Lausunto eduskunnan hallintovaliokunnalle 16.5.2024 (197/03.01.00/2024) Maria Salenius, Minna Punakallio, Maija Lehtimaa

HE 28/2024 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain 20 ja 21 §:n väliaikaisesta muuttamisesta

Kuntaliitto kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto ja haluaa kiinnittää huomiota erityisesti seuraaviin näkökulmiin:

Vastaanottorahan perusosan suuruus on tällä hetkellä noin 59 prosenttia toimeentulotuen perusosan määrästä ja esitetty alennettu vastaanottorahan perusosan suuruus olisi jatkossa 49 prosenttia toimeentulotuen perusosan määrästä. Esityksenkin mukaisesti vastaanottorahan alentaminen vaikuttaisi erityisesti yksityismajoituksessa asuvien tilanteeseen ja lisäisi heidän siirtymistään vastaanottokeskusten palveluihin, joka puolestaan nostaisi vastaanoton kustannuksia.

Vastaanottorahan pienentäminen kohdistaa tämän esityksen perusteella säästöä valtion määrärahoihin, eivätkä kulut siirry kuntien toimeentulotukimenoihin. Suuri osa vastaanottorahan saajista on kotimajoituksessa, mutta tällöinkin kulut katettaisiin valtion määrärahoilla. 

Esityksen mukaan vastaanottorahaa luonnehditaan lyhytaikaiseksi etuudeksi, mutta Maahanmuuttoviraston antaman lausunnon mukaan keskimääräisistä ajat vastaanottopalveluissa ovat seuraavat: 

”390 vrk – henkilöt, jotka ovat hakeneet turvapaikkaa ja saaneet myönteisen päätöksen ensimmäiseen hakemukseensa ja 

1123 vrk – henkilöt, jotka ovat valittaneet ensimmäisestä kielteisestä päätöksestä ja saaneet myöhemmin oleskeluluvan tai poistuneet maasta.” 

Vastaanottorahan vertaaminen kiireelliseen toimeentulotukeen ei täten ole perusteltua. 

Tilapäinen suojelu

Sen sijaan tilapäisen suojelun statuksen alla olevien osalta tilanne on erilainen:  Sivulla 28 mainitaan, että ”Tilapäistä suojelua saavien kuntaan siirtyminen tuottaisi vastaanottojärjestelmälle säästöjä. Mikäli ne noin 10 000 tilapäistä suojelua saavaa, joilla olisi tällä hetkellä oikeus hakea kotikuntaa, siirtyisivät vastaanoton piiristä kuntiin, tarkoittaisi se arviolta 9 miljoonan euron kuukausittaista säästöä vastaanoton menoihin ja 2 miljoonan euron kuukausittaista säästöä vastaanottorahasta. Palveluiden järjestämisvastuu ja kustannukset siirtyisivät Maahanmuuttovirastolta kunnille, hyvinvointialueille ja Kansaneläkelaitokselle.”

Kokonaisuuden kannalta on kannatettavaa, että Ukrainasta tulleet pakolaiset hakeutuisivat vähitellen kotikuntaan. Tämä on pidemmällä aikavälillä useiden kohdalla joka tapauksessa edessä. Kuntaliitto haluaa kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että toisin kuin hallituksen esityksellä tavoitellaan julkisen talouden kokonaisuuden kannalta tämä esitys ei tuo säästöä, vaan on kustannusten osaoptimointia julkisen sektorin alasektoreiden välillä. Voidaan aiheellisesti kysyä aiheuttaisiko esitetty uudistus loppujen lopuksi säästöjä vai vaan ainoastaan heikentäisi vastaanottokeskuksissa olevien maahanmuuttajien taloudellista tilannetta.

Lopuksi

Kuntaliitto haluaa kiinnittää huomiota siihen, että vastaanottorahan alentaminen ei ole tosiasiallinen keino esityksessä kuvatusti ”vähentää turvapaikka- ja vastaanottojärjestelmän houkuttelevuutta niin että Suomeen hakeuduttaisi anomaan kansainvälistä suojelu ilman todellista suojelun tarvetta”. 

Taloudellisen epävarmuuden lisääntyminen vastaanottovaiheessa voi heijastua negatiivisesti vastaanottokeskuksissa asuvien maahanmuuttajien toimintakykyyn ja sitä kautta myös vastaanottokeskuksissa asuttuna aikana ja tulevaisuudessa oleskeluluvan saatua yksilön valmiuksiin kotoutua suomalaiseen yhteiskuntaan. Tällä on myös pitkäaikaisia heijastusvaikutuksia sekä alueen elinvoimaan että yksilöiden hyvinvointiin. 

Erityisen huolestuttavia esitetyssä uudistuksessa ovat vaikutukset yksin asuvien ja yksinhuoltajien kuukausittaiseen toimeentuloon. Lisäksi uudistus vaikuttaisi erityisesti perheiden ja lasten tilanteeseen, sillä lähes neljäsosa vastaanottojärjestelmän piirissä olevista on alaikäisiä. Kokonaisuudessaan esitystä ei voida pitää sosiaalisesti kestävänä eikä kannatettavana nämä edellä kuvatut eri vaikutukset huomioiden.

SUOMEN KUNTALIITTO

Maria Salenius
kehittämispäällikkö       

Kuntaliiton asiantuntijat, jotka voivat kertoa lisää

Löydä lisää sisältöä samoista teemoista

Selvitys radikalisoitumisen ja väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisevästä työstä on ilmestynyt

Millaisia valmiuksia kuntatason toimijoilla on toteuttaa ennaltaehkäisevää toimintaa, minkä tasoista osaamista radikalisoitumiseen ja väkivaltaiseen ekstremismiin kunnilla on käytössään ja miten johdettu toiminta jalkautuu käytännön työhön. 

Tutustu julkaisuun!

Eurooppalainen tasa-arvon peruskirja

Tutustu uuteen Eurooppalaiseen tasa-arvon peruskirjaan

Tasa-arvon peruskirja tukee kuntia tasa-arvotyössä ja tasa-arvolainsäädännön toteuttamisessa. Kyseessä on vapaaehtoinen sitoumus viedä olemassa oleva lainsäädäntö ja kansainväliset sopimukset käytäntöön kunnissa ja alueilla. Peruskirja toimii samalla myös tasa-arvotyön kehittämisen välineenä ja keskusteluttajana.

Tutustu oppaaseen!