Hallituksen esitysluonnos laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 35 §:n muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi

Esitysluonnoksessa ehdotetaan muutettavaksi kunnan peruspalveluiden valtionosuudesta annettua lakia siten, että kotikuntakorvaus nostettaisiin yksityisten perusopetuksen järjestäjien osalta 100 prosenttiin. Sen lisäksi perusopetuslakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että yksityisillä perusopetuksen järjestäjillä olisi lakisääteinen velvollisuus järjestää perusopetuslain mukaista erityistä tukea. Myös opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi ns. yksityisten perusopetuksen järjestäjien harkinnanvaraisen avustuksen osalta. 

Esitys liittyy valtion vuoden 2025 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.8.2025. 

Kuntaliitto toteaa, että kunnilla on lakisääteinen velvollisuus järjestää alueellaan asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä pääsääntöisesti oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna esiopetusta. Kuntien vastuulla on ylläpitää lähikouluverkkoa ja huolehtia perusopetuksen saavutettavuudesta. Kuntaliitto pitää tärkeänä, että näitä lähtökohtia ei esityksellä muuteta. Tähän liittyy myös kotikuntakorvauksen porrastaminen. 

Osa yksityisistä perusopetuksen järjestäjistä täydentää kuntien ylläpitämää kouluverkkoa ja toimii ns. sopimuskouluina. Osa sen sijaan ottavat oppilaaksi valinnan kautta. Käytännössä myös yliopistolain mukaiset yliopistojen ylläpitämät harjoittelukoulut järjestävät tietyn maantieteellisen alueen osalta perusopetusta sekä vastaavat opettajakoulutukseen kuuluvasta harjoittelusta. Kunnat ovat pitäneet tärkeänä, että opettajakoulutuksessa harjoitellaan heterogeenisten oppilasryhmien kanssa, jotta saadaan hyvät valmiudet toimia erilaisissa kouluissa työelämään siirryttäessä. Tällä hetkellä nämä ei-kunnalliset perusopetuksen järjestäjät saavat saman 94 prosentin kotikuntakorvauksen kuin sellaiset ei-kunnalliset perusopetuksen järjestäjät, joiden oppilaaksiotto pääosin tapahtuu hakumenettelyyn perustuvan valinnan kautta. Kunnat eivät saa osoittaa lasta ilman huoltajan suostumusta sellaiseen opetukseen, jossa perusopetuslain nojalla peritään oppilaalta maksuja, eikä opetukseen, jossa opetuksen järjestämisluvan perusteella noudatetaan erityistä maailmankatsomuksellista tai kasvatusopillista järjestelmää. 

Esitysluonnoksessa todetaan ehdotuksen toteuttavan pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmakirjausta, jonka mukaan yksityisten perusopetuksen järjestäjien kotikuntakorvaus nostetaan 100 prosenttiin ja yhdenmukaistetaan järjestäjien velvollisuudet. Esitysluonnoksen mukaan perusopetuslain 8 §:n mukainen valtion koulu ja yliopistolain 88 §:n mukainen harjoittelukoulu saa 94 prosenttia kotikuntakorvauksesta. Esitysluonnoksen mukaan, jos perusopetuslain 8 §:n mukainen valtion koulu ja yliopistolain 88 §:n mukainen harjoittelukoulu ei järjestä perusopetuslain 17.1 §:n mukaista tukea, päätöksen oppilaalle järjestettävästä erityisestä tuesta tekee opetuksen järjestäjän esityksestä oppilaan asuinkunta. Kuntaliitto toteaa, että esityksellä ei yhdenmukaisteta kaikkien ei-kunnallisten perusopetuksen järjestäjien velvollisuuksia eikä rahoituksen tasoa. 

Kuntaliitto pitää esitykseen sisältyviä säädösmuutoksia ja niiden aikataulua ongelmallisena. Kuntaliitto muistuttaa, että samaan aikaan on valmisteilla peruspalveluiden valtionosuusjärjestelmän uudistus sekä esi- ja perusopetuksen oppimisen ja koulunkäynnin tuen ns. kokonaisuudistus. Tuen uudistusta koskevassa lakiesityksessä perusopetuslakiin esitetään laajoja muutoksia ja muun muassa perusopetuslain erityistä tukea koskeva 17 § ehdotetaan kumottavaksi. Näissä olosuhteissa lausunnon antaminen ja erillisinä hallituksen esityksinä annettavien uudistusten kokonaisvaikutusten arviointi vaikeutuu. 

Esitys yksityisten perusopetuksen järjestäjien kotikuntakorvauksen prosenttiosuuden korotuksesta 94 prosentista 100 prosenttiin aiheuttaa kunnille kustannuksia. Tähän ei vaikuta se, onko kunnassa yksityisiä opetuksen järjestäjiä. Käytännössä yksityiset opetuksen järjestäjät ovat keskittyneet muutamaan kuntaan, josta noin puolet toimii Uudellamaalla ja n. kolmannes Helsingissä. Esityksen mukaan menojen kasvu korvataan kunnille peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän kautta. Peruspalveluiden valtionosuusjärjestelmä ei ole kuntien kannalta optimaalinen rahoitusjärjestelmä tukemaan yksityisten koulujen rahoittamista. Kuntaliitto pitää ongelmallisena, että käytännössä laskennallisten kustannusten suhteessa toteutettu korvaus ei kohdennu niille kunnille, joille kustannuksia muodostuu. 

Esitysluonnoksen mukaan perusopetuslakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että yksityisillä perusopetuksen järjestäjillä olisi jatkossa lakisääteinen velvollisuus järjestää perusopetuslain mukaista erityistä tukea. Kuntaliitto pitää tärkeänä, että perusopetuksen järjestäjän, joka on lapsen tai nuoren oppilaakseen ottanut, tulee tuen tarpeen ilmetessä järjestää hänelle tuki kaikilta osin perusopetuslain mukaisesti. Menettely, jossa oppilas siirretään kunnallisen opetuksen järjestäjän kouluun tuen järjestämiseksi ei ole oppilaan edun mukaista ja aiheuttaa kunnalle ennakoimatonta tuen resurssointia. Kuntaliitto pitää perusteltuna, että perusopetuslain mukaisen oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestäminen laajennetaan koskemaan yksityisiä perusopetuksen järjestäjiä. Vastaava lakisääteinen velvoite tulisi olla myös valtion ja yliopistojen ylläpitämillä kouluilla. Vain tällä tavoin oppilaiden yhdenvertaisuus tuen saannin osalta voi toteutua. 

Lopuksi Kuntaliitto toteaa, että mikäli asiassa edetään esitysluonnoksen mukaisesti, tulee esityksestä aiheutuvat kustannukset korvata kunnille täysimääräisesti.

SUOMEN KUNTALIITTO

Mari Sjöström
erityisasiantuntija