “kuivuusriskien hallinta”. Kuivuusriskien hallinnan kansallinen suunnittelu on ajankohtaista. Onhan ilmastoriskien (ml. kuivuusriskit) hallinta yhä enemmän noussut tarkasteluun myös Euroopan laajuisesti, kuten 11.3.2024 julkaistu Eurooppalainen ilmastoriskilausunto sekä 12.3.2024 julkaistu Euroopan komission tiedonanto “Ilmastoriskien hallinta ihmisten ja hyvinvoinnin suojelemiseksi” osoittavat. 

Kuntaliitto näkee myönteisenä, että luonnoksessa on monipuolisesti listattu ja huomioitu kuivuusriskien hallintaan liittyvät eri tahot ja sidosryhmät. Olemme samaa mieltä siitä, että ennakointiin ja varautumiseen perustuva riskienhallinta on edullisempaa ja tehokkaampaa kuin reagointi kriisin aikana.

Kuntaliitto on aiemmin korostanut, että kuivuusriskien hallinnassa on tärkeää tunnistaa merkittävimmät riskialueet ja kohdistaa toimenpiteet niille. Luonnoksessa esitelty haavoittuvuus- ja riskitarkastelu tuonee yleiskäsityksen eri alueiden kuivuusriskeistä. Kuten luonnoksessa esitetään, kohonneen riskin alueille tulee alueelliset toimijat, ml. kunnat, ottaa mukaan riskien arviointiin. 

Kunnan näkökulmasta kuivuus on erityisesti vesihuollon haaste, joka kohdistuu etenkin pohjavettä raakavetenä käyttäviin kuntiin, joita on lukumääräisesti paljon. Kuivuus on haitallista myös maataloudelle ja lisää metsäpalojen riskiä. Lisäksi kuivuus on kunnan näkökulmasta ympäristön viihtyisyyden riskitekijä, esimerkiksi viheralueiden ja -kasvien kuivuudensietokyvyn näkökulmasta. Kuntaliiton kuntien varautumistyön kehittämisen oppaassa Kuinka kunnat kohtaavat ilmastonmuutoksen nostetaan esiin, että kuivuuteen varautumisessa tärkeää olisi myös varavesilähteiden kartoittaminen ja niiden käyttöönottovalmiuksien kehittäminen.

Kunnalla on valmiuslain nojalla velvollisuus varautua poikkeusoloihin ja huolehtia niiden aikana monista kriittisistä arjen palveluista. Pitkittynyt kuivuus voi ainakin osana muita häiriötilanteita joissain tilanteissa johtaa poikkeusoloihinkin. Kunnilla on myös velvollisuus edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja ilmastoriskien, kuten kuivuusriskien, paikallistason hallinta ovat näin ollen kuntien toiminnan ytimessä.

Luonnoksesta ilmenee, että kuivuusriskien hallinta olisi hyvä sisällyttää olemassa oleviin suunnitelmiin ja prosesseihin. Tämän toteutumisessa on tärkeää eri sidosryhmien ja sektoreiden välinen yhteistyö ja vuoropuhelu sekä osallistaminen. Kuivuusriskien käsittely esimerkiksi osana kunnan ilmasto-/sopeutumissuunnitelmaa tai valmiussuunnitelmaa on luonnollista. Vuoden 2024 alussa Manner-Suomen 293 kunnasta yli 85 kunnalla on oma ilmastosuunnitelma ja yli 75 kuntaa valmistelee tai päivittää ilmastosuunnitelmaa. Osassa kuntien ilmastosuunnitelmia on listattu myös ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimenpiteitä, mutta pääasiassa kunnissa puhutaan edelleen enemmän ilmastonmuutoksen hillinnästä. Onkin tärkeää jakaa tietoa ja lisätä ymmärrystä kuivuusriskeistä. 

Luvussa 6.1 on kuvattu kuivuusriskien hallinnan toimenpiteiden vastuutahoja. Kuntaliitto esittää harkittavaksi Elinkeinoelämän keskusliiton mainitsemista yhtenä toimijana sivun 21 vastuutaulukossa kuivuuden teollisuustuotannolle aiheuttamien vaikutusten tarkemman arvioinnin osalta.

Lisäksi liitteessä 1 kuivuusriskien hallinnan vastuutahoja kuvaavassa taulukossa on mainittu vastuutahona kunta, mutta kunnan roolia ei ole kuvattu vastaavalla tavalla kuin muiden vastuutahojen osalta on tehty.

SUOMEN KUNTALIITTO

Marjaana Seppinen
suunnittelija