HE 109/2024 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2025. Teema: TAE 2025: 32.50 Kotoutuminen ja kansainvälinen osaaminen. - Momenttien 32.50.03 ja 32.50.30 muutosten avaaminen. - Koto24-uudistus kuntien näkökulmasta.

Lausunnon liitteenä Kuntaliiton yleislausunto talousarvioehdotuksesta.  

Kotoutumisen edistämisen rahoituksesta leikataan samanaikaisesti, kun kuntien tehtäviä lisätään. Tämä heikentää kuntien kykyä järjestää lakisääteisiä palveluita, vaikuttaa kotoutumispalvelujen laatuun sekä hidastaa maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä. Tämä saattaa pitkällä aikavälillä kasvattaa yhteiskunnalle koituvia kustannuksia.

Hallituksen esityksen mukaan kotoutumislain korvausten piirissä olevia henkilöitä on 278:ssa Suomen kunnassa, jolloin taloudelliset vaikutukset säästöillä kokonaisuudessaan jakautuvat laajalle alueelle. On kuitenkin huomioitava, että suurimmat volyymit korvausten piirissä olevista kotoutuja-asiakkaista asuvat kasvukeskuksissa, joihin myös suurimmat taloudelliset vaikutukset kohdistuvat. Leikkaukset vaikuttavat erityisesti myös niihin pienempiin kuntiin, joissa on paljon tilapäistä suojelua saaneita.

Laskennallisten korvausten leikkauksien vaikutukset kuntien kotoutumista edistäviin palveluihin

Vuoden 2025 talousarviossa kotoutumisen edistämiseen kohdistui 58 miljoonan lisäleikkaus kotoutumislain mukaan maksettaviin laskennallisiin korvauksiin. Laskennallisen korvauksen ollessa kunnalle yleiskatteellista, välittyvät leikkaukset usein laajemmin kunnan palveluiden leikkauksiksi, henkilöstön vähentämisiksi ja verojen tai maksujen korotuksiksi. Vaikka laskennalliset korvaukset ovat kohdennettu pakolaistaustaisiin, heijastuu laskennallisen korvauksen vähentyminen kokonaisuudessaan myös muiden kuin pakolaistaustaisten kotoutumisen palveluihin. Korvauksissa on voitu rahoittaa myös muita ohjaus- ja neuvontapalveluita, pakolaisten vastaanottoa ja muuta kotoutumistyötä. Kokonaisuutena laskennallisten korvausten leikkaukset vaikuttavat merkittävästi kuntien kykyyn järjestää lakisääteisiä kotoutumispalveluita.

Kunnissa on huolena palveluihin pääsy etenkin niiden maahanmuuttaneiden kohdalla, joilla on heikot perustaidot sekä puutteita kieli- ja digitaidoissa. Tämä asiakasryhmä tarvitsevat laaja-alaista työllistymisen, kotoutumisen ja oppimisen tukea kotoutumisen alkuvaiheen jälkeenkin. Esimerkiksi maahanmuuttaneiden neuvontapalveluista karsiminen saattaisi lisätä palveluiden kysyntää esimerkiksi hyvinvointialueella tai muissa kunnan palveluissa (esim. varhaiskasvatus ja perusopetus), joilla ei ole usein riittäviä valmiuksia vastata asiakasryhmän tarpeisiin. Kotoutumispalveluiden tarve ei välttämättä lopu korvattavan ajan kuluttua umpeen. 

Lisäsäästöjen myötä myös kotoutumislakia esitetään muutettavaksi. Kotoutumislain muutokset vain muutamaa kuukautta ennen sen voimaantuloa luovat merkittäviä haasteita kuntien valmistelutyölle ja kuntien taloudelle. Tulojen vähenemistä on ollut mahdotonta ottaa tässä määrin huomioon osana kunnan talouden suunnittelua. Kunnat ovat jo sijoittaneet huomattavia resursseja nykyisen lainsäädännön mukaiseen valmisteluun ja kehittämiseen, joita nyt kumotaan. Muutokset aiheuttavat lisäkustannuksia, kun kehitettyjä toimintamalleja on uudistettava. 

Valtion korvauksia esitetään laskettavaksi toteuttamalla norminpurkua kotoutumislakiin. Esitettyjen velvoitteiden keventäminen vähentää kuntien hallinnollisia tehtäviä, mutta hallituksen esitys ei vähennä kuntien velvoitteita samassa määrin kuin se vähentää kuntien korvauksia.      

Rahoitusleikkaukset voivat vaikuttaa myös kuntien kykyyn hoitaa pakolaisten vastaanottotyön tehtäviä ja on mahdollista, että valmiudet humanitäärisen maahanmuuton tehtävien hoitamiseen laskevat.    

Tulkkauspalveluiden kustannukset voivat olla suuri menoerä kunnassa. Tiukentuneessa taloustilanteessa tulkkauksen käyttöä joudutaan vähentämään, mikä voi johtaa maahanmuuttajien oikeusturvan heikentymiseen ja palveluprosessien ja kotoutumisen hidastumiseen.  

Kuntaliitto nostaa esiin kuntien huolen, pystytäänkö rahoituksen vähentyessä tarjota suunnitellusti monikielistä yhteiskuntaorientaatiota tai kotoutumisen palveluita työvoiman ulkopuolisille asiakkaille. Tällöin erityisesti maahanmuuttajaäitien aseman parantaminen osana kotoutumispalveluiden kokonaisuudistusta ei toteutuisi toivotulla tavalla. 

Toimeentulotuen korvausten vähennykset

Kotoutumislain muuttamista koskevassa hallituksen esityksessä esitetään toimeentulotukimenojen korvaustason laskemista vuodesta 2025 alkaen ja kotoutumislain perusteella maksettavista toimeentulotuen korvauksista luopumista perustoimeentulotuen osalta. Kokonaisuutena toimeentulotuen myöntämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta luopuminen heikentäisi kuntien taloutta 105 miljoonalla vuosina 2025-2028. 

Kunnat eivät ole valmistautuneet kattamaan näitä kustannuksia, joten tilanne voi johtaa kunnan palvelujen heikentymiseen, kun ne joutuvat kattamaan entistä enemmän perustoimeentulon kustannuksia omasta budjetistaan. Toimeentulotuen korvausten vähentyminen voi vaikeuttaa kuntien talouden suunnittelua ja lisätä taloudellista epävarmuutta. Tämä voi johtaa siihen, että kunnat joutuvat tekemään nopeita ja mahdollisesti tehottomia ratkaisuja kustannusten kattamiseksi.    

Hallituksen esityksessä kotoutumislain muuttamisesta on todettu, että kunnat voisivat nopeuttaa kotoutumista ja edistää työllistymistä, mikä vähentäisi toimeentulotukiriippuvuutta. Tämä tehtäisiin esityksen mukaan hyödyntämällä kuntien vuoden 2025 alusta laajenevia kotoutumisen ja työllisyyden palveluja.  

Toimeentulotukiriippuvuuden vähentäminen vaatisi kuitenkin todellisuudessa huomattavaa työllisyyden kasvua. Asiakkaiden aiempaa nopeampi työllistyminen ei ole realistista, erityisesti uudessa tilanteessa, jossa uudet työllisyys- ja kotoutumispalvelut vasta käynnistyvät. Työmarkkinat ovat monilla alueilla heikot ja maahanmuuttajien työllistymisessä on rakenteellisia haasteita sekä alueellisia eroja.

SUOMEN KUNTALIITTO

Timo Reina
varatoimitusjohtaja
         
Maija Niskavirta
projektipäällikkö  

LIITE

Yleistä valtion talousarvioehdotuksesta vuodelle 2025:  Kuntatalouden teema

Hallituksen tavoitteena on ohjata kuntatalouden tilaa kohti tasapainoa ja taittaa julkisen sektorin velkaantuminen. Valtion talousarvioesitys vuodelle 2025 sisältääkin useita kymmeniä kuntatalouteen vaikuttavia uusia linjauksia. Valtion talousarvioehdotuksen mukaan Petteri Orpon hallituksen toimet vahvistavat kuntataloutta noin 270 miljoonaa euroa. 

Hallituksen toimien yhteisvaikutus ei nouse niin vahvaksi kuin talousarvioehdotuksessa esitetään. Yksittäisten kuntien taloutta vahvistavien linjausten rinnalla kuntien tuloihin kohdistetaan useita rahoitusleikkauksia sekä sitäkin lukuisampia kuntataloutta vähintään lievästi heikentäviä linjauksia, jotka eivät yllä henkilöstökustannusten noustessa hallituksen väittämään neutraaliin yhteisvaikutukseen. Kuntien rahoitusta leikataan vuonna 2025 myös sote-siirtolaskelman tarkentumiseen liittyvän jälkikäteisperinnän vuoksi. Valtionosuuksia peritään takaisin 167 miljoonaa euroa vuoden 2023 osalta ja 64 miljoonaa euroa vuoden 2024 osalta. 

Merkittävin kuntataloutta vuonna 2025 vahvistava hallituksen toimenpide on 277 miljoonan euron valtionosuuslisäys sote-siirtolaskelman vaikutusten lieventämiseksi. Sen ohella hallitus kohdistaa valtionosuuksiin kuitenkin 25 miljoonan euron suuruisen indeksileikkauksen sekä 23 miljoonan euron leikkauksen, koska kuntien tehtävien ja velvoitteiden karsimisen toimenpidekokonaisuus jää keväällä 2024 hallituksen linjaamasta tavoitteesta. Kuntien tuloihin kohdistettu merkittävä leikkaus normien kevennysohjelman hitauden varjolla ei tuo julkiseen talouteen yhtään euroa säästöä, vaan on puhdasta lisävelanoton osaoptimointia valtiontaloudesta kuntien kukkarolle.  

Myös kuntien saamiin valtionavustuksiin kohdistetaan iso leikkaus, kun laskennallisia kotoutumisen korvauksia leikataan 58 miljoonalla eurolla vuonna 2025. Lisäksi ammatillisen koulutuksen rahoitusta vähennetään yhteensä 120 miljoonalla eurolla, josta noin 40 miljoonaa euroa leikkaa kuntien valtionosuuksia. Myös opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustukset laskevat lukuisten säästöpäätösten vuoksi noin 40 miljoonalla eurolla.  

Valtaosa hallituksen kuntiin kohdistuvista yksittäisistä päätöksistä ei ole kuntien talouden kannalta niin neutraaleja kuin talousarvioehdotuksessa väitetään. Osassa toimia, esimerkiksi perusopetukseen liittyvän oppimisen tuen vahvistaminen, kuntien kustannukset tulevat lisääntymään esitettyä voimakkaammin. Joissakin toimenpiteissä, kuten raportointi- ja suunnitelmavelvoitteiden purkamisessa, kustannukset eivät kevene oletetulla tavalla. Euromääräisesti merkittävin esimerkki säästöjen epäonnistumisesta on TE-palvelu-uudistuksen liittyvä työllisyysmäärärahojen leikkaus 37 miljoonalla eurolla, joka on hallituksen laskelmissa puettu kuntien kannalta neutraaliksi kuntien velvoitteiden karsimisen varjolla.  

Muutosten taloudelliset vaikutukset voivat osoittautua ylioptimistisiksi myös sen vuoksi, että erilaisten valtionavustushankkeiden päättyessä tai valtion rahoitusosuuden pienentyessä kuntien palvelutoiminta ei välttämättä lakkaa hallituksen laskelmien olettamalla tavalla. Kunnat voivat päättää jatkaa toimintaa ja kustannukset siirtyvät tällöin kuntien vastuulle.  

Hallitus kohdistaa kuntiin vuonna 2025 siis lukuisia päätösperäisiä toimia, joista varsin moni heikentää kuntataloutta. Jos hallituksen toimien yhteisvaikutuksessa otetaan huomioon valtionosuuksien takaisinperinnät vuosilta 2023 ja 2024 sekä TE-palveluiden 37 miljoonan euron rahoitusleikkaus sellaisenaan niin hallituksen toimien yhteisvaikutus kuntatalouteen painuu nollaan tai sen alle. Kuntien talouden tosiasiallinen vahvistaminen jää vuonna 2025 siis käytännössä kuntien harteille.  

Kuntien valtionrahoituksen tiukkuus näkyy myös siinä, että vertailukelpoinen valtionosuus kuntien nykytehtäviin (vuonna 2024) kasvaa vuonna 2025 kuntien sivistyspalveluiden tehtävien laajentumisesta ja kustannusten noususta huolimatta vain 29 miljoonalla eurolla. Kun huomioon otetaan TE-palvelu-uudistuksen käynnistyminen ja siihen myönnettävät valtionosuusmäärärahat niin kuntien valtionosuudet lisääntyvät noin 530 miljoonaa euroa vuonna 2025. Summa on huomattavasti vähemmän kuin mitä TE-palvelu-uudistuksessa kunnille siirtyy palveluita ja rahoitusvastuita.  

Kuntien talousnäkymät ovat nyt synkät 

Kunnat ja erityisesti isot kaupungit ovat sote- ja TE-palvelu-uudistusten keskellä nyt äärimmäisen vaikean talousnäkymän edessä. Kuntien talouden tila on heikentynyt vuonna 2024 nopeasti. Jos kunnat eivät sopeuttaisi talouttaan lainkaan, kuntien ja kuntayhtymien vuosikate ei riitä kattamaan kuluvana tai tulevina vuosina poistoja, nettoinvestoinneista puhumattakaan. Ministeriön laatima kuntien kehitysarvio ennakoi kuntiin tulevina vuosina 1–2 miljardin euron suuruista epätasapainoa ja kuntien velkaantumisen kasvua peräti 8 miljardilla eurolla vuoteen 2028 mennessä.  

Kuntien talouden heikentynyt tilanne näkyy myös Kuntaliiton syksyn 2024 Talousbarometrissä, jossa kysyttiin kuntien talousjohtajilta tunnelmia kuntien talousnäkymistä ja veronkorotuspaineista. Yli puolet kuntien talousjohtajista odottaa, että kunnan talouden tilanne heikkenee tulevan vuoden aikana edelleen. Noin 90 prosentissa kuntakenttää on tarvetta kohtalaisille tai huomattavilla sopeutustoimille ja joka toisessa kunnassa painetta kohdistuu myös veroprosenttien nostoon. Sopeutuspaineita on kaikenkokoisissa kunnissa ja eripuolilla Suomea. 

Talousnäkymien romahduksen taustalla vaikuttavat erityisesti kuntien voimakkaasti nousseet kustannukset, tuen tarpeen kasvaminen ja huomattavat investointitarpeet. Yksittäisten kuntien taloudellisia lähtökohtia vaikeuttavat mittavat sote-uudistuksen tasauserät sekä käsiin mahdollisesti jäävät sote-kiinteistöt. Kuntien eriytymistä kiihdyttävät myös väestökehitys ja taloudellisen kasvun erilainen jakautuminen maan sisällä.  

SUOMEN KUNTALIITTO

Minna Punakallio
pääekonomisti